Uutiset

Uudet ohutkalvomateriaalit taipuvat tulevaisuuden energiateknologiaan

Tuore väitöstutkimus esittelee läpinäkyvien sähkönjohteiden atomikerroskasvatusta.

Titaanidioksidi, johon on lisätty pieniä määriä niobiumia, eli TNO, on herättänyt kiinnostusta läpinäkyvänä sähkönjohteena sekä termosähköisenä, hukkalämpöä sähköksi muuttavana materiaalina.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Janne-Petteri Niemelä löysi väitöstutkimuksessaan TNO-ohutkalvoille optimaalisen atomikerroskasvatusmenetelmän ja osoitti, että valmistetuilla kalvoilla oli korkealaatuiset läpinäkyvän sähkönjohteen ominaisuudet.

– Hoksasimme mennä atomikerroskasvatuksessa riittävän mataliin kasvatuslämpötiloihin. Onnistuimme vähentämään elektronien liikettä vaikeuttavaa raerajasirontaa, joka huonontaa sähkönjohtavuutta, hän selittää.

Monikiteisessä ohutkalvomateriaaleissa raerajat vaikeuttavat elektronien liikettä ja heikentävät sähkönjohtavuutta. ALD-kasvatetuille TNO-ohutkalvoille raerajasirontaa onnistuttiin vähentämään, minkä seurauksena materialit toimivat paremmin läpinäkyvinä sähkönjohteina.

Sähköä lämmöstä hybridimateriaaleilla

Atomikerroskasvatus, ALD, on erinomainen menetelmä uusien energiateknologioiden materiaalien valmistukseen, sillä sen avulla on mahdollista kasvattaa ohutkalvomateriaaleja erilaisille nanorakenteille, pinnan muotojen mukaisesti.  

Yhdistämällä ALD-menetelmään molekyylikerroskasvatuskasvatusmenetelmä (MLD) voidaan valmistaa uudentyyppisiä epäorgaanis-orgaanisia hybridimateriaaleja. Niemelä selvitti väitöstutkimuksessaan myös ALD/MLD-valmistettujen titaanidioksidi- ja sinkkioksidipohjaisten hybridimateriaalien sähkön- ja lämmönjohtavuusominaisuuksia.

– Huomasimme tutkimuksissamme, että oksidikerrosten väleihin kasvatetut orgaaniset molekyylikerrokset alensivat huomattavasti oksidimateriaalien lämmönjohtavuutta, mikä on lupaavaa termosähkösovellusten kannalta, Niemelä selittää.

Tulevaisuudessa termosähköisten materiaalien avulla voidaan esimerkiksi tehdä ihmisten tuottamasta lämmöstä sähköä vaikka kannettavien elektroniikkalaitteiden lataukseen.

– Läpinäkyville sähköjohteille puolestaan löytyy käyttökohteita esimerkiksi aurinkokennoissa ja led-valoissa, Niemelä kertoo.

Kerrosrakenteisessa hybridiohutkalvossa epäorgaaniset (esim. titaanidioksidi) ja orgaaniset kerrokset vuorottelevat. Atomikerroskasvatettujen epäorgaanisten kerrosten väliin valmistetaan orgaaniset kerrokset molekyylikerroskasvatuksella. Kerrospaksuuksia voidaan kontrolloida atomi- ja molekyylikerroksen tarkkuudella.

Väitöstilaisuus

FM Janne-Petteri Niemelä väittelee epäorgaanisen kemian alalta lauantaina 16. tammikuuta klo 12, osoitteessa Kemistintie 1, Espoo.

Väitöskirja Thin Films of TiO2 and Related Oxides by ALD/MLD: Tailoring of Transport Properties on luettavissa sähköisenä osoitteessa https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19339

Lisätietoja:

Janne-Petteri Niemelä
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.