Uutiset

Utopia voidaan tulkita monella tavalla

Taidekentän pirstoutuminen voi vaikeuttaa utopialle ominaisten muutosvoimien kehittymistä, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Dirk Hoyer perehtyi Aalto-yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessaan (Ap)Art Contemporary Art And Utopia utopian käsitteeseen ja merkitykseen erityisesti virolaisten nykytaiteen tekijöiden työssä. Työn lähtökohtana oli Thomas Moren vuonna 1516 kirjoittama Utopia-teos, joka loi aikanaan perustan moniselitteiselle käsitteelle.

– Utopialla on perinteisesti ollut merkittävä rooli taiteessa siihen liitetyn pohdiskelevan päättelyn, mielikuvituksen korostamisen ja vaihtoehtoisten visioiden kehittämisen kautta. Työni taiteellinen osio on 60 minuuttinen dokumenttielokuva ”(ap)art”, jossa 16 virolaista taiteilijaa pohtii utopian käsitettä oman taiteensa kautta, Hoyer kertoo.

Mietiskelyä ja aktivismia

Viro on historiansa vuoksi usein leimautunut kommunismin jälkeiseksi valtioksi. Tämän takia siltä puuttuu vertailukohtia, jotka ovat kansainvälisen taiteen kentällä vaikuttaneet utopia-ajattelun elpymiseen.

– Utopia-sanan ymmärrystä vaikeuttaa paitsi yksinkertaistettu käsitys siitä, että kommunismi oli utopiajärjestelmä, myös virolaisen yhteiskunnan uudelleenmuotoutuminen 1990-luvun jälkeen. Nykytaiteen kentässä tämä näkyy aiemmin hyvin kiinteän taideyhteisön pirstoutumisena, minkä vuoksi ”Ei ole vaihtoehtoja” -ajattelumallia ei ole kyseenalaistettu eikä utopialle ominaisia muutosvoimia ole päässyt kehittymään, Hoyer kuvailee.

Tutkimus jäsentää nykytaiteen kentältä neljä erilaista utopiastrategiaa: nykyutopian, mietiskelyyn perustuva utopian, aktivismin ilman utopistista mielikuvaa ja kestävää kehitystä painottavan retopian. Utopia-ajattelun toinen ääripää on fatalistinen käsitys siitä, ettei mahdollisuutta muutoksiin globaalilla tasolla ole. Toisen mukaan taas muutos konkretisoituu käytännön sosiaalisten ja paikallisten kokeilujen kautta.

Väitöstilaisuus

Dirk Hoyerin väitöskirja ”(Ap)Art Contemporary Art And Utopia” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 30.10.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii tohtori Dafydd Sills-Jones Aberystwythin yliopistosta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: [email protected], puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Dirk Hoyer, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Kaksi tummiin pukeutunutta miestä istuu suunnittelemiensa huonekalujen keskellä
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aaltolaisten muotoilua esillä Milanon huonekalumessuilla

Italialaisen muotoilijan ja japanilaisen arkkitehdin suomalaisesta kulttuurista inspiroitunutta yhteistyötä nähdään Salone del Mobile -messuilla Milanossa huhtikuussa. INTERDEPENDENCE-näyttelyssä on esillä myös muita projekteja Aallosta.
Front and back covers of book called Unfolding Public Art. Text in red, book covers in sand colour.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu: