Utopia voidaan tulkita monella tavalla

Taidekentän pirstoutuminen voi vaikeuttaa utopialle ominaisten muutosvoimien kehittymistä, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Dirk Hoyer perehtyi Aalto-yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessaan (Ap)Art Contemporary Art And Utopia utopian käsitteeseen ja merkitykseen erityisesti virolaisten nykytaiteen tekijöiden työssä. Työn lähtökohtana oli Thomas Moren vuonna 1516 kirjoittama Utopia-teos, joka loi aikanaan perustan moniselitteiselle käsitteelle.

– Utopialla on perinteisesti ollut merkittävä rooli taiteessa siihen liitetyn pohdiskelevan päättelyn, mielikuvituksen korostamisen ja vaihtoehtoisten visioiden kehittämisen kautta. Työni taiteellinen osio on 60 minuuttinen dokumenttielokuva ”(ap)art”, jossa 16 virolaista taiteilijaa pohtii utopian käsitettä oman taiteensa kautta, Hoyer kertoo.

Mietiskelyä ja aktivismia

Viro on historiansa vuoksi usein leimautunut kommunismin jälkeiseksi valtioksi. Tämän takia siltä puuttuu vertailukohtia, jotka ovat kansainvälisen taiteen kentällä vaikuttaneet utopia-ajattelun elpymiseen.

– Utopia-sanan ymmärrystä vaikeuttaa paitsi yksinkertaistettu käsitys siitä, että kommunismi oli utopiajärjestelmä, myös virolaisen yhteiskunnan uudelleenmuotoutuminen 1990-luvun jälkeen. Nykytaiteen kentässä tämä näkyy aiemmin hyvin kiinteän taideyhteisön pirstoutumisena, minkä vuoksi ”Ei ole vaihtoehtoja” -ajattelumallia ei ole kyseenalaistettu eikä utopialle ominaisia muutosvoimia ole päässyt kehittymään, Hoyer kuvailee.

Tutkimus jäsentää nykytaiteen kentältä neljä erilaista utopiastrategiaa: nykyutopian, mietiskelyyn perustuva utopian, aktivismin ilman utopistista mielikuvaa ja kestävää kehitystä painottavan retopian. Utopia-ajattelun toinen ääripää on fatalistinen käsitys siitä, ettei mahdollisuutta muutoksiin globaalilla tasolla ole. Toisen mukaan taas muutos konkretisoituu käytännön sosiaalisten ja paikallisten kokeilujen kautta.

Väitöstilaisuus

Dirk Hoyerin väitöskirja ”(Ap)Art Contemporary Art And Utopia” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 30.10.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii tohtori Dafydd Sills-Jones Aberystwythin yliopistosta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: [email protected], puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Dirk Hoyer, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Oodi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Parempaa suunnittelua

Jotta ihmisten ja ympäristön tarpeisiin voitaisiin vastata entistä paremmin, tarvitaan rohkeutta ja uuteen kurkottamista – oli kyseessä sitten uuden sairaalan suunnittelu tai ikääntyvien kotihoitopalveluiden kehittäminen.
Professor SImo Särkkä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa

Sensori-informatiikan professori mallintaa kohinaisesta tiedosta selviä kokonaiskuvia.
Super Stomp. Kuva: Valo Motion.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kahden pelaajan Super Stomp -trampoliinipeli voi motivoida ihmisiä liikkumaan - pelaaja voi kokea olevansa supersankari

Voimaannuttava pelikokemus perustuu kehittyneeseen tietokonenäköön, liikkeiden liioitteluun sekä monipuolisiin pelisuunnittelutekniikoihin.
Picture of Professor Raimo Hämäläinen
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professorille kansainvälinen palkinto päätöksenteon tutkimuksesta

Emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen elämäntyötä kunnioitettiin vuoden 2019 Frank P. Ramsey mitalilla