Uskalla unelmoida isosti
Se alkoi saunaillassa saadusta ideasta. Että vaikka rukiista tehdään Suomessa jo kaikkea, alkoholia siitä ei valmisteta. Mikko Koskinen ja kumppanit päättivät ryhtyä tuumasta toimeen. Kyrö Distillery perustettiin vuonna 2012, ja Koskinen on toiminut sen brändivastaavana nyt kolme vuotta.
Alussa askarrutti, onko bisnestä mahdollista tehdä riittävän isossa mittakaavassa ja saada elanto usealle ihmiselle. Selvitystyön perusteella vaikutti, että mahdollisuuksia on. Miehet tutkivat muun muassa ruotsalaista viskitislaamoa Mackmyraa ja olivat yhteydessä kaikkiin, jotka tislauksesta jotain tiesivät. Kolme kuukautta myöhemmin firma oli perustettu, ja puolen vuoden sisällä nykyinen tiimi oli koossa. Koskisen lisäksi mukana ovat Miika Lipiäinen, Kalle Valkonen, Miko Heinilä ja Jouni Ritola.
Sen jälkeen kun yrityksen Napue-gini vuonna 2015 valittiin maailman parhaaksi International Wine and Spirit -kilpailussa, palaset ovat loksahtaneet kohdalleen vauhdikkaasti. Pientislaamosta on tullut maailmanlaajuinen menestystarina.
Mikä menestyksen selittää?
”Aika oli oikea tämän alan yritykselle. Craft-trendi ja käsintehtyjen tuotteiden kysyntä on johtanut muun muassa pienpanimoiden ja kahvipaahtimoiden nousuun. Osuimme Suomessa täydelliseen rakoon, olemme ensimmäinen uuden ajan pientislaamo. Muualla maailmassa trendi oli jo pidemmällä, mutta emme olleet auttamattomasti myöhässä”, Koskinen kertoo.
Startup-opeilla vanhaa uusiksi
”Alun alkaen oli selvää, että onnistuaksemme meidän on kyettävä muuttamaan suomalaisten juomatottumuksia. Ymmärsimme, että siihen tarvitaan vahva brändi. Parempi kuin mitä ruotsalaiset tekisivät”, Koskinen naurahtaa.
Tähän on tarvittu myös standup-komiikkaa, josta Koskisella on kokemusta.
”Standup on maailman paras koulu tarinankerrontaan. Kyse on kyvystä paketoida asiat ymmärrettäviksi mahdollisimman vähillä sanoilla. Kyrö Distillerylle tämä on tärkeää. Meidän pitää pystyä kertomaan tarinamme kiinnostavasti ja saada ihmiset innostumaan.”
Perustajat myös soveltavat vanhalla teollisuudenalalla tuoreita, startup-maailmassa saamiaan oppeja. Koskisen mukaan liian moni hyvä idea kuolee siihen, että innostusta ei osata pitää yllä. Ei tehdä riittävän nopeasti, ei ole tarpeeksi asioita joita odottaa.
”Omasta ideasta ja tuotteesta pitää saada palautetta mahdollisimman nopeasti ja saman tien arvioida, mitä siitä hyödynnetään”, Koskinen paaluttaa.
”Jokainen meistä pani alussa sisään 500 euroa, ja sitten tehtiin seuraava konkreettinen asia. Koko ajan on näköpiirissä seuraava askelma, jolle edetä.”
Koskinen kertoo, että aluksi kaikki oma ja melkeinpä vanhempienkin omaisuus oli yrityksessä kiinni. Lainat on nyt saatu maksettua ja lisärahoitusta kerättyä lähes kaksi miljoonaa euroa.
”Saimme mukaan ihmisiä ja yrityksiä, jotka pystyivät sijoituksen lisäksi omalla panoksellaan auttamaan yritystä kasvu-uralla eteenpäin.”
Koskinen painottaa, että edellytys menestymiselle on ollut keskinäinen luottamus. Että voidaan olla eri mieltä asioista ja päätyä sitten johonkin ratkaisuun. Myös ryhmän erilaisten osaamisten kirjo on ollut hyödyllinen.
”Jatkossa on tosin tarkoitus kiinnittää huomiota yrityksen monimuotoisuuteen, koska olemmehan me hyvin all male panel.”
Mutta miten Koskisesta tuli ruisviinayrittäjä?
Keskiössä ihminen
Mikko Koskinen päätyi aikanaan opiskelemaan konetekniikkaa osin siksi, että tunsi ammatin jo kotoa. Konetekniikan diplomi-insinööri-isä oli ollut tekemässä muun muassa jäänmurtajia. Pojan silmissä hänen työnsä näyttäytyi yhtäältä kiinnostavana seikkailuna, toisaalta kovan luokan insinööriosaamisena. Koskinen ajatteli, että olisi hienoa pystyä itsekin yhdistämään asioita vastaavasti.
Opiskeluvaihdossa Meksikossa hän oivalsi haluavansa keskittyä teolliseen muotoiluun ja konkreettisten tuotteiden tekemiseen. Siellä löytyi myös kosketus konseptisuunnitteluun ja siihen, miten ihminen otetaan mukaan suunnitteluun.
Suomeen palattuaan Koskinen sai alan ensimmäisen työpaikkansa suunnittelijana Metso Automationilla.
”Suurten laitteiden suunnittelu ilman ihmiskontaktia ei kuitenkaan iskenyt. Sittemmin, kun konsulttina tein tuotekehitystä kotimaisille yrityksille – muun muassa Buster-veneitä ja Koneen hissejä – työ alkoi tuntua omalta.”
Koskisen tekemisissä korostuu kautta linjan monialaisuus ja halu tehdä ihmisläheistä työtä, jolla on suurempi päämäärä. Ei haittaisi, jos sillä voisi samalla parantaa ihmisten ja ympäristön oloja.
Uskalla myös epäonnistua
Opintojen lopulla Koskiselle tarjoutui tilaisuus lähteä Stanfordiin Yhdysvaltoihin tekemään Aalto-yliopiston ME310-tuotekehityskurssia. Kokemus oli silmiä avaava. Jo Otaniemen Design Factorylla oli tullut tunne tulevaisuudessa elämisestä, ja Piilaaksossa se vahvistui.
”Kun asuu Piilaaksossa ja elää startup-elämää, on koko ajan viisi vuotta muita edellä. Oman tekemisen ja yrityksen perustamisen kannalta se on tietysti hyvä asia. Silloin on myös mahdollisuus olla oikea-aikaisesti liikkeellä”, Koskinen pohtii.
Hän huomasi pärjäävänsä Aalto-yliopiston opeilla mainiosti myös maailman huippuyliopistossa. Opinnoissa oli jo painotettu ongelmanratkaisukykyä, mutta Stanfordissa mittakaava laajeni. Opiskelijoille annettiin valtaa, mahdollisuuksia, resursseja ja budjettia moninkertaisesti. Vaikka siellä viritetyistä hankkeista ei bisnesmallia syntynyt, Stanfordin kurssi oli opiskeluaikojen mullistavin kokemus. Siellä Koskinen tapasi elämäänsä sittemmin merkittävästi vaikuttaneita ihmisiä. Myös oma maailmankatsomus mullistui.
”Aloin uskoa ja ymmärtää voivani tehdä ihan oikeasti isoja juttuja. Kunnianhimo kasvoi, mutta sain myös taitoja ja hiljaista tietoa siitä, miten koviinkin tavoitteisiin voi päästä ja saada ideoita lentoon.”
Piilaakson erityinen anti on ollut uskallus ottaa haasteita vastaan ja edetä pienin askelin kohti suurta päämäärää. Myöskään epäonnistuminen ei ole siellä häpeä, vaan arvostetaan että on yrittänyt.
Yhdessä yössä johtajaksi
Startup-elämä jatkui Suomessa. Koskinen päätyi vuonna 2011 opiskelukavereidensa kanssa Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-kilpailuun. He esittelivät kehittämänsä Scoopinion-verkkopalvelun, joka suosittelee käyttäjälle häntä mahdollisesti kiinnostavia artikkeleja. Kilpailusta napsahti voitto. Osa-aikaisesta tutkijasta tuli yhdessä yössä startupin toimitusjohtaja.
Pari vuotta Koskinen keskittyi firman pyörittämiseen. Vaikka asiat etenivät kohtuullisesti, bisnes ei lähtenyt lentoon. Syntyi päätös hakea yhdysvaltalaiseen media-alan yrityshautomoon Matteriin, jonne ovet aukenivat. Koskinen lähti San Franciscoon rakentamaan Scoopinion-palvelun jatkajaa Beatrootia. Hyvän bisnesidean lento katkesi rahoituksen puutteeseen. Sittemmin osoittautui, että sekä Scoopinion että Beatroot olivat aikaansa edellä.
Sitten alkoikin Kyrö Distilleryn tarina saunaillan seurauksena.
Yrityksen tavoitteena on olla vuonna 2022 maailman tunnetuin ruistislaamo. Koskinen itse toivoo vaatimattomasti tietävänsä viiden vuoden kuluttua ”vähän enemmän” brändäyksestä ja markkinoinnista. Ja että silloin olisi oma perhe. Tähän asti aika kun on mennyt lähinnä töissä.
Mutta työn jälki näkyy. Koskinen ja kumppanit olivat helmikuussa 2017 Destillat Stockholm -messuilla Ruotsissa. He totesivat, että vaadittu taso on nyt saavutettu: heidän tuotteidensa brändäys on parempaa kuin minkään messuilla olleen ruotsalaisen brändin.
Nyt Koskinen toivoo, että yrityksen tänä vuonna valmistuvat ensimmäiset viskit onnistuvat. Jotta vahvan brändin tarina jatkuisi.
- Mikko Koskinen valmistui Aalto-yliopistosta konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2010. Hän oli kehittämässä Scoopinion-mediapalvelua, joka voitti Uutisraivaaja-kilpailun vuonna 2011. Ystävien kanssa vuonna 2012 perustetun Kyrö Distilleryn brändivastaavana hän on toiminut vuodesta 2014. Koskinen on ollut myös suunnittelemassa ginireseptiä, jolla yritys voitti Isossa-Britanniassa Wine and Spirits -kilpailun Gin & Tonic -sarjan vuonna 2015. Lisäksi hän on suunnitellut muun muassa patentoituja langattoman lataamisen ratkaisuja Power Kissille.
Teksti: Krista Kinnunen. Kuva: Aleksi Poutanen.
Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 19 huhtikuussa 2017.
- Julkaistu:
- Päivitetty: