Uutiset

Uniapnea uhkaa kansanterveyttä – opiskelijat kehittivät sovelluksen, joka tunnistaa sen oireita kotioloissa

Sovellus on testivaiheessa, ja sen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella.
Kuvituskuva, jossa nukkuu mustahiuksinen nainen kännykkä vierellään yöpöydällä
Uusi sovellus mahdollistaa sen, että uniapneaa epäilevä voi seurata kuorsaustaan ja nukkuma-asentoaan pelkän älylaitteen avulla. Kuvituskuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Päivitys 23.7.2020: Uutisen ingressiä on päivitetty. Sovelluksen nimi on muutettu SnoreTrackeriksi, joten nimi on päivitetty tässä uutisartikkelissa. Myös jutun lopussa oleva linkki on korjattu.

Suomessa on kehitetty Android-älylaitteissa toimiva sovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovelluksen ovat kehittäneet Aalto-yliopistossa tekoälyä, koneoppimista ja datatiedettä opiskelevat Joni Gardemeister, Jonatan von Martens ja Sowrov Doha sekä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Tapani Salmi, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.

Uniapnea, jonka tyypillinen oire ovat unenaikaiset hengityskatkokset, on yleisyytensä vuoksi kansantaudiksi luokiteltava sairaus. Siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä jopa yhdeksän kymmenestä tapauksesta jää kuitenkin diagnosoimatta. Etenkin lievä ja kohtalainen uniapnea voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka eivät välttämättä herätä epäilystä apneasta.

Uniapnean diagnosointi vaatii unen aikana tehtävän monikanavamittauksen, joka tehdään yleensä kertaluontoisesti joko kotona tai sairaalaympäristössä. Mittausten tekeminen on työlästä ja kallista, ja niitä tehdään rajoitetusti - joissakin maissa ei juuri lainkaan. Jos tautia voisi seuloa ja seurata yksinkertaisemmin, useampi ihminen saisi tarvitsemaansa hoitoa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä SnoreTracker-sovellus tarjoaa ratkaisua ongelmaan: se seuraa käyttäjän kuorsausta mikrofonin kautta ja nukkumisasentoa älypuhelimen tai -kellon antureiden avulla. Näin sovellus voi havaita unenaikaiset hengityskatkokset. Jos kuorsausta tai apnean aiheuttamaa katkonaista kuorsausta esiintyy käyttäjän nukkuessa selällään, sovellus havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Selällään nukkuminen nimittäin pahentaa uniapnean oireita.

"Älylaitteiden anturit ovat herkkiä ja luotettavia. Kotimittausta tehtäessä ei voida kuitenkaan kontrolloida sitä, että käyttäjä tekisi mittauksen optimaalisissa olosuhteissa. Erityisesti apneahälytysten tarkkuutta ei tutkittu. Sovelluksella on kuitenkin helppo tehdä monta mittausta, mikä kompensoi tilannetta ja lisää tulosten luotettavuutta", kertoo Joni Gardemeister, yksi sovelluksen kehittäjistä.

Aamulla sovellus muodostaa kokonaistuloksen yön tapahtumista. Se tuottaa niistä graafiset kuvaajat ja antaa kuvan kuorsauksen ja hengityskatkojen määrästä eri asennoissa. Tulokset tallentuvat sovellukseen, joten niitä voi seurata pidemmällä aikavälillä.

Näyttökuva ApneaTracker-sovelluksesta
Kuvakaappaus SnoreTracker-sovelluksesta

SnoreTracker perustuu kokonaan Android-älylaitteen ominaisuuksiin, joten käyttäjä ei tarvitse lisälaitteita ottaakseen sen käyttöön. Google Play -sovelluskaupasta voi tällä hetkellä ladata sovelluksen beta-version. Kehittäjät toivovat ihmisten löytävän sen pariin: käyttäjiltä kerätyn datan avulla he pystyvät selvittämään, miten hyvin sovellus toimii käytännössä, ja kehittää sitä eteenpäin.

Sovellus sopii kenelle tahansa, joka epäilee saattavansa kärsiä uniapnean oireista tai haluaa yksinkertaisesti seurata untaan. "Sen avulla voi matalalla kynnyksellä tutkia omaa kuorsaamistaan, kuorsaamisen katkoja ja nukkumista kotona - myös silloin, jos ei ole mahdollisuutta varsinaisiin lääketieteellisiin unitutkimuksiin", Gardemeister huomauttaa.

Hoitamaton uniapnea on vakava terveysriski

Uniapneaa epäilevän on aina syytä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon. Tauti on hoitamattomana vakava terveysriski. Sen oireiden aiheuttama heikentynyt uni voi johtaa herkemmin esimerkiksi tapaturmiin ja onnettomuuksiin, ja tauti heikentää elämänlaatua. Se lisää myös muiden terveysongelmien, kuten verenpainetaudin ja neurologisten sairauksien, riskiä.

Uniapnea on yleisintä keski-iän ylittäneillä ja ylipaino on sen merkittävä riskitekijä. Kun väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy maissa, joissa on heikosti resursseja unilääketieteen tutkimukselle ja taudin hoitoon, uhkaa syntyä peräti uniapneaepidemia, sanoo sovelluksen taustalla olevaa tutkimustyötä vetänyt Tapani Salmi. Salmi on unilääketieteen pitkän linjan asiantuntija, joka on eläkkeellä virastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Helsingin yliopistossa.

Sovelluksen taustalla on vuosien tutkimustyö, jossa on pyritty tunnistamaan hengistyskatkoksia ja kehittämään algoritmeja. Menetelmien tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tuloksia on julkaistu Yhdysvalloissa Journal of Clinical Sleep Medicine -tiedelehdessä, Salmi kertoo. "SnoreTracker taitaa olla ensimmäinen kansantautitasoisen vaivan älypuhelinpohjainen seuranta- ja hoitohanke", hän toteaa.

Kehittäjät painottavat, että SnoreTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Sovelluksen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella. Sovelluksen voi testausvaiheessa ladata Android-laitteeseen ilmaiseksi. Tulevaisuudessa sen lisäosat ovat maksullisia.

 

Lisätietoa

Sovelluksen teknologiaan liittyvät kysymykset

Joni Gardemeister
Maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
[email protected]

Jonatan von Martens
Maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
[email protected]

Sowrov Doha
Maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
[email protected]

Unilääketieteeseen liittyvät kysymykset

Tapani Salmi
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri
Dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. 0400 894 790
[email protected]

Tietoa SnoreTracker-sovelluksesta ja uniapneasta:
snoretracker.com

SnoreTracker-sovelluksen betaversion voi ladata GooglePlay-sovelluskaupasta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.