Vuonna 2016 Aalto-yliopiston opiskelija ja yrittäjä Sami Marttinen oli ostamassa käytettyä puhelinta netin markkinapaikalta. Myyjä oli tutun tuttu: Marttisella oli hänen kanssaan yhteisiä Facebook-kavereita. Myyjä vaikutti luotettavalta ja lähetti kuvia puhelimesta, jota piteli kädessään.
”Kun olimme sopineet kaupat, hän kysyi, voinko laittaa summan etukäteen, jotta hän ei joudu olemaan ilman puhelinta vaan saa ostaa samana päivänä uuden. Laitoin rahat, mutta luuria ei koskaan saapunut”, Marttinen kertoo.
Jälkeenpäin hän sai tietää, että myyjä oli tehnyt paljon vastaavia huijauksia. Monella muullakin on huonoja kokemuksia kännykkäkaupoista. Netissä myydään paitsi olemattomia puhelimia, myös vesivahingoittuneita tai varastettuja puhelimia.
Marttiselle huijatuksi tuleminen jäi väliaikaiseksi harmiksi. Epäonninen tapaus sytytti saman tien idean hänen ja opiskelu- ja yrittäjäkollegan Jiri Heinosen päässä.
Älypuhelinten vaihto parin vuoden välein on resurssien hukkaa ja iso ympäristöongelma. Moni ostaisi mielellään käytetyn laitteen edullisesti, mutta luottamuspula osaltaan hidastaa puhelinten kiertoa. Marttinen ja Heinonen ihmettelivät, miksi kukaan ei ole ratkonut puhelinten uusiokäytön ongelmaa. He päättivät ratkoa, ja heti isosti.
”Mietimme alusta lähtien, miten rakennamme järkevän vaihtoehdon uusien puhelinten ostolle ja muutamme alan globaalisti.”
Pikkuputiikista 500 hengen firmaksi
Alkuvaiheessa nelisen vuotta sitten Marttinen saattoi itse pyöräillä asiakkaan kotiovelle viemään puhelinta. Kun myymälään tarvittiin väliseinä, Marttinen rakensi sen itse netistä katsomillaan ohjeilla.
Swappien muodonmuutos on ollut nopea. Muutamassa vuodessa kahden miehen putiikki on kasvanut reilut 500 henkeä työllistäväksi kansainväliseksi teknologiayritykseksi, joka vuonna 2020 teki 98 miljoonan euron liikevaihdon.
Tappiota tuli lähes 13 miljoonaa euroa, koska rahaa on kulunut kansainväliseen laajentumiseen. Swappie kuitenkin myös nosti B-vaiheen rahoituskierroksella sijoittajilta lähes 36 miljoonaa euroa.
Yrityksen missio on tehdä huolletusta elektroniikasta valtavirtaa. Swappie on erikoistunut iPhone-puhelinten korjaamiseen ja myyntiin. Yritys tekee puhelimille kuntoarvion ja maksaa hyvityksen myyjän tilille. Puhelimet tarkastetaan ja huolletaan tehdastiloissa Helsingin Salmisaaressa.
Korona-aika on vaikuttanut esimerkiksi varaosien saatavuuteen, mutta Swappie onnistui varautumaan tähän, ja poikkeusaikanakin se pääsi laajentumaan kuuteen uuteen Euroopan maahan. Swappie keskittyy nyt kasvuun Euroopassa, mutta tulevaisuudessa se voi laajentua myös muualle maailmaan.
”Suurimmat kilpailijamme ovat uusien puhelinten myyjiä. Vastaavia pienempiä paikallisia toimijoita on, mutta he eivät yleensä investoi tekniikan rakentamiseen, jotta puhelimet olisivat kestävämpiä.”
Laajentuminen tarkoittaa verkkokaupan avaamista paikallisella kielellä ja kohdemaan asiakkaiden käyttötottumuksiin sopivaksi. Kivijalkamyymälät yrityksellä on vain Helsingin Ruoholahdessa ja Espoon kauppakeskus Isossa Omenassa.
Yrittäjyys kiinnosti nuoresta asti
Sami Marttinen on nuoresta asti tiennyt ryhtyvänsä yrittäjäksi. Hän teki töitä jo 15-vuotiaana isänsä kanssa rakennusalan yrityksessä. Hän oli mukana toiminimiyrityksen sen perustamisen paperitöistä aina ensimmäiseen työmaahan ja siitä seuraavat kymmenen vuotta, virallisesti kuitenkin työntekijänä.
Jo teini-ikäisenä hän pohti, miten voisi vaikuttaa maailmaan myönteisesti. Hän päätteli, että parhaiten se tapahtuu yrittäjyyden kautta. Ympäristökysymyksiä hän ei vielä tuolloin juuri ajatellut.
”Opiskeluaikoina heräsin maailman tilaan ja ilmastonmuutokseen.”
Isojen kuluttajaongelmien ratkaiseminen on kiehtonut häntä aina. Marttinen halusi myös löytää jonkun, jolla on yhtä kova intohimo tehdä asioita ja ratkaista kansainvälisiä ongelmia.
Kauppakorkeakoulusta Marttinen sai liiketoimintaopit sekä oppia yrittäjyyteen ja teknologiaan. Hänelle ovat jääneet mieleen muun muassa Esa Saarisen ja Vesa Puttosen luennot sekä Ville Hallavon innostava tyyli opettaa tuotantotaloutta.
Erityisesti hänelle oli hyötyä verkostoista ja kontakteista. Marttinen oli opiskelija-aktiivi, joka teki monenlaisia vapaaehtoistöitä ja osallistui tapahtumiin. Tulevan liikekumppanin Jiri Heinosen hän tapasi Aallossa.
”Meitä molempia kiinnosti yrittäjyys, ja puhuimme siitä vapaa-ajalla omille kavereillemme, jotka linkkasivat meidät yhteen”, Marttinen kertoo.
Yhteinen sävel löytyi heti. Ensimmäinen idea oli toimittaa helppoja ja terveellisiä välipaloja toimistoille ja kotioville.
Eräässä silloisen Summer of Startups -ohjelman tilaisuudessa Marttinen ja Heinonen tapasivat yrittäjä-enkelisijoittaja Ville Vesterisen, joka on nykyisin Swappien hallituksen puheenjohtaja.
”Emme olleet hakemassa varsinaisesti rahoitusta, vaan satuimme vain juttelemaan oikean henkilön kanssa, ja asiat johtivat toiseen.”
Muutaman viikon päästä heillä oli jo kasassa pieni alkurahoitus, jolla he pääsivät testaamaan ensimmäisiä ideoita. Siitä syntyi Viking Shave Club, partateriä kestotilauksella myyvä verkkokauppa, joka sittemmin laajeni 21 maahan.
Marttista ja Heinosta yhdistää päättäväisyys ja toimeliaisuus. Kun Marttinen oli tullut huijatuksi puhelinkaupoilla, he olivat jo seuraavana päivänä tabletin kanssa Kampissa tekemässä kyselytutkimusta seuraavan liikeideansa pohjaksi.
