Unelmana uusiopuhelinten maailmanvalloitus

Vuonna 2016 Aalto-yliopiston opiskelija ja yrittäjä Sami Marttinen oli ostamassa käytettyä puhelinta netin markkinapaikalta. Myyjä oli tutun tuttu: Marttisella oli hänen kanssaan yhteisiä Facebook-kavereita. Myyjä vaikutti luotettavalta ja lähetti kuvia puhelimesta, jota piteli kädessään.

”Kun olimme sopineet kaupat, hän kysyi, voinko laittaa summan etukäteen, jotta hän ei joudu olemaan ilman puhelinta vaan saa ostaa samana päivänä uuden. Laitoin rahat, mutta luuria ei koskaan saapunut”, Marttinen kertoo.

Jälkeenpäin hän sai tietää, että myyjä oli tehnyt paljon vastaavia huijauksia. Monella muullakin on huonoja kokemuksia kännykkäkaupoista. Netissä myydään paitsi olemattomia puhelimia, myös vesivahingoittuneita tai varastettuja puhelimia.

Marttiselle huijatuksi tuleminen jäi väliaikaiseksi harmiksi. Epäonninen tapaus sytytti saman tien idean hänen ja opiskelu- ja yrittäjäkollegan Jiri Heinosen päässä.

Älypuhelinten vaihto parin vuoden välein on resurssien hukkaa ja iso ympäristöongelma. Moni ostaisi mielellään käytetyn laitteen edullisesti, mutta luottamuspula osaltaan hidastaa puhelinten kiertoa. Marttinen ja Heinonen ihmettelivät, miksi kukaan ei ole ratkonut puhelinten uusiokäytön ongelmaa. He päättivät ratkoa, ja heti isosti.

”Mietimme alusta lähtien, miten rakennamme järkevän vaihtoehdon uusien puhelinten ostolle ja muutamme alan globaalisti.”

Pikkuputiikista 500 hengen firmaksi

Alkuvaiheessa nelisen vuotta sitten Marttinen saattoi itse pyöräillä asiakkaan kotiovelle viemään puhelinta. Kun myymälään tarvittiin väliseinä, Marttinen rakensi sen itse netistä katsomillaan ohjeilla.

Swappien muodonmuutos on ollut nopea. Muutamassa vuodessa kahden miehen putiikki on kasvanut reilut 500 henkeä työllistäväksi kansainväliseksi teknologiayritykseksi, joka vuonna 2020 teki 98 miljoonan euron liikevaihdon.

Tappiota tuli lähes 13 miljoonaa euroa, koska rahaa on kulunut kansainväliseen laajentumiseen. Swappie kuitenkin myös nosti B-vaiheen rahoituskierroksella sijoittajilta lähes 36 miljoonaa euroa.

Yrityksen missio on tehdä huolletusta elektroniikasta valtavirtaa. Swappie on erikoistunut iPhone-puhelinten korjaamiseen ja myyntiin. Yritys tekee puhelimille kuntoarvion ja maksaa hyvityksen myyjän tilille. Puhelimet tarkastetaan ja huolletaan tehdastiloissa Helsingin Salmisaaressa.

Korona-aika on vaikuttanut esimerkiksi varaosien saatavuuteen, mutta Swappie onnistui varautumaan tähän, ja poikkeusaikanakin se pääsi laajentumaan kuuteen uuteen Euroopan maahan. Swappie keskittyy nyt kasvuun Euroopassa, mutta tulevaisuudessa se voi laajentua myös muualle maailmaan.

”Suurimmat kilpailijamme ovat uusien puhelinten myyjiä. Vastaavia pienempiä paikallisia toimijoita on, mutta he eivät yleensä investoi tekniikan rakentamiseen, jotta puhelimet olisivat kestävämpiä.”

Laajentuminen tarkoittaa verkkokaupan avaamista paikallisella kielellä ja kohdemaan asiakkaiden käyttötottumuksiin sopivaksi. Kivijalkamyymälät yrityksellä on vain Helsingin Ruoholahdessa ja Espoon kauppakeskus Isossa Omenassa.

Yrittäjyys kiinnosti nuoresta asti

Sami Marttinen on nuoresta asti tiennyt ryhtyvänsä yrittäjäksi. Hän teki töitä jo 15-vuotiaana isänsä kanssa rakennusalan yrityksessä. Hän oli mukana toiminimiyrityksen sen perustamisen paperitöistä aina ensimmäiseen työmaahan ja siitä seuraavat kymmenen vuotta, virallisesti kuitenkin työntekijänä.

Jo teini-ikäisenä hän pohti, miten voisi vaikuttaa maailmaan myönteisesti. Hän päätteli, että parhaiten se tapahtuu yrittäjyyden kautta. Ympäristökysymyksiä hän ei vielä tuolloin juuri ajatellut.

”Opiskeluaikoina heräsin maailman tilaan ja ilmastonmuutokseen.”

Isojen kuluttajaongelmien ratkaiseminen on kiehtonut häntä aina. Marttinen halusi myös löytää jonkun, jolla on yhtä kova intohimo tehdä asioita ja ratkaista kansainvälisiä ongelmia.

Kauppakorkeakoulusta Marttinen sai liiketoimintaopit sekä oppia yrittäjyyteen ja teknologiaan. Hänelle ovat jääneet mieleen muun muassa Esa Saarisen ja Vesa Puttosen luennot sekä Ville Hallavon innostava tyyli opettaa tuotantotaloutta.

Erityisesti hänelle oli hyötyä verkostoista ja kontakteista. Marttinen oli opiskelija-aktiivi, joka teki monenlaisia vapaaehtoistöitä ja osallistui tapahtumiin. Tulevan liikekumppanin Jiri Heinosen hän tapasi Aallossa.

”Meitä molempia kiinnosti yrittäjyys, ja puhuimme siitä vapaa-ajalla omille kavereillemme, jotka linkkasivat meidät yhteen”, Marttinen kertoo.

Yhteinen sävel löytyi heti. Ensimmäinen idea oli toimittaa helppoja ja terveellisiä välipaloja toimistoille ja kotioville.

Eräässä silloisen Summer of Startups -ohjelman tilaisuudessa Marttinen ja Heinonen tapasivat yrittäjä-enkelisijoittaja Ville Vesterisen, joka on nykyisin Swappien hallituksen puheenjohtaja.

”Emme olleet hakemassa varsinaisesti rahoitusta, vaan satuimme vain juttelemaan oikean henkilön kanssa, ja asiat johtivat toiseen.”

Muutaman viikon päästä heillä oli jo kasassa pieni alkurahoitus, jolla he pääsivät testaamaan ensimmäisiä ideoita. Siitä syntyi Viking Shave Club, partateriä kestotilauksella myyvä verkkokauppa, joka sittemmin laajeni 21 maahan.

Marttista ja Heinosta yhdistää päättäväisyys ja toimeliaisuus. Kun Marttinen oli tullut huijatuksi puhelinkaupoilla, he olivat jo seuraavana päivänä tabletin kanssa Kampissa tekemässä kyselytutkimusta seuraavan liikeideansa pohjaksi.

Melkein kaiken voi korjata

Suurin osa puhelimen päästöistä syntyy sen valmistuksessa, etenkin mineraalien louhinnassa. Siksi puhelinten kunnostus ja kierrätys on tärkeä teko.

Yleinen luulo on se, että puhelimia ei vain ole tehty kestämään pitkään ja että niitä on vaikea korjata. Marttisen mukaan useimmat viat ovat kuitenkin korjattavissa.

”Korjaaminen on kyllä vaikeutunut. Mutta juuri siksi olemme panostaneet siihen. Pystymme huoltamaan mitä vain ja pystyisimme teoriassa rakentamaan omia puhelimia.”

Swappien alkuaikoina puhelimia huolsivat ulkopuoliset liikkeet. Laatu oli epätasaista: jälki riippui siitä, kuka huolsi. Marttinen ja Heinonen päättivät, että jos he haluavat oikeasti muuttaa markkinan, yrityksen täytyy perustaa oma tehdas ja kehittää huoltoaan, jotta puhelimet olisivat jopa alkuperäistä vahvempia. Laatu kun on yksi suurimmista syistä, miksi kuluttajat eivät ostaneet kunnostettuja laitteita.

Vanha kulunutkin puhelin toimii kuin uusi, kun se tehdashuolletaan ammattitaitoisesti. Huonokuntoiset osat korvataan uusilla ja akku vaihdetaan. Tuotannossa pystytään korjaamaan jopa tiettyjen puhelinmallien tyyppivikoja, kuten audiovikoja, joissa puhelin menettää äänensä pienen emolevyn vääntymän vuoksi.

”Kaikki puhelimet käyvät läpi 52 kohdan tarkastuksen, minkä jälkeen viat huolletaan ja puhelin tarkastetaan uudestaan. Ennen kuin se lähtee myyntiin, se putsataan, desinfioidaan ja pakataan.”

Kokeilua ja oppimista

Matkan varrella on pitänyt kokeilla ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Ruotsiin Swappien oli tarkoitus ensin perustaa myymälöitä, ja Marttinen jopa muutti sinne joksikin aikaa. Laajentuminen osoittautui kuitenkin oletettua hitaammaksi, ja Swappie päätti toimia toisin.

Luottamuksen rakentaminen on ollut erityisen tärkeää huollettujen puhelinten myynnissä, sillä käytettyjen puhelinten myynnillä on monessa maassa huono maine.

Swappie tarkistaa kansainvälisistä tietokannoista, ettei puhelimia ole ilmoitettu varastetuksi missään päin maailmaa. Huolletuille puhelimille yritys lupaa 12 kuukauden takuun. Huoltoon takuuaikana palaavien puhelimien osuutta Marttinen ei kerro, mutta hänen mukaansa puhutaan yksinumeroisista luvuista.

Luottamuksen rakentamisesta Marttinen ja Heinonen halusivat oppia heti vaikeimmasta päästä. Siksi he jatkoivat kansainvälistymistä Ruotsin jälkeen ensin Italiaan, joka markkinatutkimusten pohjalta näytti hankalimmalta tapaukselta.

”Italiassa ihmiset eivät osta paljon netistä. He eivät luota verkkokauppoihin eivätkä vieraisiin maksutapoihin, eivät juuri edes naapureihinsa. Luottamuksen rakentaminen on siellä vaikeaa. Ajattelimme, että vaikka emme onnistuisi Italiassa, opimme siellä paljon nopeammin kuin muualla”, Marttinen sanoo.

Sittemmin Italiasta on tullut Swappien suurin markkina-alue.

Marttisen mielestä on tärkeää uskaltaa kokeilla ja ottaa laskelmoituja riskejä, oppia niin onnistumisista kuin epäonnistumisista.

”Emme mieti, mitkä asiat ovat mahdollisia, vaan miten saamme tehtyä asioista mahdollisia.”

Teksti: Terhi Hautamäki
Kuvat: Aleksi Poutanen

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 28, toukokuussa 2021 (näköislehti issuu.com-sivustolla.