Uutiset

Tutkimushanke luo standardit asioiden internetiin

Standardien avulla laitteet voivat tunnistaa, löytää, julkaista ja pyytää tietoja toisilta laitteilta järjestelmästä riippumatta.
smartcity_700_400.jpg

Avoin rajapinta asioiden internetille on Suomen Akatemian rahoittama hanke, jonka kokonaisbudjetti on 430 000 euroa ja siitä vastaa professori Kary Främling tietotekniikan laitoksella. Tutkimushankkeen tavoitteena on avata nykyisin suljettuina ja erillisinä pidetyt tietojärjestelmät, ja samalla helpottaa ihmisten elämää.

Erillisten tietojärjestelmien päälle on tarkoitus rakentaa ja avata järjestelmien järjestelmät, jotka auttavat tavallista ihmistä ennakoimaan ja optimoimaan oman elämänsä valintoja. Avoin ja standardoitu rajapinta mahdollistaa tarvittavan tiedon keräämisen eri järjestelmistä, jotta voidaan reagoida järkevästi eri tilanteisiin.

- Esimerkiksi talon lämpötilan säätämisessä voidaan huomioida ulkolämpötila, sääennuste, eri energialähteiden hinnat lähitulevaisuudessa sekä muita hyödyllisiä tietolähteitä. Samoja periaatteita voidaan soveltaa käytetyn auton ostohetkellä, kun auton kunto ja käyttöarvo voidaan selvittää kaikkien autosta kerättyjen huolto- ja käyttötietojen perusteella, kertoo professori Främling.

Projektin tavoitteena on tuottaa yleisesti käytettävä referenssitoteutus standardeista, mikä helpottaa avointen standardien käyttöön ottamista. Avointen standardien käyttö on edellytys skaalautuvan asioiden internetin luomiseksi.

Asioiden internet rakentuu solmuista

- Asioiden internetissä eri laitteet ja järjestelmät ovat solmuja, noodeja, jotka tuottavat tai tarjoavat tietoa joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Solmu voi olla esimerkiksi palvelin, kännykkä, auto, lämpötila-anturi tai muu tietojärjestelmä, lisää Främling.

- Esimerkkitilanne voi olla sellainen, jossa ajat autolla Helsinkiin. Helsingissä eri järjestelmät voivat tarjota tietoa riippuen auton sijainnista, kuten tielämpötilasta, tienpinnan jäätymisestä ja onnettomuuksista. Avointen ja standardoitujen rajapintojen ansiosta tieto on auton sekä kuljettajan käytettävissä, ilman järjestelmäintegrointia tai erillisten ohjelmien asentamista. Auton järjestelmä pystyy lukemaan ja yhdistämään tiedon kaikista saatavilla olevista järjestelmistä. Tietoja pystytään myös tilaamaan, vaikkapa niin että tiedot päivittyvät seuraavan vuorokauden aikana aina kun ne muuttuvat, lisää Främling. 

Projektin visiossa asioiden internetistä vallitsee hajautettu ajattelutapa. Esimerkiksi jokainen auton omistaja hallinnoi omaa autoaan, kun taas katupalvelu valitsee mitä tietoa julkaisee ja jakaa kenellekin omasta järjestelmästään.

- Järjestelmiin voi tulla vikoja tai tiedonsiirto-ongelmia, esimerkiksi anturi voi hajota tai sen kalibrointi voi olla pielessä. Tämänkään vuoksi kaiken tiedon kerääminen yksittäiseen järjestelmään ei ole välttämättä järkevää, kertoo Främling lopuksi.

Hankkeessa peruspilareina käytetään virallisia standardeja Open Messaging Interface (O-MI) ja Open Data Format (O-DF). O-MI:n vastine internetissä on hypertekstin siirtoon käytettävä protokolla HTTP ja O-DF:n avoimesti standardoitu kuvauskieli HTML. O-MI ja O-DF ovat The Open Group:in julkaisemia ja ovat Internet of Things työryhmän kehittämiä. Kary Främling toimii työryhmän puheenjohtajana. O-MI ja O-DF perustuvat yli kymmenen eri yrityksen ja tutkimuslaitoksen työhön vuodesta kymmen vuoden ajalta, jossa Aallolla ja Främlingillä on ollut johtava rooli.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.
Apulaisprofessori Jukka Luoma. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ideologinen onttous auttaa kapitalismin voittoihin

Apulaisprofessori Jukka Luoma ja kollegansa löysivät yllättävän yhteyden organisaatio-oppimisen ja poliittisten taustaideologioiden väliltä.