Tutkimus: 4G:n nopeus ei ole sovellusten käyttäjälle ykkösasia
4G-verkko kattaa jo 99 prosenttia Suomen väestöstä, mikä on Euroopan kärkitasoa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, millainen käyttäjäkokemus suomalaisilla on 4G:n pyörittämistä sovelluksista, kuten YouTubesta ja WhatsAppista.
Tutkimukseen osallistui 292 käyttäjää, joiden arvioita kerättiin kahden viikon ajan. Sovellusten käyttökertoja kertyi yli 64 000. Subjektiivisten kokemusten lisäksi tutkijat keräsivät teknistä tietoa käyttäjien puhelimista sekä 4G:n nopeudesta.
Tutkimuksen perusteella 4G:n nopeus ei merkittävästi vaikuta käyttäjäkokemukseen. Tutkijatohtori Benjamin Finleyn mukaan syy on todennäköisesti yksinkertainen.
”Käyttäjien 4G:n keskimääräinen latausnopeus oli yli 13 Mbit/s sekunnissa, kun suurin osa sovelluksista vaatii vain 6 Mbit/s sekunnissa.”
Käyttäjäkokemukseen vaikuttivat merkittävästi sovellusten toimivuus, kuten mahdolliset bugit sekä puhelimen suorituskyky, esimerkiksi muistin määrä. Käyttäjien omat odotukset nousivat kuitenkin tärkeimmäksi tekijäksi. Mitä enemmän vuosia älypuhelimen kanssa oli takana, sitä huonommaksi käyttäjäkokemus yleensä arvioitiin.
”Me uskomme, että tekninen osaaminen vaikuttaa käyttäjien odotuksiin palveluiden ja sovellusten laadusta”, Finley sanoo.
”Yllättäen vanhemmat käyttäjät antoivat kokemuksilleen selvästi huonompia arvosanoja kuin nuoremmat, vaikka verkkoyhteyden laatu oli sama”, sanoo tohtorikoulutettava Eren Boz.
Koneoppimismalli ennustaa kokemuksen
Data kerättiin käyttäjien lataamalla älypuhelinsovelluksella, joka mittasi verkon nopeutta ja toimivuutta ja pyysi käyttäjiä arvioimaan kokemuksen sovellusten käytön aikana ja sen jälkeen. Datan pohjalta tutkijat loivat koneoppimismalleja, joilla subjektiivista käyttäjäkokemusta voidaan ennustaa objektiivisten, mitattavien tekijöiden perusteella.
Kyseessä on suurin aineisto, joka sovellusten subjektiivisesta kokemuksesta on koskaan kerätty. Koska älypuhelimen kanssa vietetään iso osa arjesta, käyttäjäkokemuksella on suuri merkitys. Tulosten kiinnostavuutta lisää entistä nopeamman teknologian eli 5G:n tulo kuluttajamarkkinoille.
”Tutkimuksen perusteella operaattorien kannattaisi pelkän verkon huippunopeuden sijaan tarkastella suurempaa kokonaisuut”, sanoo professori Jukka Manner.
Tutkimus julkaistiin avoimena julkaisuna Pervasive and Mobile Computing -lehdessä. Anonymisoitu data on myös saatavilla. Tutkimus sai rahoitusta Emergent project –tutkimusprojektista, ja siihen osallistuivat myös Business Finland, Airbus, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, Goodmill, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Yle.
Aalto-yliopistosta ponnistanut Netradar-startup jatkaa käyttäjäkokemusten analysointia ja tutkimuksessa käytetyn teknologian kehittämistä.
Nopea ja lähes viiveettä toimiva langaton 5G-verkko on avainasemassa monissa uusissa teknologioissa, kuten robottiliikenteessä, teollisuuden automaatiossa, esineiden internetissä ja lisätyn todellisuuden sovelluksissa. Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle avattiin äskettäin Euroopan laajimpiin kuuluva ei-kaupallinen 5G-verkko. Sen ansiosta tutkijat, opiskelijat ja yritykset voivat kehittää sekä kuluttajille että teollisuuteen suunnattuja laitteita ja sovelluksia aidossa 5G-ympäristössä. Lue lisää täältä.
Lisätietoja:
Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
p. 050 511 2973
[email protected]
Tohtorikoulutettava Eren Boz
Aalto-yliopisto, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
[email protected]
Tutkijatohtori Benjamin Finley
Helsingin yliopisto, tietotekniikan laitos
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.