Uutiset

Tutkijat suunnittelivat Korkeasaaren valkopääsakeille ääniä ja musiikkia soittavan laatikon

Apinat pitivät liikenteen äänistä selvästi enemmän kuin sateen ropinasta, musiikista tai hiljaisuudesta. Äänten hyödyntäminen voi olla tulevaisuuden keino tarjota virikkeitä eläintarhojen eläimille ja lisätä niiden hyvinvointia.
Two white-face sakis sitting on a tree branch and grooming in Korkeasaari Zoo
Aalto-yliopiston tutkijat suunnittelivat ääniä ja musiikkia soittavan laitteen Korkeasaaren valkopääsakeille. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Ääniteknologia on lupaava keino parantaa eläintarhoissa asuvien eläinten hyvinvointia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston yhdessä Korkeasaaren eläintarhan kanssa tekemästä tutkimuksesta, jossa seurattiin seitsemän valkopääsaki-apinan käyttäytymistä erilaisia ääniä soittavan laitteen kanssa. Tutkimustulokset julkaistiin juuri Animals-tiedelehdessä.

Aalto-yliopiston eläimen ja koneen vuorovaikutukseen erikoistuneet tutkijat suunnittelivat ja rakensivat pienille apinoille laatikon, joka sijoitettiin niiden omalle asuinalueelle Korkeasaaren Amazonia-talossa. Apinat pystyivät itse käynnistämään laitteen; ne saivat siis päättää, halusivatko ne kuunnella tiettyjä ääniä ja olla mieluummin hiljaisuudessa.

Kun saki käveli laatikon sisään, ääninauha alkoi soida. Näin apinat oppivat nopeasti, että laitteen sisään meneminen synnytti ääniä tai musiikkia. 

Tutkijat valitsivat soitettavaksi neljä erilaista ääninauhaa. Kädellisten äänimieltymyksistä tiedetään toistaiseksi vähän, joten tutkijat halusivat valita mukaan mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja. Sakeja saalistavien eläinten ääniä ja äkillisiä kovia ääniä ei nauhoilla ollut.

“Vaikka emme mitanneet hyvinvointiin liittyviä asioita, aiemmista tutkimuksista tiedetään, että päätösvallan ja itsenäisyyden antaminen eläimille on yhteydessä niiden hyvinvointiin. Siksi annoimme sakeille järjestelmän, jota ne pystyivät itse lähestymään ja käyttämään sen sijaan, että olisimme vain soittaneet niille musiikkia ja muita ääniä niiden elinympäristössä ja katsoneet, miten se vaikuttaa”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Roosa Piitulainen.

A white-face saki sitting inside the tunnel-shaped device inserted on a tree brach in the Amazonia House of Korkeasaari
Sakeille tarjottiin kahdenlaista laitetta, mutta ne pitivät enemmän puusta ja akryylista rakennetusta tunnelista. Kuva: Roosa Piitulainen / Aalto-yliopisto

Tutkijat seurasivat apinoiden tapaa käyttää laatikkoa usean kuukauden ajan. He huomasivat, että  sakit käyttivät äänijärjestelmää säännöllisesti koko tutkimuksen ajan ja alkoivat ensimmäisten päivien jälkeen myös nukkua ja hoitaa turkkiaan laatikossa.

Tunnelimalli oli suosikki

Korkeasaaren eläintarhan tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo, että eläintarhoissa eläinten arkea rikastetaan usein tarjoamalla ravintoa eri tavoin. Varsinkin pienille ja lihomiseen taipuvaisille eläimille täytyy kuitenkin tarjota muitakin kuin ruokaan liittyviä virikkeitä. 

“Äänet ovat monelle eläimelle todella tärkeitä niiden keskinäisessä viestinnässä. Sademetsä on täynnä erilaisia ääniä, ja uskomme, että sieltä kotoisin olevat pikkuapinat ovat herkkiä erilaisille äänille. Tämä voisi hyvinkin olla tulevaisuuden tapa virikkeellistää eläintarhaeläinten elämää.”

Sakit saivat valita, kuinka paljon ne kuuntelivat rauhallista tunnelmamusiikkia, vauhdikkaampaa elektronista musiikkia, sateen ropinaa, hiljaisuutta ja liikenteen ääniä. Näistä viimeinen osoittautui selvästi suosituimmaksi.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas on työskennellyt pitkään eläinten kanssa ja tietää, että eläimiä tutkiessa on tärkeää pitää mieli avoimena. Sakien suosikkiääni oli kuitenkin hänellekin osittain yllätys.

 “Liikenteen ääni on sakeille tuntematon, eikä se liity niiden tavalliseen arkeen, joten on yllättävää ja  hyvin kiinnostavaa, että ne kiinnostuivat juuri tästä äänestä”, hän sanoo. 

Äänimaiseman lisäksi valkopääsakit pääsivät vaikuttamaan siihen, millainen itse laatikosta tuli. Tutkijat testasivat alussa kahta prototyyppiä, ja rakensivat lopullisen äänilaitteen apinoiden enemmän käyttämästä mallista.

Sakien suosikiksi valikoitui tunnelimainen laatikko, jonka lattia oli valmistettu vanerista ja katto läpinäkyvästä akryylilevystä. Molemmat materiaalit olivat apinoille eläintarhasta entuudestaan tuttuja. Laatikon muodon ja materiaalien ansiosta siihen saatiin myös hyvä akustiikka ilman, että tilaa täytyi kokonaan sulkea. Laatikon muoto ja materiaali sopivat elinympäristöön ja tukivat siten sakien lajityypillistä käyttäymistä. 

Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.mdpi.com/2076-2615/10/10/1768

Lisätietoja

Ilyena Hirskyj-Douglas (englanniksi)
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
[email protected]

Roosa Piitulainen
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
[email protected]

Kirsi Pynnönen-Oudman
Tutkimuskoordinaattori, Korkeasaaren eläintarha
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jäteveden käsittely
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta

Tutkijoiden kehittämässä NPHarvest-prosessissa otetaan jäteveden typpi ja fosfori talteen.
Droplet of honey in a superhydrophobic tube
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hunaja virtaa vettä nopeammin erikoispäällystetyissä putkissa

Mitä korkeaviskoosisempaa neste on, sitä enemmän vettähylkivä eli superhydrofobinen pinnoite lisää sen juoksevuutta.
Aalto-yliopiston alumni Ulla Heikkilä on ohjannut ja käsikirjoittanut lyhytelokuvan Let her speak. Se on osa Yksittäistapaus-elokuvasarjaa, joka tuo esiin naisiin kohdistuvaa näkymätöntä vallankäyttöä niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnassa. Kuvassa näyttelijä Iida-MariaHeinonen. Kuva: JohannaOnnismaa/TuffiFilms2019
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuoreet selvitykset vahvistavat: naistekijä on yhä altavastaaja Suomen elokuva- ja tv-alalla

Alaa hallitsevat verkostot, joiden ulkopuolella putoaa herkästi palkkakuoppaan ja työttömyyteen. Naiset kohtaavat myös toistuvasti sukupuoleen liitettyä kielteistä arviointia.
Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.