Uutiset

Tutkijat suunnittelivat Korkeasaaren valkopääsakeille ääniä ja musiikkia soittavan laatikon

Apinat pitivät liikenteen äänistä selvästi enemmän kuin sateen ropinasta, musiikista tai hiljaisuudesta. Äänten hyödyntäminen voi olla tulevaisuuden keino tarjota virikkeitä eläintarhojen eläimille ja lisätä niiden hyvinvointia.
Two white-face sakis sitting on a tree branch and grooming in Korkeasaari Zoo
Aalto-yliopiston tutkijat suunnittelivat ääniä ja musiikkia soittavan laitteen Korkeasaaren valkopääsakeille. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Ääniteknologia on lupaava keino parantaa eläintarhoissa asuvien eläinten hyvinvointia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston yhdessä Korkeasaaren eläintarhan kanssa tekemästä tutkimuksesta, jossa seurattiin seitsemän valkopääsaki-apinan käyttäytymistä erilaisia ääniä soittavan laitteen kanssa. Tutkimustulokset julkaistiin juuri Animals-tiedelehdessä.

Aalto-yliopiston eläimen ja koneen vuorovaikutukseen erikoistuneet tutkijat suunnittelivat ja rakensivat pienille apinoille laatikon, joka sijoitettiin niiden omalle asuinalueelle Korkeasaaren Amazonia-talossa. Apinat pystyivät itse käynnistämään laitteen; ne saivat siis päättää, halusivatko ne kuunnella tiettyjä ääniä ja olla mieluummin hiljaisuudessa.

Kun saki käveli laatikon sisään, ääninauha alkoi soida. Näin apinat oppivat nopeasti, että laitteen sisään meneminen synnytti ääniä tai musiikkia. 

Tutkijat valitsivat soitettavaksi neljä erilaista ääninauhaa. Kädellisten äänimieltymyksistä tiedetään toistaiseksi vähän, joten tutkijat halusivat valita mukaan mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja. Sakeja saalistavien eläinten ääniä ja äkillisiä kovia ääniä ei nauhoilla ollut.

“Vaikka emme mitanneet hyvinvointiin liittyviä asioita, aiemmista tutkimuksista tiedetään, että päätösvallan ja itsenäisyyden antaminen eläimille on yhteydessä niiden hyvinvointiin. Siksi annoimme sakeille järjestelmän, jota ne pystyivät itse lähestymään ja käyttämään sen sijaan, että olisimme vain soittaneet niille musiikkia ja muita ääniä niiden elinympäristössä ja katsoneet, miten se vaikuttaa”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Roosa Piitulainen.

A white-face saki sitting inside the tunnel-shaped device inserted on a tree brach in the Amazonia House of Korkeasaari
Sakeille tarjottiin kahdenlaista laitetta, mutta ne pitivät enemmän puusta ja akryylista rakennetusta tunnelista. Kuva: Roosa Piitulainen / Aalto-yliopisto

Tutkijat seurasivat apinoiden tapaa käyttää laatikkoa usean kuukauden ajan. He huomasivat, että  sakit käyttivät äänijärjestelmää säännöllisesti koko tutkimuksen ajan ja alkoivat ensimmäisten päivien jälkeen myös nukkua ja hoitaa turkkiaan laatikossa.

Tunnelimalli oli suosikki

Korkeasaaren eläintarhan tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo, että eläintarhoissa eläinten arkea rikastetaan usein tarjoamalla ravintoa eri tavoin. Varsinkin pienille ja lihomiseen taipuvaisille eläimille täytyy kuitenkin tarjota muitakin kuin ruokaan liittyviä virikkeitä. 

“Äänet ovat monelle eläimelle todella tärkeitä niiden keskinäisessä viestinnässä. Sademetsä on täynnä erilaisia ääniä, ja uskomme, että sieltä kotoisin olevat pikkuapinat ovat herkkiä erilaisille äänille. Tämä voisi hyvinkin olla tulevaisuuden tapa virikkeellistää eläintarhaeläinten elämää.”

Sakit saivat valita, kuinka paljon ne kuuntelivat rauhallista tunnelmamusiikkia, vauhdikkaampaa elektronista musiikkia, sateen ropinaa, hiljaisuutta ja liikenteen ääniä. Näistä viimeinen osoittautui selvästi suosituimmaksi.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas on työskennellyt pitkään eläinten kanssa ja tietää, että eläimiä tutkiessa on tärkeää pitää mieli avoimena. Sakien suosikkiääni oli kuitenkin hänellekin osittain yllätys.

 “Liikenteen ääni on sakeille tuntematon, eikä se liity niiden tavalliseen arkeen, joten on yllättävää ja  hyvin kiinnostavaa, että ne kiinnostuivat juuri tästä äänestä”, hän sanoo. 

Äänimaiseman lisäksi valkopääsakit pääsivät vaikuttamaan siihen, millainen itse laatikosta tuli. Tutkijat testasivat alussa kahta prototyyppiä, ja rakensivat lopullisen äänilaitteen apinoiden enemmän käyttämästä mallista.

Sakien suosikiksi valikoitui tunnelimainen laatikko, jonka lattia oli valmistettu vanerista ja katto läpinäkyvästä akryylilevystä. Molemmat materiaalit olivat apinoille eläintarhasta entuudestaan tuttuja. Laatikon muodon ja materiaalien ansiosta siihen saatiin myös hyvä akustiikka ilman, että tilaa täytyi kokonaan sulkea. Laatikon muoto ja materiaali sopivat elinympäristöön ja tukivat siten sakien lajityypillistä käyttäymistä. 

Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.mdpi.com/2076-2615/10/10/1768

Lisätietoja

Ilyena Hirskyj-Douglas (englanniksi)
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
[email protected]

Roosa Piitulainen
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
[email protected]

Kirsi Pynnönen-Oudman
Tutkimuskoordinaattori, Korkeasaaren eläintarha
[email protected]

 

Tietoa eläinten käyttämisestä tutkimuksessa
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Muovinen tutkimuksessa käytetty pää, johon on kiinnitetty mikrofoni.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Äänen suunnan katoaminen voi olla epämukavaa ja jopa vaarallista – tutkijat keksivät, miten ongelma korjataan kuulolaitteissa, pelastajien kuulokkeissa ja VR-sovelluksissa

Uusi signaalinkäsittelyn malli mahdollistaa sekä tarkan tilaäänen toiston että äänen säätämisen esimerkiksi kuulovammaisten tarpeisiin.
Two models wearing grey solar cell clothing.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.
A night sky with the northern lights visible behind the silhouettes of trees. / Yötaivas, jossa revontulet näkyvät puiden siluettien takana.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Revontuulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan

Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta

Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.