Uutiset

Tutkijat löysivät vaikeasti havaittavia puolikvanttipyörteitä supranesteessä

Kvanttifysiikan ilmiön ymmärtäminen voi viedä lähemmäs kvanttitietokoneita.
Puolikvanttivorteksi eli -pyörre yhdistää kiertävän massavirtauksen kiertävään spin-virtaukseen, minkä seurauksena vorteksit muodostavat kokeissa havaittavissa olevia pareja. Kuva: Ella Maru Studio.

Aalto-yliopiston ja moskovalaisen P.L. Kapitza Instituten tutkijat ovat havainneet puolikvanttipyörteitä supranesteheliumissa. Kyseinen pyörre on supranesteissä ja suprajohteissa ilmenevä poikkeama eli topologinen virhe, joka kuljettaa tietyn määrän kiertävää virtaa.

”Puolikvanttipyörteiden löytymistä edelsi pitkä etsintä, sillä niiden olemassaolo supranesteheliumissa ennustettiin alun perin jo vuonna 1976”, kertoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Samuli Autti.

”Tulevaisuudessa löytömme mahdollistaa pääsyn puolikvanttipyörteiden ytimiin, joissa on eristettyjä Majorana-tiloja, eräänlaisia erakkohiukkasia. Näiden tilojen ymmärtäminen on olennaisen tärkeää kvantti-informaation prosessoinnin kehityksen ja kvanttitietokoneen luomisen kannalta”, Autti jatkaa.

Kvanttijärjestelmissä, kuten supranesteissä ja suprajohteissa, vallitseva makroskooppinen koherenssi eli eri osien eräänlainen yhtenäisyys sisältää monia mahdollisuuksia ja joitakin keskeisiä rajoituksia. Kvanttimekaniikan lait rajoittavat esimerkiksi näiden järjestelmien kiertävien virtojen voimakkuuden tiettyihin diskreetteihin arvoihin, eli vain tietyt voimakkuudet ovat mahdollisia vapaan voimakkuusvaihtelun sijaan. Puolikvanttipyörre voittaa tuon rajoituksen hyödyntämällä alusmateriaalin ei-triviaalista topologiaa. Topologia on matematiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja avaruuden muuttumattomina säilyviä fyysisiä ominaisuuksia. Aihe liittyy suoraan vuoden 2016 fysiikan Nobel-palkintoon.

Yksi esiin tulleista ominaisuuksista on samankaltainen niin kutsutun Alice-säikeen kanssa suurenergiafysiikassa, jossa säikeen ympäri kiertävä hiukkanen vaihtaa varauksensa. Näiden järjestelmien kvanttiominaisuuksia on jo yleisellä tasolla hyödynnetty ultraherkissä SQUID-vahvistimissa ja muissa merkittävissä kvanttilaitteissa.

Artikkeli julkaistiin 14. joulukuuta Physical Review Lettersin verkkojulkaisuna, ja siitä on julkaistu myös erillinen artikkeli Physics-julkaisun verkkoversiossa. Tutkimuksessa käytettiin kansallisen OtaNano-infrastruktuurin laitteistoja.Tutkimusryhmä on osa Aalto-yliopiston Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikköä.

Lisätietoja:
Samuli Autti, tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
[email protected]
0400 458 345
Rota – Topological superfluids -tutkimusryhmä: http://physics.aalto.fi/en/groups/rota/

Artikkeli: S. Autti, V.V. Dmitriev, J.T. Mäkinen, A.A. Soldatov, G.E. Volovik, A.N. Yudin V.V. Zavjalov, and V.B. Eltsov: Observation of Half-Quantum Vortices in Topological Superfluid 3He. Physical Review Letters 2016. DOI:10.1103/PhysRevLett.117.255301.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa
Tiedotteet Julkaistu:

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa

Tuore tutkimus osoittaa, että keskiraskaudessa ahdistusta kokeneiden äitien vauvojen aivot reagoivat surulliseen puheeseen muita vauvoja vähemmän.
4G:n nopeus riittää useimmille käyttäjille
Tiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: 4G:n nopeus ei ole sovellusten käyttäjälle ykkösasia

Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat verkon nopeutta enemmän omat odotukset sekä puhelimen ja sovellusten toimivuus.
Aalto-yliopistokiinteistöt ACRE toimitusjohtaja managing director Ville Jokela Kuva: Kalle Kataila
Nimitykset, Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Ville Jokela nimitetty Aalto-yliopistokiinteistöjen toimitusjohtajaksi

Jokela vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta 1.1.2020 alkaen.
Uusien magneettikenttäantureiden etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä ja Mika Seppä.
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi aivokuvantamislaite mukautuu pään kokoon – signaalit voidaan mitata lähes yhtä tarkasti kallon päältä kuin sen sisäpuolelta

Pään kokoon mukautuvat, hermosolujen tuottamia magneettikenttiä mittaavat anturit mahdollistavat entistä tarkemman aivotoiminnan mittaamisen.