Uutiset

Tutkijat löysivät uusia todisteita aikakiteiden olemassaolosta

Itsenäisesti liikkuvalla rakenteella voi olla iso merkitys esimerkiksi kvanttitietokoneiden tai muiden kvanttilaitteiden rakentamisessa.

Aikakiteiksi kutsutun rakenteen olemassaolo on tiedemaailman kiistakapuloita. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet uusia todisteita siitä, ettei rakenne ole pelkkää teoriaa vaan voi todella esiintyä aineen olomuotona.

Perinteinen kiderakenne toistuu tilassa samanlaisena kolmiulotteisena muotona, muodostaen esimerkiksi lumihiutaleita tai timantteja. Aikakide ei sen sijaan toistu tilassa, vaan ajassa. Käytännössä se tarkoittaa, että rakenne hakeutuu itsenäiseen, toistuvaan liikkeeseen riippumatta ulkopuolisten voimien tarjoamasta suunnasta. 

”Luonto on antanut meille rakenteen, joka pyrkii koherenssiin eli yhtenäiseen suunnassapysymiseen”, sanoo vanhempi tutkija Vladimir Eltsov, joka vetää supranesteisiin erikoistunutta ROTA-tutkimusryhmää Aalto-yliopistossa.

”Rakenne liikkuu spontaanisti ja järjestelmällisesti hyvinkin pitkään, jopa loputtomiin”, hän täydentää.

Aikakiteen kyky ylläpitää säännöllistä liikkettä voi osoittautua hyödylliseksi käytännön sovelluksissa. Koherenssin pitkään säilyttäviä materiaaleja kaivataan kipeästi esimerkiksi kvanttitietokoneiden prosessoreissa. Aikakiteiden synnystä ja toiminnasta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös muiden laitteiden koherenssin parantamisessa.

Kryostaattia tarvitaan supranesteen jäähdyttämisessä. Supranesteellä tarkoitetaan nestettä, jolla ei ole lainkaan viskositeettia alhaisessa lämpötilassa. Käytännössä se tarkoittaa, että supraneste virtaa täysin kitkattomasti eikä siten pysy esimerkiksi avonaisen astian sisällä.

Tutkimusryhmä teki löytönsä tutkimalla megneettisten kvasihiukkasten Bose–Einsteinin -kondensaatteja supraneste Helium-3:ssa. Tutkijat totesivat kvasikiteiden muuttuvan supranesteessä esiintyväksi aikakiteeksi, ensimmäistä kertaa maailmassa. Löydöllä on merkitystä myös muilla fysiikan aloilla.

“Helium-3 liittyy käytännössä kaikkiin fysiikan aloihin painovoimasta topologiaan ja hiukkasfysiikasta kosmologiaan”, selittää emeritusprofessori Grigori Volovik, joka on yksi kosmologian, korkean energian fysiikan ja tiiviin aineen välisten yhteyksien tutkimuksen pioneereista.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopiston kylmälaboratoriossa, jolla on pitkät perinteet supranesteiden tutkimuksessa. Tutkimus julkaistiin Physical Review Letters tiedejulkaisussa, ja se sai rahoitusta Euroopan tiedeneuvostolta (ERC).

Linkki julkaisuun (journals.aps.org)

Yhteystiedot:

Senior Scientist Vladimir Eltsov
p. 050 344 2428
[email protected]

Emeritusprofessori Grigori Volovik
p. 050 344 2858
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.
Graafinen kuva kuvaa niitä viittä tapaa, joilla yrittäjät viestivät yrityksensä lopettamispäätöksestä.
Tiedotteet Julkaistu:

Voittoisa, syleilevä vai tasapainottava? Yrittäjät viestivät bisneksensä kaatumisesta viidellä eri kerrontatyylillä

Uraauurtava tutkimus osoitti, että yrittäjät vahvistavat viestinnässään omaa ammatillista imagoaan ja sidosryhmäsuhteitaan – ja välttävät muiden syyttämistä.
An illustration showing a nano-strip of copper being bombarded by photons, with a thermometer measuring its heat
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi kvantti-ilmaisin mittaa äärimmäisen pieniä energiamuutoksia

Kvantti-ilmaisimella voidaan tutkia esimerkiksi kvanttitietokoneiden kubittien vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa.
Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo kirjan kuvistusta
Tiedotteet Julkaistu:

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon -uutuusteos kohdistaa katseen elokuvantekijä Antti Peippoon

Aalto ARTS Booksin vuoden ensimmäinen kirja "Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon" kohdistaa katseen kameran taakse. Antti Peippo (1934–1989) oli omaäänisten dokumenttielokuvien mestari ja Risto Jarvan luottokuvaaja. Tammikuussa julkaistavan teoksen kirjoittajat ovat suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoita.