Tutkijat löysivät kemiallisen reitin grafeenielektroniikan valmistukseen
Lähtöainemolekyylit muutetaan kemiallisen synteesin avulla tarkasti kontrolloiduiksi nanorakenteiksi. Kuva: Aalto-yliopisto, Utrechtin yliopisto ja Delftin teknillinen yliopisto
Ihmemateriaaliksikin kutsuttu, yhden hiiliatomin paksuinen grafeeni on maailman vahvin tunnettu aine ja paras sähkönjohde huoneenlämmössä. Tutkijat ympäri maailmaa työskentelevätkin ankarasti löytääkseen sille uusia käyttökohteita. Koska grafeenilla itsessään ei ole sähkövirran päälle- ja poiskytkemiseen vaadittavia ominaisuuksia, sen hyödyntäminen elektroniikassa edellyttää uusia ratkaisuja.
”Olemme onnistuneet valmistamaan grafeenirakenteita atomin tarkkuudella. Valitsemalla sopivia lähtöaineita pystyimme koodaamaan sähkövirtapiirin rakenteen äärimmäisen tarkasti”, selittää Aalto-yliopiston professori Peter Liljeroth.
Grafeenin sähköisiä ominaisuuksia voidaan hallita syntetisoimalla siitä erittäin kapeita grafeeni-nanonauhoja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että nauhojen sähköiset ominaisuudet riippuvat siitä, kuinka monen atomin levyinen se on. Viiden atomin levyisenä nauha on poikkeuksellisen hyvin johtava sähkönjohdin, mutta kahden atomin lisääminen tekee siitä puolijohteen.
”Pystyimme saumattomasti liittämään seitsemän atomin levyisen nauhan viiden atomin levyiseen. Näin syntyi puolijohde-metalli-liitos, joka on elektronisten komponenttien peruspalanen”, sanoo Ingmar Swart Utrechtin yliopistosta.
Puolijohde-metalli-liitos yksittäisessä grafeeninanonauhassa. Nauhan atomirakenne ja sähköinen rakenne voidaan selvittää atomin tarkkuudella mikroskooppitekniikoiden avulla. Kuva: Aalto-yliopisto, Utrechtin yliopisto ja Delftin teknillinen yliopisto
Kemiaa pinnalla
Tutkijat valmistivat grafeenirakenteet kemiallisen reaktion avulla. He höyrystivät lähtöainemolekyylejä kultapinnalle, jossa ne reagoivat kontrolloidusti ja muodostivat uusia kemiallisia yhdisteitä.
”Tämä on erilainen metodi kuin se, mitä tällä hetkellä hyödynnetään sähköisten komponenttien, kuten tietokoneen sirujen, valmistuksessa. Grafeenin kanssa on olennaista, että rakenne pystytään valmistamaan atomin tarkkuudella, joten on luultavaa, että kemiallinen reitti on ainoa tehokas tapa”, Ingmar Swart korostaa.
Tutkijat hyödynsivät atomiresoluutioon pystyviä mikroskopioita selvittääkseen valmistamiensa rakenteiden sähköiset ominaisuudet.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun pystyimme luomaan esimerkiksi tunneliliitoksen, jossa jokaisen atomin paikka on tarkkaan määritelty. Samaan aikaan tehtyjen sähkövirran mittausten ansiosta voimme myös verrata teoriaa ja käytäntöä hyvin kvantitatiivisella tasolla”, Liljeroth selittää.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Euroopan tutkimusneuvosto ERC ja NWO Graduate Programme.
Artikkeli: P.H. Jacobse, A. Kimouche, T. Gebraad, M.M. Ervasti, J.M. Thijssen, P. Liljeroth and I. Swart, Electronic components embedded in a single graphene nanoribbon, Nature Communications.
Linkki artikkeliin (nature.com)
Lisätietoja:
Professori Peter Liljeroth
p. 050 363 6115
[email protected]
http://physics.aalto.fi/groups/stm/
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.