Uutiset

Tutkijat esittelyssä

Linnunratamme ytimessä olevan mustan aukon kuvan ottamiseen osallistui Suomesta Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Suomen ESO-keskuksen tutkijoita.
Aalto_University_researchers_Ramakrishnan-Savolainen_Metsahovi_Radio_Observatory_5-5-2022_photo_Mikko_Raskinen_003.jpg
Tuomas Savolainen ja Venkatessh Ramakrishnan Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriossa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Aalto_University_Tuomas_Savolainen_5-5-2022_photo_Mikko_Raskinen_009.jpg
Vanhempi tutkija Tuomas Savolainen. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Olen Tuomas Savolainen ja toimin vanhempana tutkijana Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella ja Metsähovin radio-observatoriossa.

Olin mukana kuvantamisessa eli prosessissa, jossa teleskooppien mittaamasta interferenssisignaalista tehdään kuva. Tämä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen prosessi, sillä meillä on vain kourallinen teleskooppeja ja paljon informaatiota jää mittaamatta, minkä takia tarvitsemme edistyneitä algoritmeja aukkojen paikkaamiseen. Sagittarius A*:n nopea muuttuvuus pahensi asiaa merkittävästi M87:n mustan aukon kuvaan verrattuna. Olin mukana kehittämässä ratkaisuja näihin ongelmiin.

Mitä kuvat mustasta aukosta merkitsevät sinulle?
Vuonna 2019 julkaistu kuva M87:n mustasta aukosta oli yhden unelman toteutuminen ja urani mieleenpainuvin hetki. Saimme suoran visuaalisen todisteen supermassiivisten mustien aukkojen olemassaolosta sekä siitä, että ne todella toimivat niin kutsuttujen aktiivisten galaksien ”moottoreina”. Sagittarius A*:n kuvan merkitys piilee mielestäni ennen kaikkea siinä, että tunnemme valmiiksi sen massan ja etäisyyden meistä tarkasti, mistä kiitos kuuluu Sagittarius A*:a kiertävien tähtien liikkeitä vuosikymmeniä mitanneille tutkijoille. Kun nuo muuttujat ovat tiedossa voidaan tarkkaan laskea, millaisia gravitaatioefektejä aukon ympärillä pitäisi näkyä. EHT:n ottamaa kuvaa voidaan sitten verrata näihin ennusteisiin ja testata yleistä suhteellisuusteoriaa. Nyt otettu kuva on yhteensopiva teorian kanssa 10 % tarkkuudella. EHT:n kuvassa näkyvä valo antaa meille informaatiota sellaisesta gravitaatiokentästä ja sellaisen massan läheisyydestä, jossa testejä ei aiemmin ole päästy tekemään. Tulokset vastaavat kauniisti yleisen suhteellisuusteorian ennustetta siitä, että aika-avaruuden ominaisuudet mustan aukon ympärillä skaalautuvat aukon massan mukana. Mitä tarkempia kuvia EHT kykenee tulevaisuudessa Sagittarius A*:sta tuottamaan, sitä tiukemmiksi testit muuttuvat.

Aalto-yliopisto Venkatessh Ramakrishnan
Tutkijatohtori Venkatessh Ramakrishnan. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Olen tutkijatohtori Venkatessh Ramakrishnan. Työskentelen sekä Suomen ESO-keskuksessa että Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriossa.
Olen ollut tekemässä havaintoja APEX-teleskoopilla Atacamassa, Chilessä sekä käsitellyt paljon raakadataa ja ollut mukana kuvantamisessa. Osallistuin myös kuvan teoreettiseen tulkintaan plasmavirtauksiin liittyvän fysiikan ja yleisen suhteellisuusteorian näkökulmasta.

Atacama Pathfinder Experiment (APEX) on yksi Euroopan eteläisen observatorion (ESO) hallinnoimista teleskoopeista Chilessä ja yksi monista teleskoopeista, jotka muodostavat EHT-verkoston. Olen tehnyt havaintoja EHT APEX -tiimin jäsenenä vuodesta 2017 alkaen ja lisäksi osallistuin teleskoopin toiminnan kannalta oleellisiin teknisiin tehtäviin. Aivan kuten siemen muuttuu puuksi, on suuri nautinto nähdä keräämäni datan muuttuvan lopulliseksi kuvaksi vuosien kovan työn jälkeen.

Mitä kuvat mustasta aukosta merkitsevät sinulle?
"Kuvat mustista aukoista auttavat meitä omalta tärkeältä osaltaan ymmärtämään galaksien kehitystä ja mustat aukot ovat myös paras laboratorio yleisen suhteellisuusteorian testaamiseen. Kuva Sgr A*:stä on ainutlaatuinen, sillä se täydentää yhden puuttuvan palan galaksimme rakennuspalikoista. Jatkamalla Sgr A*:n monitorointia tulevaisuudessa, voimme parantaa ymmärrystämme siitä, kuinka galaksimme ja sen supermassiivinen musta aukko kehittyvät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoilla on nyt kaksi kuvaa mustista aukoista, mutta tämä hädin tuskin vielä raapaisee pintaa yleistä suhteellisuusteoriaa koskevan tutkimuksen mahdollisuuksien suhteen. EHT tulee olemaan erinomainen työkalu myös muiden läheisten galaksien ytimessä sijaitsevien mustien aukkojen kuvaamiseen, joskin tämä edellyttää vielä monia parannuksia nykyiseen laitteistoon. Toivon pystyväni kuvaamaan ainakin viisi muuta mustaa aukkoa seuraavan vuosikymmenen aikana."

Kaj_Wiik_Kuva Liisa Reunanen_Turun yliopisto.JPG
Erikoistutkija Kaj Wiik. Kuva: Turun yliopisto / Liisa Reunanen

Olen erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta ja Tuorlan observatoriosta.

Olin mukana havaintodatan kalibroinnissa ja tarkistamisessa, kuvantamisessa ja Sagittarius A*:n fysikaalisten parametrien kalibroinnissa.

Mitä kuvat mustasta aukosta merkitsevät sinulle?
Ensimmäinen kuva oman linnunratamme mustan aukon varjosta on toki havaintona historiallinen. Aikaisemmin mustan aukon olemassaolo pystyttiin päättelemään vain epäsuorin menetelmin, nyt se pystytään kuvantamaan ja sen varsin nopeita muutoksia seuraamaan. Pidän kuitenkin ehkä vielä merkittävämpänä sitä, että nyt on kehitetty havaintomenetelmiä, joilla nopeasti muuttuvia mustia aukkoja voidaan seurata. Tämä tietenkin lisää mahdollisuuksia suhteellisuusteorian ja mustien aukkojen teorian testaamiseen.

Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration

Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta

Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.

Uutiset
Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration

Kysymyksiä ja vastauksia jättiläisistä avaruudessa

Miksi mustien aukkojen tutkiminen on tärkeää? Lue lisää Event Horizon Telescope -hankkeesta kysymyksiä ja vastauksia -palstalta.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Istuva mies harmaassa aivomittaushupussa, tekijä asettaa anturia korvan taakse
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Sähköä korvaan – uusi mittari kertomaan kehon tilasta

Joukko Aallon tutkijoita on perehtynyt sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sähköstimulaatioon. He kehittävät menetelmästä helppokäyttöistä mittaria, joka kertoisi huippu-urheilijan suorituskyvystä tai jopa kolmiolääkkeen yksilöllisistä vaikutuksista.
Hymyilevä silmälasipäinen henkilö sinisessä paidassa seisoo vaalean seinän ja taulun edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Annukka Vähäsöyrinki: ”Luovalle osaamiselle on valtavasti tarvetta”

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja kannustaa taidealan osaajia tunnistamaan vahvuutensa.
In an auditorium hall, people are raising their hands and similing towards the camera. On the left side, from behind, the speaker is also raising his hand
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Rakennetaan startup-yrityksiä yhdessä: 100STARTUPS-tapahtumasarja päättyi vahvaan vauhtiin

Aalto Innovation (entinen Aalto Startup Center) ja A Grid kokosivat yhteen opiskelijat, tutkijat, työnhakijat, tekijät ja tulevat perustajat 100STARTUPS-tapahtumasarjaan, joka käynnistyi 26. elokuuta ja huipentui päätapahtumaan 21.–22. lokakuuta.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muutos Orbis-tietokantojen kirjautumiseen

Jatkossa käyttö edellyttää Aalto-yliopiston käyttäjätunnusta.