Uutiset

Tutkijan työ on ”kuin lempilelulla leikkimistä, mutta siitä maksetaan”

Aalto-yliopistossa vierailleet professorit Friedrich Simmel ja Francesco Ricci eivät opiskeluaikanaan haaveilleet akateemikon urasta.
Francesco Riccin ja Friedrich Simmelin mielestä menestyksekäs tutkijan ura vaatii uteliaisuutta, täsmällisyyttä, kilpailunhalua - ja onnea. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Francesco Riccin ja Friedrich Simmelin mielestä menestyksekäs tutkijan ura vaatii uteliaisuutta, täsmällisyyttä, kilpailunhalua - ja onnea. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Kumpi valita, käytännönläheinen vai akateeminen ura? Tätä kysymystä moni opiskelija miettii ainakin jossain vaiheessa, eikä päätös ole aina ollut selvä monelle menestyneellekään tutkijalle.

Saksalaisprofessori Friedrich Simmel ja hänen italialainen kollegansa Francesco Ricci eivät kumpikaan opiskeluaikanaan varsinaisesti haaveilleet akateemikon urasta. Siitä huolimatta he ovat nyt menestyneitä tutkijoita ja alansa dna-nanoteknologian pioneereja. Simmel työskentelee professorina Münchenin teknillisen yliopiston fysiikan laitoksella. Ricci puolestaan on Rooman Tor Vergata -yliopiston kemian laitoksen associate professor.

Molemmat tutkijat vierailivat Aalto-yliopistossa toukokuun lopulla, sillä heidät oli kutsuttu puhumaan kolmipäiväiseen dna-nanoteknologian Nantech2019-workshopiin. Tapahtuman järjestivät apulaisprofessori Anton Kuzyk neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta, professori Pekka Orponen tietotekniikan laitokselta, sekä dosentti Veikko Linko ja professori Mauri Kostiainen biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta.

Francesco Ricci ei edes miettinyt tutkijanuraa ennen väitösopintojaan. ”En halunnut olla tutkija vaan jalkapalloilija! En ollut mikään erinomainen opiskelija ensimmäisinä opiskeluvuosinani. Tehdessäni graduani ja sitten väitöskirjaani kaikki kuitenkin muuttui. Kiinnostuin todella paljon siitä, mitä tein.”

Friedrich Simmel myöntää nauraen, että hänestä tuli alun perin tutkija, koska hän lykkäsi jatkuvasti päätöstään ”tehdä jotain hyödyllistä ja löytää oikea työ”. Hän oli pitkään epävarma siitä, mitä haluaisi tehdä. Vuosien varrella hän alkoi saada muilta ihmisiltä palautetta, jonka mukaan tutkimustyö sopisi hänelle. ”Toisaalta en oikeastaan muuta koskaan harkinnutkaan.”

Simmelin mukaan tutkijana hän pääsee yhdistämään ammatilliset ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteensa. Hän saa työskennellä nuorten ihmisten kanssa, tutkia ja havaita uusia asioita. Juuri tästä syystä tutkijan ammatti on monen unelma: siinä pääsee tekemään asioita, joista nauttii. ”Se kuin lempilelulla leikkimistä, mutta siitä maksetaan”, Simmel sanoo.

Näin pärjäät tutkijana

Simmelin mielestä menestyksekäs tutkijanura vaatii uteliaisuutta, täsmällisyyttä ja kilpailunhalua. ”On ehdottomasti tärkeää, että haluat olla ensimmäisenä tekemässä jotain.” Myös itsensä tai oman tutkimuksen brändäämisen tärkeys on kasvussa.

Sen sijaan, että olisi loistava yhdessä asiassa, on kuitenkin tärkeämpää olla riittävän hyvä useammassa asiassa. Jos opiskelija on huippuohjelmoija muttei osaa pitää esitelmää tai kirjoittaa kiinnostavaa tutkimusartikkelia, ura ei lähde käyntiin.

”Yksi asia on erittäin tärkeä niin tutkijoille kuin jalkapalloilijoillekin. Se, että olet hyvä pelaaja, ei riitä maajoukkueeseen pääsyyn. Sen lisäksi tarvitaan onnea”, lisää Ricci.

Onnekkuuteen on vaikea vaikuttaa, mutta jokainen voi pyrkiä tekemään mahdollisimman järkeviä valintoja. Ricci kannustaa tohtoriopiskelijoita valitsemaan tutkimusryhmän, joka tekee uudenlaista tutkimusta, julkaisee säännöllisesti ja jolla on rahaa. Ryhmän pitää olla myös sellainen, joka antaa tutkijoidensa kokea uusia asioita: käydä ulkomailla ja vierailla konferensseissa.

Se, että olet hyvä pelaaja, ei riitä maajoukkueeseen pääsyyn. Sen lisäksi tarvitaan onnea.

Francesco Ricci

Molempien professoreiden mielestä pienet tutkimusryhmät ovat tässä suhteessa usein parempia kuin suuret. Niissä ohjaajalla on riittävästi aikaa ohjattavilleen. ”Väitöskirja on urasi lähtöpiste. Jos valitset väärän laboratorion, et aloita oikealla jalalla.”

”Korkeatasoisten julkaisujen merkitys kasvaa. Kannattaa valita paikka, jossa on mahdollista kirjoittaa erittäin hyvä julkaisu”, sanoo Simmel.

Hyötyjä lääketieteelle ja ympäristölle

Ricci ja Simmel tekevät tutkimusta monitieteellisellä alalla. Yliopistossa Riccin pääaine oli kemia. Simmel puolestaan opiskeli fysiikkaa. Vaikka he tutkivat työssään hieman eri asioita, molempien työ voi olla hyödyksi biolääketieteen sovellusten kehittämisessä.

Ricci esimerkiksi käyttää dna:ta nano-laitteiden rakennusaineena. Laitteet voivat vastata biomerkkiaineisiin ja helpottaa lääketieteellisten diagnoosien tekemistä. ”Voimme käyttää niitä vasta-aineiden havaitsemiseen. Vasta-aineet voivat toimia monien sairauksien, kuten syövän, biomarkkereina.”

Simmel puhui Nantechissä siitä, voidaanko dna-nanoteknologian periaatteita soveltaa niin, että solun sisällä olevia rna-molekyylejä vaihdetaan biologisten prosessien vaikuttamiseksi. ”Monet sairaudet ovat yhteydessä näihin asioihin. Käyttämällä soluja voidaan tehdä sensoreita, jotka aistivat sairauksia tai vapauttavat sairauksia parantavia molekyylejä.”

Tämänkaltainen tutkimus voisi hyödyttää yhteiskuntaa myös muilla tavoin. ”Jos voitaisiin oppia valmistamaan bakteereja tai muita soluja hyödyllisten asioiden tuottamista varten, ne voisivat tehdä sen ympäristöystävällisellä tavalla. Se auttaisi vähentämään esimerkiksi hiilidioksidi- ja muita kasvihuonepäästöjä.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.