Uutiset

Tuore väitös tutkii groteskin kuvaston vaikutusta

Miksi groteskit kuvat, ruumiit ja väkivalta vetävät ihmisiä puoleensa? Mitä vaikutuksia groteskilla kuvastolla on kulttuuriimme?

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Henriikka Huunan-Seppälä selvittää väitöstutkimuksessaan, miten groteskit kuvat muovaavat suhtautumistamme erilaisuuteen.

Nykyinen mediakulttuuri on tulvillaan groteskeja hirviöitä, vampyyreitä ja hahmoja, joiden syvempi merkitys jää huomiotta kuvien fiktiivisen, mielikuvituksellisen luonteen vuoksi. Groteskia kuvastoa ovat myös karikatyyriset ja vahvasti ihanteista poikkeavat ruumiit sekä ylenpalttinen väkivalta.

”Groteskissa kuvastossa heijastuvat erityisesti ruumiillisuuteen ja kauneusihanteisiin liittyvät arvostukset, mutta myös laajemmin sukupuoli- ja identiteettikysymykset. Groteski määrittelee sitä, mitä pidetään normaalina tai epänormaalina, haluttavana tai halveksittavana”, kertoo Huunan-Seppälä. Hänen väitöskirjansa "Unfolding the Unexpressed: The Grotesque, Norms and Repressions" tarkistettiin Aalto-yliopistossa 14. joulukuuta.

Tutkimuskohteena klassikkoelokuvia

Groteskin teho perustuu siihen, että se tarjoaa väylän kulttuuristen myyttien, arkkityyppien ja kollektiivisen alitajunnan alueelle. Groteskin lumo pohjautuu sen kykyyn vietellä, työntää luotaan ja sotkea kategorioiden rajoja. Näin groteski voi tehdä oudosta haluttavaa, ja kauniista outoa.

Väitöstutkimus osoittaa, kuinka groteski kuvasto kytkeytyy tietoisiin ja tiedostamattomiin ajatusmalleihimme, pelkoihimme ja fantasioihimme. Tutkimus havainnollistaa, kuinka groteskia voidaan käyttää vaikuttavana visuaalisen viestinnän välineenä.

Huunan-Seppälä lähestyy tutkimuksessaan aihetta seitsemän klassikkoelokuvan kautta: Pink Flamingos, AntichristAlien: ResurrectionFight ClubKill BillSatyricon ja The Cook, the Thief, His Wife & Her Lover. Elokuvissa huomion kohteena ovat niljakkaat hirviöt ja ihmis-eläin-hybridit, sairaat mielet ja runnellut ruumiit, saasta ja rivoudet sekä sadistinen terrori ja masokistinen nautinto. Paljastaakseen kuvien vaikeasti tavoitettavia merkityksiä tutkimus tukeutuu psykoanalyyttiseen teoriaan, feministiseen teoriaan, semiotiikkaan ja estetiikkaan.

Vastaväittäjänä toimi PhD professori Noël Carroll, City University of New Yorkista ja kustoksena lehtori Max Ryynänen Aalto-yliopistosta.

Lisätietoja:

Henriikka Huunan-Seppälä, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 050 3557901, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 5.6.2023

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 5.6.2023
The winning collection by Ruusa Vuori at Aalto University's fashion show Näytös23, a model walking on the catwalk
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Ruusa Vuori voitti Näytös23-palkinnon herkällä mallistollaan

Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden muotinäytöksessä perjantaina 26. toukokuuta nähtiin kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden mallistoja.
Eero Eloranta
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusi kirja tuotantotalouden kehittymisestä tieteenalana Suomessa ja kansainvälisesti

Eero Elorannan kirja kuvaa tuotantotalouden kehitystä osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä.