Uutiset

Tuore väitös tutkii groteskin kuvaston vaikutusta

Miksi groteskit kuvat, ruumiit ja väkivalta vetävät ihmisiä puoleensa? Mitä vaikutuksia groteskilla kuvastolla on kulttuuriimme?

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Henriikka Huunan-Seppälä selvittää väitöstutkimuksessaan, miten groteskit kuvat muovaavat suhtautumistamme erilaisuuteen.

Nykyinen mediakulttuuri on tulvillaan groteskeja hirviöitä, vampyyreitä ja hahmoja, joiden syvempi merkitys jää huomiotta kuvien fiktiivisen, mielikuvituksellisen luonteen vuoksi. Groteskia kuvastoa ovat myös karikatyyriset ja vahvasti ihanteista poikkeavat ruumiit sekä ylenpalttinen väkivalta.

”Groteskissa kuvastossa heijastuvat erityisesti ruumiillisuuteen ja kauneusihanteisiin liittyvät arvostukset, mutta myös laajemmin sukupuoli- ja identiteettikysymykset. Groteski määrittelee sitä, mitä pidetään normaalina tai epänormaalina, haluttavana tai halveksittavana”, kertoo Huunan-Seppälä. Hänen väitöskirjansa "Unfolding the Unexpressed: The Grotesque, Norms and Repressions" tarkistettiin Aalto-yliopistossa 14. joulukuuta.

Tutkimuskohteena klassikkoelokuvia

Groteskin teho perustuu siihen, että se tarjoaa väylän kulttuuristen myyttien, arkkityyppien ja kollektiivisen alitajunnan alueelle. Groteskin lumo pohjautuu sen kykyyn vietellä, työntää luotaan ja sotkea kategorioiden rajoja. Näin groteski voi tehdä oudosta haluttavaa, ja kauniista outoa.

Väitöstutkimus osoittaa, kuinka groteski kuvasto kytkeytyy tietoisiin ja tiedostamattomiin ajatusmalleihimme, pelkoihimme ja fantasioihimme. Tutkimus havainnollistaa, kuinka groteskia voidaan käyttää vaikuttavana visuaalisen viestinnän välineenä.

Huunan-Seppälä lähestyy tutkimuksessaan aihetta seitsemän klassikkoelokuvan kautta: Pink Flamingos, AntichristAlien: ResurrectionFight ClubKill BillSatyricon ja The Cook, the Thief, His Wife & Her Lover. Elokuvissa huomion kohteena ovat niljakkaat hirviöt ja ihmis-eläin-hybridit, sairaat mielet ja runnellut ruumiit, saasta ja rivoudet sekä sadistinen terrori ja masokistinen nautinto. Paljastaakseen kuvien vaikeasti tavoitettavia merkityksiä tutkimus tukeutuu psykoanalyyttiseen teoriaan, feministiseen teoriaan, semiotiikkaan ja estetiikkaan.

Vastaväittäjänä toimi PhD professori Noël Carroll, City University of New Yorkista ja kustoksena lehtori Max Ryynänen Aalto-yliopistosta.

Lisätietoja:

Henriikka Huunan-Seppälä, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 050 3557901, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita

Käyttäjää ymmärtävä tekoäly ei kaipaa jatkuvasti yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi se pystyy toimimaan paremmin ihmisen apuna.
Oniipa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä

Itsenäisyyspäivänä pilotoitavan hankkeen tavoitteena on helpottaa köyhien alueiden pienyhteisöissä asuvien ihmisten arkea ja luoda keinoja lisätä paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Polymer film that bends when light is shone on it
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kouluttivat jälleen materiaalia kuin Pavlovin koiraa – nestekidemuovi oppi liikkumaan ja tarttumaan esineisiin

Ehdollistamisen jälkeen tutkijat pystyivät ohjaamaan materiaalia pelkän valon voimalla. Tulos on askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu: