Tuore selvitys: Koulujen tarveperusteista rahoitusta voisi kohdentaa nykyistä tarkemmin
Oppilaiden sosioekonomisista taustoista johtuvia oppimiseroja pyritään Suomessa tasoittamaan suuntaamalla osalle kouluista lisäresursseja tarveperusteisella rahoituksella. Aalto-yliopiston, VATT:n, Helsingin yliopiston ja Helsinki GSE:n tutkijoiden tuore selvitys kertoo, miten rahoituksen kohdentaminen voitaisiin toteuttaa nykyistä tehokkaammin rekisteriaineistojen avulla. Selvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
”Tavoitteena on käyttää olemassa olevaa tietovarantoa siten, että tarveperusteinen rahoitus kohdentuu mahdollisimman tarkasti. Lisäksi pyrimme vähentämään hallinnollisesta työstä syntyviä turhia kustannuksia”, selvitysryhmän johtaja, Aalto-yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki kertoo.
Selvityksessä ehdotetaan toimintamallia, jossa tarveperusteisen rahoituksen kriteereinä käytetyt oppilaiden taustaominaisuudet kerättäisiin hallinnollisista rekistereistä. Näiden tietojen perusteella muodostettaisiin koulukohtainen indeksi, joka toimisi rahoituksen kohdentamisen perusteena. Mahdollisia oppilaiden taustatietoja ovat esimerkiksi perheen aikuisten työssäkäynti, tulotaso, koulutusaste ja maahanmuuttajatausta. Selvityksessä esitellään myös vaihtoehtoisia tapoja arvioida, miten suuri paino eri taustaominaisuuksille on mielekästä antaa tarveperusteisen rahoituksen kriteereitä muodostettaessa.
Ehdotetun mallin hyödyt syntyvät pääasiassa kahdella tavalla: uusi malli lisäisi nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi rahoituksen kohdentumisen tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä, ja se poistaisi hallinnon eri tasoilta tarpeen käsitellä tarveperusteiseen rahoitukseen liittyviä hakemuksia.
”Mikäli tällainen järjestelmä perustettaisiin, antaisi se erinomaisen työvälineen valtion ja kuntien tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukemiseen. Tällainen järjestelmä tuottaisi koulukohtaisia tunnuslukuja aineistoista, joihin kunnilla ei muutoin ole itsenäistä pääsyä”, kuvailee selvitystyössä mukana ollut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Ehdotettu toimintamalli itsessään ei vielä kerro tarvittavan lisäresurssoinnin määrää, eikä sen vaikuttavuutta. Työryhmä esittääkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta ja toteuttaisi toimenpiteitä, joilla voitaisiin päästä pureutumaan lisäresursoinnin vaikuttavuuteen.
Lue koko selvitys:
http://www.aaltoei.fi/wp-content/uploads/2022/09/Tarveperusteinen-resursointi2.pdf
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Matti Sarvimäki
+358 40 304 45515
[email protected]
Taloustieteen laitos
Taloustieteen laitos tarjoaa kattavan näkemyksen talouksien toiminnasta ja yritysten toimintaympäristöstä.
Lue lisää uutisia
Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa
Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.
Oletko uusi data-agenttimme?
Hae kemian tekniikan korkeakoulun data-agentiksi.
Uudessa podcastissa Suomen eturivin työelämän tutkijat esittelevät tutkimushavaintojaan työn muutoksesta
Aalto-yliopiston Future of Work -hanke, Työelämän tutkimusyhdistys ry ja TYÖ2030-ohjelma ovat tuottaneet podcast-sarjan yhteistyönä.