Uutiset

Tuomas Sandholm soveltaa yrityksissään peliteoriaa ja kannustaa kaikkia tekoälyn opiskeluun

Perustieteiden korkeakoulun vuoden alumni 2019 valittiin tänä vuonna vuoden sadan kiinnostavimman yrittäjän joukkoon Yhdysvalloissa.
Tuomas Sandholm's portrait in black and white
Tuomas Sandholm on professori ja yrittäjä. Kuva Tuomas Sandholmin albumista

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun vuoden 2019 alumni Tuomas Sandholm sai syksyllä erittäin merkittävän kunnianosoituksen. Yhdysvaltalainen investointipankki Goldman Sachs nimesi hänet vuoden sadan kiinnostavimman yrittäjän joukkoon.

Sandholm on paitsi tietotekniikan professori ja tekoälytutkija myös pitkän linjan sarjayrittäjä. Goldman Sachsin huomionosoitus tuli Strategy Robot -nimisen yrityksen eteen tehdyn työn ansiosta. Vuonna 2018 perustettu startup soveltaa peliteoriaa, tekoälyä ja optimointia esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriön apuna.

Vuonna 2017 useat yhdysvaltalaismediat kirjoittivat Sandholmin ja hänen kollegoidensa kehittämästä Libratus-pokeribotista, joka onnistui päihittämään neljä ammattilaispokerinpelaajaa kahdenvälisessä Texas Hold ’Em -pelissä. Sandholmin johtama tutkijajoukko kehitti botin testatakseen peliteoriaan perustuvaa automatisoitua päätöksentekoa.

Vuonna 2019 hänen bottinsa Pluribus voitti parhaat ammattilaispelaajat monen pelaajan välisessä Texas Hold ’Em:ssa. Sandholm kertoo sen olleen ensimmäinen tekoälypohjainen järjestelmä, joka on ollut ihmistä parempi missään pelissä, joka ei ole vain kahdenvälinen nollasummapeli.

Sandholm perusti Strategy Robotin soveltaakseen samanlaista teknologiaa Yhdysvaltain puolustusministeriön käyttöön esimerkiksi suunnittelussa ja sotapeleissä. Yrityksestä on sittemmin kirjoittanut muun muassa yhdysvaltalaislehti Wired.

Sandholm uskoo saaneensa Goldman Sachsin kunnianosoituksen siksi, että listalle nimetään yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat keksineet jotain uutta ja mullistavaa. "On kiva, että tuollainen johtava toimija kuin Goldman Sachs on meidät huomioinut jo tässä vaiheessa”, hän sanoo.

Joulukuun alussa Sandholmille myönnettiin Yhdysvalloissa myös Association for the Advancement of Artificial Intelligencen (AAAI) vuoden 2021 Robert S. Engelmore Memorial Lecture Awardilla tekoälytutkimuksestaan ja palveluksistaan tekoäly-yhteisölle. Hän vastaanottaa palkinnon helmikuussa 2021 AAAI:n Innovative Applications of Artificial Intelligence -konferenssissa.

”Minulle on aina ollut tärkeää tehdä myös todellisia sovellutuksia”

Sandholmin valintaa perustieteiden korkeakoulun vuoden 2019 alumniksi perusteltiin sillä, että hän on menestyksekkään akateemisen uransa ohella onnistuneesti kaupallistanut tutkimustaan innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi.

”Minulle on aina ollut tärkeää se, että akateemisella työllä on oikean maailman impaktia ja maailma muuttuu paremmaksi sillä työllä. Olen tehnyt tekoälytutkimusta vuodesta 1989 ja minulle on aina ollut tärkeää tehdä myös todellisia sovellutuksia eikä pelkkää teoriaa, vaikka teemmekin tutkimusryhmässäni molempia.”

Ennen Strategy Robotin perustamista Sandholm oli toiminut yrittäjänä jo parikymmentä vuotta.

Hän kehitti optimointiin perustuvia verkon kauppapaikkoja jo 1980-luvun lopulta ja perusti ensimmäisen yrityksensä nimeltä CombineNet vuonna 1997. Se ehti järjestää yli 800 kombinatorista alihankintahuutokauppaa, joissa ostaja hankki itselleen ennen eri tavaroiden yhdistelmiä yksittäisten asioiden sijaan, ennen kuin yritys myytiin vuonna 2010. Huutokauppojen volyymi oli yli 60 miljardia dollaria ja Sandholmin mukaan alihankintaketjujen tehokkuus parani yli kuusi miljardia dollaria.

Seuraava yritys oli Optimized Market. Se myy mainonnan alan yrityksille ohjelmistoa, joka auttaa mainoskampanjoiden ajoittamisen, hinnoittelun ja jakelun optimoinnissa. Tavoitteena on, että mainontaketju paranee ja mainokset näkyvät oikeasti niistä kiinnostuneille ihmisille.

Jos tehdään huippututkimusta, perusteiden pitää olla vahvat.

Tuomas Sandholm

Toinen peliteoriaa hyödyntävä yrityskin on kehitteillä. Alkutekijöissä olevan yrityksen nimi on Strategic Machine ja sen tarkoituksena on julkisen sektorin toimijoiden sijaan auttaa yksityisiä yrityksiä.

”Bisnesstrategioissa ei tänä päivänä todellakaan optimoida strategioita peliteoreettisesti vaan ne perustuvat peukalosääntöihin. Aloilla, joilla optimointia tehdään esimerkiksi hinnoittelun tai tuoteportfolion osalta, ei oteta huomioon kilpailijoiden vastausta. Siinä on aika iso työnsarka tehdä asioita paremmiksi ja ihan uudella tavalla”, Sandholm sanoo.

Tuotantotaloutta ja tekoälyä

Sandholm opiskeli tuotantotaloutta 1980-luvulla silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa. Hän viihtyi Otaniemessä, ja ajalta on jäänyt ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet tähän päivään.

Sandholmia kiinnosti jo tuolloin liiketalouden yhdistäminen tietotekniikkaan. Hän perehtyi opinnoissaan yritysstrategiaan, kansainvälisen markkinointiin, systeemianalyysiin ja operaatiotutkimukseen mutta myös tekoälyyn.

Sovelletun matematiikan kurssien teknisyys viehätti. ”Myöhemmin 1990-luvun lopulla, kun tekoälytutkimuksesta alkoi tulla maailmanlaajuisesti paljon matemaattisempaa, olikin hyvä, että olin ottanut sovelletun matematiikan vakavasti.”

Sandholm valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1991 ja lähti heti sen jälkeen tohtoriopintojen perässä Yhdysvaltoihin. Nykyään hän toimii tietotekniikan professorina Carnegie Mellon -yliopistossa Pittsburghissa, Pennsylvaniassa ja julkaisee niin tekoälyn kuin sovelletun matematiikan aloilla.

Kaikkien kannattaa opiskella tekoälyä ja sovellettua matematiikkaa

Nykyisiä opiskelijoita Sandholm haluaa muistuttaa siitä, että mitä tahansa opiskeleekin, perusteiden täytyy olla kunnossa. ”Ajattelen sellaista tiedon pyramidia. Jos huipulla tehdään huippututkimusta, perusteiden pitää olla vahvat, koska ilman leveää ja vahvaa pohjaa pyramidi ei pysy pystyssä.”

Sandholm suosittelee kaikkia nuoria tutustumaan tekoälyyn ja soveltavaan matematiikkaan edes jollakin tasolla. ”Kymmenen vuoden päästä ei varmasti ole kovin montaa alaa, joilla pystyy tekemään huippututkimusta ilman, että ymmärtää tekoälyä ainakin jonkin verran.”

Väitöskirjan tekemisestä kiinnostuneiden kannattaa keskittyä asioihin, jotka ovat uusia ja relevantteja, sekä hakeutua rohkeasti tutkimusryhmiin, joissa tehdään oman alansa parasta tutkimusta.

”Tuotantotalouden ja bisnespuolen opiskelijoille sanoisin, että siitä on apua, että on asiantuntemusta jostain tietystä alasta eikä vain johtamisesta. Urasta voi tulla tyydyttävämpi, kun ymmärtää oikeasti sitä alaa, jolla toimii.”

Oman uransa aikana Sandholm toivoo vielä näkevänsä sen, että peliteoriaa saataisiin vietyä laajasti oikeisiin sovelluksiin ja tuotteisiin, esimerkiksi Strategy Robotin ja Strategic Machinen kautta.

Lisäksi hän toivoisi, että hänen kehittämäänsä teknologiaa voitaisiin hyödyntää jollain tapaa ilmastokriisin torjunnassa. ”Olen teettänyt pari markkinatutkimusta siitä, miten meidän teknologiamme voisivat auttaa ilmastokriisin torjunnassa. Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sellaista killer applicationia.”

Tuomas Sandholm giving a speech behind a laptop and wearing a suit
Kuva Tuomas Sandholmin albumista

Tuomas Sandholm, professori ja alumni

Työ: Carnegie Mellon -yliopiston tietotekniikan professori (Angel Jordan University Professor of Computer Science, Co-Director of CMU AI, Founder and Director of the Electronic Marketplaces Laboratory), yrittäjänä useassa teknologia-alan startupissa (Strategy Robot, Optimized Markets, Strategic Machine)

Koulutus: Filosofian tohtori (tietotekniikka) University of Massachusetts Amherstista, diplomi-insinööri (tuotantotalous) Teknillisestä korkeakoulusta (nykyinen Aalto-yliopisto)

Asuu Pittsburghissa (Pennsylvania) Yhdysvalloissa

On kotoisin Helsingistä

Uran merkittävin saavutus: ”Jos ihan perustieteiden puolella puhutaan, sanoisin, että se on epätäydellisen informaation pelien ratkaiseminen. Jos taas puhutaan laajemmin, se on se, että olen pystynyt tekemään tekoälytutkimusta perustutkimuksesta ohjelmistoratkaisuihin, joilla on ollut paljon todellisen maailman impaktia.”

 

On myös

Ollut Suomen maajoukkueessa purjelautailijana. ”Olen Suomen-mestari, Euroopan vitonen ja maailman kahdestoista vuodelta 1987. Purjelautailu oli tosi iso juttu siinä vaiheessa 80-lukua. Purjelautailen edelleen, mutten enää kilpaa.”

Matkustanut maailman ympäri yhdessä tuotantotalouden opiskelukavereidensa kanssa. ”Sillä reissulla näki maailmaa ja eri kulttuureja. Reissulta ja koko siltä ajalta on jäänyt tosi hyviä ystäviä.”

Joskus nolannut itsensä insinööri-intoilullaan. ”Sain kunniatohtorin arvonimen Zürichin yliopistosta, ja yliopisto järjesti tilaisuuden, jossa oli mukana muun muassa Sveitsin liittopresidentti ja ministerit. Presidentti oli koulutukseltaan insinööri, mitä ihastelin hänen kanssaan jutellessaan. USA:ssa meillä on melkein aina lakimiehiä presidenttinä. Hän oli samaa mieltä, mistä sain lisää intoa, ja jatkoin samaa juttua seuraavankin keskustelukumppanin kanssa todeten, että on se hienoa, ettei täällä vain lakimiehet vedä tätä juttua. Sitten puhuin kolmannellekin tyypille, mutta se ei sitten mennytkään niin hyvin: hän sanoi lopuksi, että minä olen Sveitsin opetusministeri ja olen lakimies.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.