Tulevaisuuden monitaitoiset tohtorit ovat yhteiskunnan kehittämisen etulinjassa

Majakka -hanke synnytti Aalto-yliopistossa uudenlaisen tavan kouluttaa entistä monipuolisempia tekniikan tohtoreita, jotka osaavat entistä tehokkaammin hyödyntää ja kehittää osaamistaan alati kehittyvällä tekniikan alalla ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Hankkeessa mukana olleet professori Olli Varis, koordinaattori ja tutkijatohtori Maija Taka, vararehtori Petri Suomala sekä MVTT:n toiminnanjohtaja Minna Maasilta kertoivat näkemyksiään siitä, mikä tekee uudenlaisesta tohtorinkoulutuksesta ainutlaatuisen ja miksi tohtorikoulutus on avainasemassa tekniikan alojen kehityksessä.

Mistä ajatus tohtorikoulutuksen kehittämistä sai alkunsa?

Aallossa on vuosien varrella kehitetty paljon kandi- ja maisterikoulutusta ja tätä seuranneena syntyi Vesi ja ympäristötekniikan ryhmässä ajatus myös tohtorikoulutuksen kehittämisestä. Ryhmässä oli jo aiemminkin panostettu tuntuvasti tehokkaaseen tohtorikoulutukseen. Majakka-hankkeen vastuuprofessori Olli Varis toimi Insinööritieteiden korkeakoulun varadekaanina ja sai tätä kautta näköalapaikan tutkimuksen ja innovaatioiden yhdistämiseen.

”Siinä syntyi myös se ajatus, jota Majakassa ollaan kehitetty pidemmälle, eli tutkimusjohtaminen on pitkälti professorien fasilitoimista, kun taas opetusjohtaminen on ohjelmien rakentamista. Tohtorikoulutuksessa olisi hyvä yhdistää luovuus ja innovatiivisuus ja tähän koulutukseen olisi hyvä saada raamit, joidenka puitteissa toteutetaan näitä. Hybridi tutkimus- ja koulutusjohtamisen välillä on ollut yksi tärkeä ajatus hankkeen taustalla. Professorit tuntuivat olevan valmiita siihen, että saadaan omanlainen malli tohtorikoulutukseen, nyt kun maisterikoulutusta on saatu kehitettyä vauhdilla ja jälki on Aallossa ollut erinomaista”, Varis summaa.

Majakka yhdistää väitöskirjatutkijat, yliopiston ja yritykset

Majakka -hankkeen on ollut alun alkaen tarkoitus yhdistää eri toimijat, kuten väitöskirjatutkijat, yliopisto sekä yhteistyökumppanit kuten yritykset, julkisen sektorin toimijat ja tutkimuslaitokset.

”Majakassa on nimenomaan rakennettu kolmiota, jossa väitöskirjatutkijat, yliopisto ja kumppanit hyötyvät. Se on ollut luova prosessi, johon opiskelijat ovat lähteneet mukaan ja heiltä on myös syntynyt ideoita. Muun muassa Majakka nimi tuli opiskelijoilta. Konseptit, joilla lähdettiin liikkeelle ovat kehittyneet todella paljon ja on ollut positiivista huomata, miten yliopisto on ottanut nopeasti vastaan näitä käytänteitä.”, Olli Varis kertoo eri toimijoiden yhdistämisestä.

Sidosryhmien osalta toimintaa kehitetään edelleen, mutta hankkeen koordinaattori Maija Taka on esimerkiksi järjestänyt tilaisuuksia väitöskirjatutkijoiden kanssa, joissa he pääsevät tapaamaan sidosryhmiä.

”Se on ollut sidosryhmille hyvä matalan kynnyksen tapa oppia mitä yliopistossa tapahtuu ja väitöskirjatutkija saa samalla käytännön toimijoilta ensiarvoisen tärkeää tietoa ja tukea. Mekanismeja ja toimintatapoja tarvitaan toki lisää esimerkiksi väitöskirjatyöskentelyyn liittyen. Toimialalla on paljon tietoa, jota väitöskirjatutkijat toivovat käyttöönsä.”, Maija Taka kommentoi.

”Yliopisto saa Majakasta hyvän esimerkin voiman ja tätä tietoa voidaan levittää. Välillä ajatellaan, että yliopistoissa kaikki uroteot tehdään tutkimuksen puolella, joten Majakka on hieno esimerkki tässä kontekstissa siitä, että myös ohjaukseen panostaminen on uroteko. Tohtorikoulutuksessa on Majakan kautta vahvistettu laatuajattelua, eli asioita voi ja pitää tehdä fiksusti.”, kommentoi Petri Suomala Majakan hyötyjä yliopiston näkökulmasta.

Petri Suomala kertoo myös, että Aallossa Majakka on lähtenyt leviämään korkeakoulukohtaisten ohjaukseen liittyvien työpajojen kautta. Näissä on hyödynnetty Majakasta tuttua hybridijohtamista. Maija Taka lisää tähän, että konkreettisina esimerkkeinä siitä miten Majakka on jalkautunut, on esimerkiksi hänen vetämänsä henkilökoulutus ja pedagoginen kurssi, jota järjestetään väitöskirjaa valvoville professoreille.

”Yleisesti tohtorikoulutusta on tehty Aallossa näkyvämmäksi ja ohjaajat ovat saaneet omaa kaipaamansa yhteisöä.  Tämä ei ole vain Majakan saavutus, vaan myös tohtorinkoulutuksen palvelutiimi ja koko yhteisö tekee paljon työtä tämän eteen. Tohtorikoulutus on yhteinen nimittäjä ajastusten vaihtamiselle ja vertaistuelle ja on ollut palkitsevaa nähdä, että sille on ollut kysyntää.”, Maija Taka lisää.

Tekniikan alalle tarvitaan radikaalia luovuutta

Tohtorikoulutuksella on valtava merkitys tekniikan aloilla, sillä väitöskirjatutkijat tekevät ison osan alan tutkimus- ja kehitystyöstä. Tekniikan aloille on ominaista voimakas kehitys ja laaja kansainvälinen kilpailu - tämän takia uuden teknologian tutkimukselle on tarvetta Suomessa. Majakan avulla tulevilla on tohtoreilla kuitenkin osaamista, joka auttaa alan kehittymisessä.

”Alalle tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Koulutettaville ihmisille on tultava ajattelutapa, että ammattitaito on prosessi, eli opitaan jatkuvasti oppimaan ja että oppiminen on asia, jota voi janota koko iän. Elinikäinen oppiminen, yhdessä tekeminen ja tilannekuvan hallitseminen siinä missä on potentiaalia ja mikä on uutta, on se mitä on Majakassa haettu.”, Olli Varis kommentoi.

”Majakan avulla väitöskirjoissa panostetaan radikaaliin luovuuteen ja koulutuksen aikana harjoitellaan riskinottokykyä, joustavuutta ja ollaan proaktiivisia sekä hankitaan monipuolisia taitoja, jotta jokaisella on oma työkalupakki taitoja ja että he ovat kovia kansainvälisiä tekijöitä. Väitöskirjatutkijat osaavat tehdä uskaliaita innovaatioita, lähteä rohkeasti kokeilemaan ja osaavat hallita myös epäonnistumisia. Tällaista ajattelutapaa tarvitaan, jos halutaan kehittää yhteiskuntaa ja toimialaa. Pitää uskaltaa luovia vastavirtaan tietäen, että paatti kyllä kantaa”, Maija Taka jatkaa.

Majakan avulla myös voidaan houkutella lisää alan osaajia kouluttautumaan tohtoriksi.

”On tärkeää, että väitöskirjan tekeminen on mukava ja motivoiva prosessi valvojalle sekä opiskelijalle. Se houkuttelee myös niitä alan osaajia, joilla ei välttämättä ole intohimoa tutkimukseen, mutta jotka haluavat parantaa ammattitaitoaan, tekemään väitöskirjan”, Minna Maasilta lisää.

Majakka toimii suunnannäyttäjänä tohtorikoulutuksen kehitykselle

Maa- ja vesitekniikan tuen (MVTT) 2 miljoonan euron rahoituksen saanut viisivuotinen Majakka-hanke on tullut päätökseensä vuoden 2021 lopulla. Hankkeessa tohtorikoulutusta kehitettiin vesi- ja ympäristötekniikan Vesi ja kehitys -tutkimusryhmässä, joka tutkii veden merkitystä kestävän kehityksen kulmakivenä.

Majakka-hanke on ollut arvokas Aallolle ja sen tohtoriopiskelijoille ja MVTT:n rahoitustuki on ollut ensiarvoinen hankkeen aluille saannissa. Hankkeen parissa työskennelleet Olli Varis, Petri Suomala, Maija Taka ja Minna Maasilta ovat kaikki olleet positiivisesti yllättyneitä, siitä kuinka hanke on kehittynyt ja lähtenyt leviämään Aallossa ja sitä kautta yleisesti tekniikan aloille.

”Projektille on valittu hyvä nimi, eli Majakka. Sitä voi katsoa metaforana, kun katsoo tohtorikoulutusta kokonaiskuvana: meri on kaikille auki ja kyllähän sinne voi lähteä seilaamaan, ja se on ollut se perinteinen malli, jossa ollaan puskettu yksinäisiä paatteja ulos, joista osa pääsee vastarannalle. Majakassa on lähdetty hakemaan koulutettaville merkittävästi tukea, navigointiapua ja purjehduskumppanitukea, ja näiden avulla yhä useampi osaa navigoida määränpäähän. Sama kulttuuri jalkautuu tohtorien mukana myös työelämään. Hankkeessa on saavutettu hienoja tuloksia ja se mikä on levinnyt hyvin Aaltoon, on ymmärrys ohjauksen merkityksestä ja sen kehittämisestä ja vertaistuesta. Majakka on hyvä suunnannäyttäjä, joka säteilee koko Aaltoon.”, Petri Suomala kiteyttää.
 

Lisätietoja:
Professori Olli Varis
[email protected]
Tutkijatohtori ja akateeminen koordinaattori Maija Taka
[email protected]