Tilastotiede on maailman jännittävin tieteenala, sanoo Pekka Pere – ja tieteilijät loivat sille uuden suomenkielisen sanaston

Oli lopulta vain muutamista viikoista kiinni, että suomenkielisen tieteen historia olisi ollut toisenlainen. Niin lyhyestä ajasta vuosien 1849–1850 taitteessa riippui, kuka ehti julkaista suomeksi ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen, kertoo tilastotieteilijä ja yliopistonlehtori Pekka Pere Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.

Ensimmäiseksi rinnanmitalla kiri lääkäri Erik Alexander Ingman artikkelillaan Ovatko taudit itsenäisiä eläväisiä olentoja? Vain pari viikkoa myöhemmin tähtitieteilijä ja matemaatikko Johan Eklöf julkaisi artikkelin, josta tuli Pekka Peren mukaan paitsi suomenkielisen tilastotieteen, myös suomalaisen tieteen virstanpylväs. Ja Eklöfin Kokemäenjoen jäidenlähtöä koskevasta artikkelista riittää ammennettavaa tänäkin päivänä, kuten myöhemmin käy ilmi.

”Minusta on hienoa, että Eklöf sovelsi tässä työssä pienimmän neliösumman menetelmää, opetan sitä parhaillaankin kurssilla. Eklöf on ajankohtainen myös siksi, että hän on tutkinut artikkelissaan ilmastonmuutosta”, Pere muistuttaa.

Kirja on Suomen Tilastoseuran kustantama. Vaikka aloite sanaston tekemiseen on Pekka Pereltä peräisin – hän on seuran puheenjohtaja – Pere painottaa, että Tilastotieteen sanasto on syntynyt arvovaltaisen tutkijajoukon tiiviinä yhteistyönä. Painetun kirjan eli ensimmäisen laitoksen takaa löytyy neljä keskeistä hahmoa: Peren lisäksi mukana olivat tilastotieteen emeritusprofessorit Juha Alho ja Elja Arjas Helsingin yliopistosta sekä biometrian professori Esa Läärä Oulun yliopistosta.

Sanaston synnyllä on myös hieman murheellinen kaiku, sillä asia nousi ensimmäisen kerran esiin yliopistonlehtori Petri Koistisen muistotilaisuudessa kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin Arjas istui sattumoisin Peren kanssa samaan pöytään, ja kävi ilmi, että heitä yhdisti kiinnostus suomenkielisen tiedesanaston tekemiseen.

Alkuperäinen, vuonna 2021 julkaistu ensimmäinen laitos vei tutkijoilta lopulta neljän vuoden työn. Verkossa julkaistuun toiseen laitokseen ja sieltä löytyvään hakukoneeseen tulivat tekijöiksi mukaan sovelletun matematiikan professori Lasse Leskelä Aallosta sekä tilastotieteen professori Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. Alho ja Arjas jättäytyivät työstä pois.

”Jo tieteellinen seura kustantajana antaa teokselle arvovaltaa, mutta se, että mukana on viisi professoria, tuo sanastolle aivan poikkeuksellista uskottavuutta”, Pere korostaa.

Elämän muuttanut kirja varastettiin

Mutta miten Pekka Perestä tuli tilastotieteilijä, ja vieläpä varsin intohimoinen sellainen?

Alun perin hän ei aikonut lähteä opiskelemaan tilastotiedettä. Lukion jälkeen Pere pohti, kiinnostaisivatko yhdyskuntasuunnittelu tai kauppatieteet, mutta sisarensa usutuksesta hän päätyi valtiotieteellisen tiedekunnan oppilasjärjestö Kannunvalajien tapahtumaan. Sieltä kiinnostavia aineita löytyi lopulta kaksin kappalein: kansantaloustiede ja tilastotiede.

Pere haki ja pääsi sisään opiskelemaan kansantaloustiedettä. Hän pitää sitä yhä ”makeana aineena”, sillä kansantaloustieteessä pääsee pohtimaan todella suuria kysymyksiä. Tilastotiede sen sijaan ei tuntunut lähtevän yhtä vauhdikkaasti liikkeelle, Pere manaa. Hän kertoo anekdootin peruskurssin vetäjästä, joka rullasi perinteistä piirtoheitinkalvoa ja kirjoitti samaan aikaan.

”Hän pyöritti sitä rullaa ja tuotti tekstiä, pyöritti rullaa ja tuotti tekstiä – ja puhui samalla hyvin monotonisella äänellä. Minusta se oli oikein huono luentoesitys”, Pere naureskelee nyt.

Onneksi opiskelu ei jäänyt perusopintoihin, sillä aineopintoihin päästessä tilastollisen päättelyn ja regressioanalyysin kurssit muuttivat kaiken: Pere löysi ilmeisen yhteyden siihen, kuinka oikeaa maailmaa voi tutkia tilastotieteen menetelmillä.

”Tilastotieteessä on keskeistä tarkastella sitä epävarmuutta, mikä arvioomme maailmasta liittyy. Ja heti perään haluan sanoa, että tämä on maailman jännittävin tieteenala!”

Mutta myös sattumalla – tai säännöillä – oli lopulta sormensa pelissä. Pere oli aikeissa mennä tenttimään makrotaloustieteen erityiskysymyksiä, mutta uudistuneet säännökset estivät sen tenttimisen tuolloin tammikuussa. Niinpä tilalle valikoitui aikasarja-analyysin tentti, johon Pere kävi jouluaattona ostamassa kirjan Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta.

”Silloin innostuin aikasarja-analyysista tosissaan – lopulta väittelinkin siitä. Koin, että juuri tuo kirja muutti elämäni suunnan.”

Kyseinen kirja oli myöhemmin Hakaniemen McDonald’siin unohtuneessa repussa.

”Kun menin takaisin, se oli jo varastettu. Sinne meni elämäni suunnan muuttanut kirja! Olin vieläpä saanut siihen Englannissa kirjan tekijän signeerauksenkin”, Pere harmittelee – pilke silmäkulmassa.

Eklöfin ”oudokki” jatkaa elämäänsä Tilastotieteen sanastossa

Vaikka tekijäkunta teki Tilastotieteen sanaston tiiviissä yhteistyössä, Pere itse vastasi kolmannen luvun ”Tilastotieteen termien suomentamisen historiaa” sisällöstä. Sen kirjoittaminen oli hauskaa, mutta myös kuin salapoliisityötä.

Esimerkkinä hän käyttää jo mainittua Johan Eklöfin Kokemäenjoen jäidenlähtöä koskevaa aineistoa ja siihen liittyvää ”oudokkia”. Englanniksi termi outlier viittaa erilaiseen, muusta aineistosta ”poikkeavaan havaintoon” – ja tätä on englanninkielisen termin ohella suomenkielisissä teksteissä Peren mukaan aiemmin pitkälti käytettykin.