Tiivistyvät kaupungit ja ilmastonmuutos vaativat tehokasta hulevesien hallintaa
Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus on mukana kuntien, yliopistojen ja yritysten ainutlaatuisessa Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut -yhteistyöhankkeessa.
Hulevedet ovat rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvesiä, jotka eivät pääse imeytymään maahan. Taajama-alueilta valuvilla hulevesillä merkittävä lähivesistöjä kuormittava vaikutus, sillä niiden mukana kulkeutuu päästöjä, kuten raskasmetalleja, ravinteita ja mikromuoveja.
Hankkeessa kehitetään seitsemän erilaista hulevesiä puhdistavaa ratkaisua pilottikohteisiin Espoon, Helsingin, Lahden ja Vantaan alueelle. Kehitettäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle toteutettavat maanalaiset kosteikot ja katujen hulevesien biosuodatusrakenteet Espoossa.
Projektissa kehitetyt ja testatut ratkaisut toimivat yritysten referensseinä, ja niitä levitetään myös kansainvälisesti. Globaali kaupungistumistrendi ja tarve ratkaista vanhojen kaupunkien hulevesihaasteita muodostavat hulevesiliiketoiminnalle merkittävät kasvunäkymät.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta hulevesien hallinta on keskeistä Pohjois-Euroopan kaupungeissa, sillä sateiden määrän arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti pohjoisilla leveysasteilla.
Kansainvälisesti kiinnostavia ja kaupunkien viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja
Aalto-yliopistolla on yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa läpileikkaava rooli pääkaupunkiseudun pilottikohteiden mittausten suunnittelussa ja pilottikohteista kerättävän seurantiedon analysoinnissa.
Aallossa kehitetään yhteistyössä Finavia Oyj:n ja Sitowise Oy:n kanssa parhaiten sopivaa rakenneratkaisua lentokenttäalueelle lähivuosina toteutettaviin maanalaisiin kosteikkoalueisiin.
Kosteikoiden on tarkoitus suodattaa lentokentän hulevesistä liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden aiheuttama korkea orgaanisen aineksen kuormitus.
”Hankkeen tarkoituksena on edistää suomalaista hulevesiosaamista ja vientipotentiaalia, josta lentoasema-alueille sovellettavat ratkaisut ovat edustava esimerkki.” sanoo tutkijatohtori Nora Sillanpää Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta. Sillanpää vetää hanketta Aalto-yliopistossa professori Harri Koivusalon kanssa.
Vantaan Aviapolikseen suunnitellaan monikäyttöistä puistoaluetta, joka tuo huleveden osaksi kaupunkiympäristöä. Veden laadun automaattinen seurantatieto voidaan viestiä puiston käyttäjille esimerkiksi älykkään valaistuksen avulla, joka reagoi vaikkapa huleveden laatuun tai vedenpinnan korkeuteen puistoalueella.
”Tarkoituksena on myös nostaa tietoisuutta kaupunkipuroista positiivisella tavalla ja mahdollistaa esimerkiksi seurantatiedon käyttö alueelle sijoittuvan uuden koulun opetuksessa”, Sillanpää sanoo.
Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2018 – 28.2.2019. Mukana ovat Lahden, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja yliopistokumppanien Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston lisäksi Finavia Oyj, Sensmet Oy, Optoseven Oy, WSP Finland Oy, Sitowise Oy, Ruskon Betoni Oy, Rudus Oy, LECA Finland Oy, Bluet Oy, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Luonnonvarakeskus LUKE ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Hanke saa Uudenmaan liiton myöntämää valtion AIKO-rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osana viisivuotista Smart & Clean (2016–2021) muutosprojektia. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailman paras testialue älykkäille ja puhtaille ratkaisuille.
Yhteyshenkilöt
Professori Harri Koivusalo
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 570 9864
[email protected]
Tutkijatohtori Nora Sillanpää
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 386 3325
[email protected]
Hankekoordinaattori Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki
p. 050 559 4083
[email protected]
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.