Uutiset

Terveyskylässä tunnistettiin käytäntöjä, jotka helpottavat terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönottoa

Tärkeää on ottaa tietotekniikan ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä potilaat mukaan palveluiden kehittämiseen.
Illustration of Terveyskylä picturing people of different ages and different types of complaints
Kuvituskuva: Terveyskylä

Terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönoton on kansainvälisesti havaittu olevan hyvin hankalaa: arviolta peräti 45 prosenttia palveluista epäonnistuu terveydenhuollon ammattilaisten vastustuksen takia. Juuri julkaistussa Aalto-yliopiston ja Terveyskylän tutkimuksessa havaittiin lukuisia tekijöitä, jotka helpottavat palveluiden käyttöönottoa. Tieto auttaa uusien verkkopalveluiden lanseeraamista terveydenhuollossa tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa keskityttiin suomalaiseen erikoissairaanhoidon Terveyskylä.fi-verkkopalveluun, joka tarjoaa terveydenhoitoon liittyvää tietoa ja tukea kansalaisille sekä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylässä on kehitetty kaikille avoimien, eri terveysongelmiin keskittyvien virtuaalitalojen lisäksi tietyille potilasryhmille tarkoitettuja digihoitopolkuja. ”Koska uusia digihoitopolkuja oli tulossa lisää, halusimme kerätä ensimmäisistä digihoitopoluista oppeja myöhempien polkujen käyttöön”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sari Kujala.

Tutkijat haastattelivat työntekijöitä Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista ja tiedustelivat heidän kokemuksiaan käyttöönottoon liittyen. Haastateltavat olivat pääasiassa sairaanhoitajia, jotka ovat olleet vastuussa digihoitopolkujen käyttöönotosta omilla työpaikoillaan. Haastateltavat valittiin erilaisten hoitopolkujen parista ja eri sairaaloista, jotta oppeja saatiin kerättyä erilaisista ympäristöistä. Tutkimusartikkeli julkaistiin juuri Journal of Medical Internet Research -lehdessä.

Tutkijat toteavat, että kun terveydenhuollossa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita, oleellista on ottaa niin terveydenhuollon kuin tietotekniikan ja käytettävyyden ammattilaiset mukaan suunnitteluun. Myös usein vaikeaksi koettu potilaiden osallistaminen on tärkeää.

”Jos saamme pienenkin joukon mukaan esimerkiksi testaamaan, palaute auttaa kehittämään palveluita helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi apuna olisi hyvä olla käyttäjäkeskeisen suunnittelun tai palvelumuotoilun osaajia. He pystyvät tunnistamaan piilotarpeita, joista käyttäjät eivät osaa kertoa, sekä yhdistämään eri osapuolten tarpeet ratkaisuiksi. Potilaita voidaan ottaa mukaan jatkuvasti pienimuotoisesti osana hoitoa, mutta lisäksi yhteistyössä potilasjärjestöjen, opinnäytteiden tekijöiden ja tutkijoiden kanssa”, Kujala sanoo.

Avainasemassa riittävä koulutus ja opastus

Tutkimuksessa todetaan, että terveydenhuollon verkkopalveluista ja niihin liittyvistä muutoksista on tärkeää tiedottaa jatkuvasti. Ammattilaisille pitää tarjota riittävästi koulutusta ja opastusta palveluiden käyttöön, ja heidän esiin nostamansa huolenaiheet on syytä ottaa tosissaan. Myös käyttäjäpalautetta kannattaa kerätä ja palveluita testata kaikissa vaiheissa, jotta palveluita voidaan kehittää jatkuvasti ja varmistutaan esimerkiksi siitä, että ne ovat ymmärrettäviä kaikille ihmisille. Oleellista on muistaa, että käyttöönotto vie aikaa ja resursseja: se kannattaa suunnitella huolella, eikä sitä pidä sysätä organisaatiossa yhden ihmisen hartioille.

”Ammattilaisia motivoivat palvelut, jotka sujuvoittavat työntekoa – esimerkiksi tietoja tarvitsee kirjata vain yhteen kertaan – ja jotka auttavat potilaita. Haastateltavien mukaan innostusta on herättänyt esimerkiksi digihoitopolku, joka auttaa tunnistamaan vakavan iho-oireen kotona olevan potilaan lähettämän valokuvan avulla”, Kujala sanoo.

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin potilaiden motivointi uusien terveydenhuollon verkkopalveluiden pariin on hankalaa. ”Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto aiheuttaa stressiä kiireiseen hoitotyöhön, eikä ammattilaisia ole aina tuettu riittävästi muutoksessa.” Oikein toimiessaan sähköiset palvelut kuitenkin auttavat tarjoamaan parempaa palvelua ja helpottavat ammattilaisten työtä. Palvelut myös maksavat Suomelle valtiona paljon. Näistä syistä on tärkeää saada niin ammattilaiset kuin potilaat käyttämään niitä.

Lääkärit ja hoitajat eivät aina muista kertoa palveluista potilailleen. Kujalan mukaan se olisi kuitenkin tärkeää: tutkimusten mukaan sillä, että ammattilainen suosittelee palveluita potilailleen, on suuri vaikutus palveluiden käyttöön.

Nyt julkaistu tutkimus on osa DigiIN-hanketta, jonka tavoitteena on palvelukulttuuria uudistamalla saada kaikki ihmiset mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan. Hankkeessa on mukana tutkijoita Aalto-yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Ikäinstituutista. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Linkki tutkimusartikkeliin: http://dx.doi.org/10.2196/17696

 

Lisätietoja

Sari Kujala
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Varajohtaja, DigiIN
Puhelin 050 3862 768
[email protected]
www.digiin.fi

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.