Uutiset

Tekstiiliteollisuuden mullistajat, kansanterveyden pelastaja ja paljon muuta

Aaltolaiset esittelivät kansainväliselle asiantuntijajoukolle yliopiston vaikuttavimpia saavutuksia.

Kymmenvuotissyntymäpäiviään lähestyvä Aalto-yliopisto teetti elokuussa arvion tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja vaikuttavuuden tasostaan 45 kansainvälisellä, yliopiston eri aloja edustavalla huippuasiantuntijalla.

Osana arviointia Design Factoryssä järjestettiin Impact Night, jossa aaltolaiset esittelivät yli viisikymmentä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa hanketta yliopiston eri alueilta.

Vararehtori Tuija Pulkkinen

”Design Factory on kuin Aalto pienoiskoossa”, Design Factoryn vetäjä, professori Kalevi Ekman kertoi täpötäydelle salille ja iloitsi siitä, että Otaniemestä lähtenyt tekemällä oppimisen malli on levinnyt jo yli kahdenkymmenen Design Factoryn verkostoksi ympäri maailmaa.

”Täällä on tänään esillä melkein ylitsevuotava kirjo erilaista osaamista, ja niin me sen halusimmekin, koska siitä Aallossa on kysymys”, tiivisti puolestaan tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Jaan Praks.

Yhdessä tekeminen, kunnianhimo ja aimo annos sisua – siitä on kyse esimerkiksi Aalto-1-opiskelijasatelliitin menestystarinassa. Professori Jaan Praks kertoi yleisölle värikkäästä matkasta, joka alkoi opiskelijaprojektina ja on vajaassa vuosikymmenessä tehnyt Suomesta kiinnostavan avaruusvaltion. Nanosatelliittiosaaminen on myös synnyttänyt uutta ja kasvavaa liiketoimintaa; esimerkiksi Aalto-1-projektista ponnistaneen Iceyen tutkasatelliitit ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maailmaa.

Kansainvälisestä ilmiöstä on kyse myös professori Perttu Hämäläisen ryhmänsä kanssa kehittämässä Augmented Climbing Wallissa eli digitaalisessa kiipeilyseinässä, josta tehdyn videon on nähnyt jo yli 100 miljoonaa ihmistä. Digitaalinen kiipeilyseinä on kuin tavallisen kiipeilyseinän päälle luotava jättiläismäinen kosketusnäyttö, joka tuo kiipeilyyn pelielementtejä, uusia reittejä ja lisähaasteita – ja saa näin ihmiset innostumaan liikkumisesta.

”Minun motivaationi on kansanterveyden parantaminen”, Hämäläinen kiteytti.

Ioncell-tiimin tavoitteena puolestaan on tuoda ekologinen vaihtoehto kasvaville tekstiilikuitumarkkinoille. Professori Herbert Sixtan johdolla kehitetyllä Ioncell-menetelmällä syntyy pehmeää ja vahvaa tekstiilikuitua paitsi liukosellusta, myös kierrätetystä pahvista ja tekstiilijätteestä.

”Monien eri alan osaajien yhteistyö on ollut tässä alusta asti avainasemassa”, uusien kuituinnovaatioiden työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen painotti.

Vasemmalta taiteen laitoksen johtaja, professori Kevin Tavin, paneelijäsen Paul Gough, professori Mira Kallio-Tavin ja professori Martti Raevaara.

Vasemmalta insinööritieteiden paneelin puheenjohtaja Kamal Saraband, professori Antti Räisänen ja elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen johtaja Jussi Ryynänen.

Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Lue myös: Perustamisesta pian 10 vuotta – 45 kansainvälistä asiantuntijaa antaa arvionsa Aallon kehityksestä.

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
cucumbers on a plate covered with biobased liquid
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hyvästit muovikääreille? Opiskelijat kehittivät uudenlaisen biohajoavan ”dipattavan” pakkauksen kurkuille

Dippaus kasvipohjaisessa seoksessa muodostaa suojaavan kalvon vihanneksen pintaan. Opiskelijatiimi esittelee pian innovaationsa kansainvälisessä biotekniikan kilpailussa.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:
 Äänen viivettä on tutkittu Suomen hiljaisimmassa huoneessa Otaniemessä sijaitsevassa kaiuttomassa huoneessa.  Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskorva erottaa jopa puolen millisekunnin viiveen

Tutkijat selvittivät, millaisia aikaeroja ihmiskorva pystyy havaitsemaan äänen eri taajuuksien saapumisessa.