Tekoälytutkija Sakira Hassan kannustaa yrityksiä ottamaan datastaan kaiken irti

Sakira Hassan uskoo dataan. Hän mukaansa data auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja tekee maailmasta turvallisemman, ymmärrettävämmän ja ennakoitavamman. Meidän täytyy vain löytää keinot kommunikoida sen kanssa.

Signaalinkäsittelyn maisteriopinnoissaan Hassan löysi tähän keinon, joka innosti hänet myös tutkijanuralle: koneoppimisen. Maaliskuussa Hassan aloitti tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa Simo Särkän johtamassa Sensor Informatics and Medical Technology -ryhmässä.

”Me ihmiset voimme oppia datasta. Koneoppiminen ja tekoäly ovat tehokkaita työkaluja siihen”, Hassan sanoo.

"Kasvotunnistus, suosittelujärjestelmät ja virtuaaliset assistentit ovat esimerkkejä datapohjaisista lähestymistavoista, jotka tekevät arjestamme helpompaa ja turvallisempaa."

Hassanin tutkimus keskittyy koneoppimisalgoritmien optimointiin älykkäitä järjestelmiä, kuten autonomisia robotteja ja suositusjärjestelmiä, varten. Tutkimus on yhä tärkeämpää, kun arkiympäristömme täyttyy monimutkaisista laitteista ja järjestelmistä, joiden on pystyttävä tulkitsemaan suuria ja joskus ristiriitaisiakin ​​datamassoja useista antureista. Esimerkiksi autonomisen auton on reagoitava ympäristönsä tapahtumiin millisekunteissa ja terveydenhuollon laitteet tulkitsevat ihmisten hyvinvointia lukuisista kehon signaaleista.

Silta yliopiston ja yritysten välille

Sakira Hassanille on tärkeää nähdä tutkimuksensa sovellukset käytännössä ja jakaa uusinta tietoa tutkimusmaailman ulkopuolelle. Siksi hän aloitti hiljattain myös tekoälyratkaisuihin erikoistunessa Silo.AI-yrityksessä, missä hänen on tarkoitus työskennellä konsulttina terveysteknologian koneoppimissovellusten parissa.

”Jos teen tutkimusta vain omassa siilossani, en voi tietää, onko se hyödyllistä. Työskentelemällä yritysten kanssa saan heti palautetta ja pääsen tutustumaan käyttäjien todellisiin tarpeisiin. Yritykset ovat silta käyttäjiin", Hassan sanoo.

Akateemisen uran ja yritysmaailman yhdistäminen ei ole Hassanille vierasta. Ennen jatko-opintojaan Tampereen yliopistossa hän työskenteli muutaman vuoden ohjelmistokehittäjänä ja viimeistellessään väitöskirjaansa hän toimi datatieteilijänä ohjelmistoyhtiö Baswaressa. Väitöskirja käsitteli koneoppimista biologisissa sovelluksissa.

”Yritykset ovat kaukana perässä tekoälyn kehittämisessä verrattuna akateemiseen tutkimukseen. Monesti yritykset haluavat nähdä todisteet uuden tekniikan toimivuudesta ennen, kuin ne otetaan käyttöön omassa toiminnassa. Toivonkin, että voin tutkimustyölläni kannustaa yrityksiä hyödyntämään rohkeammin tekoälyratkaisuja."

Hassanin mukaan yritykset istuvat valtavan datamäärän päällä, mutta eivät usein vielä voi hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

"Kun yritykset hyödyntävät dataansa tehokkaasti, ne ymmärtävät paremmin asiakkaidensa käyttäytymistä ja tarpeita, voivat optimoida toimintansa ja parantaa automaatiota ja tuottavuutta. Esimerkiksi personoidut mainokset ja tai yksilölliset lääkkeet eivät olisi mahdollisia ilman tekoälyä."

Hassan kiittelee Suomen tekoälykeskys FCAI:n kaltaisia verkostoja, jotka helpottavat yritysten ja tutkijoiden välistä yhteistyötä ja voivat kannustaa yrityksiä ottamaan entistä laajemmin tekoälyratkaisuja käyttöön.

"Olen myös iloinen siitä, että Elements of AI -kurssi auttaa tekemään tekoälyä tutuksi muillekin kuin teknisten alojen ihmisille."

Haave älymaailmasta

Syy Hassanin alavalintaan oli hänen mukaansa se tavallinen – eli videopelit.

”Kun pelasin ensimmäisen kerran Prince of Persia -peliä tietokoneella joskus 90-luvun alussa, se teki minuun niin syvän vaikutuksen, että tuntui kuin se olisi tehty vain minua varten. Innostuin tietokoneista ja päätin, että minun täytyy päästä opiskelemaan jotain niihin liittyvää alaa”, Hassan kertoo nauraen.

Bangladeshissa syntynyt mutta Saudi-Arabiassa kasvanut Hassan päätti opiskella tietojenkäsittelytieteen tutkinnon Dhakan yliopistossa.

”Isäni oli aina tukenani, ja hän opetti minulle koulutuksen merkityksen. Uskon, että hän olisi ylpeä, jos näkisi minut tänään."

Valmistuttuaan Hassan työskenteli muutaman vuoden ohjelmistoinsinöörinä Bangladeshissa. Sitten hän tapasi miehen, joka sattumoisin teki tohtorin tutkintoaan toisella puolella maailmaa. Häiden jälkeen Hassan pakkasi laukkunsa ja saapui Suomeen keskellä marraskuista lumipyryä.

Hän sai ensin tutkimusavustajan tehtävän Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta opintojen jatkaminen kiinnosti. Hakuajat useimpiin maisteriohjelmiin olivat jo menneet, joten signaalinkäsittelyn maisteriohjelma jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Se osoittautui kuitenkin oikeaksi valinnaksi ja Hassan valmistui diplomi-insinööriksi kunniamaininnoin.

”Kun tajusin, mihin koneoppiminen pystyy, halusin oppia aina vain enemmän. Ajatus koneoppimisen hyödyntämisestä data-analyysiin sai minut innostumaan jatko-opinnoista."

Elämän aloittaminen täysin uudessa ympäristössä ja vieraalla kielellä opiskelu ja työskentely ei ollut helppoa. Hassan on kuitenkin aina uskonut, että ahkera työskentely tavoitteiden eteen palkitsee. Nyt hän hyödyntää kokemuksiaan ja ylläpitää Facebookissa ryhmää bangladeshilaisille nuorille, jotka ovat opiskelevat tai harkitsevat korkeakouluopintoja Suomessa.

Aikaa videopeleille on nykyään hankalaa löytää tuplatyön, perhe-elämän ja muiden velvollisuuksien keskellä, mutta tietokonefani kertoo löytävänsä iloa työstään.

”Nautin ohjelmoinnista ja on palkitsevaa, kun pystyn ratkaisemaan sen avulla jonkin ongelman”, hän sanoo.

”Eniten minua kuitenkin motivoi se, että saan työskennellä datan kanssa. Uskon, että jos voimme valjastaa tekoälyn voiman, muuttaa datan tiedoksi ja ennustaa sen avulla tulevaisuutta, emme ole kaukana scifi-sarjojen älymaailmasta – sellaisen kuin Jetsoneissa, yhdessä lapsuuteni lempisarjoista!”