Uutiset

Tekoäly tuo tehokkuutta kuvien ja äänen käsittelyyn

Syvät neuroverkot mahdollistavat kuvakerrosten avaamisen ja äänisignaalien erottamisen toisistaan.
Robotti osaa avata kuvakerrokset.

Tekoälytutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä havainnollista päättelyä. Siinä robotti oppii ryhmittelemään havaintonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ohjaamattomasti ilman,  että sille erikseen opetetaan ryhmittelykriteerejä.

”Kun robotille näytetään kuvia, se oppii erottelemaan paitsi kuvien riippumattomat osat erilleen myös yhdistämään yhteenkuuluvat palat kokonaisuuksiksi sekä tarvittaessa täydentämään kuvan puuttuvat osat. Esimerkiksi kotitalousrobotti oppii navigoimaan huonekalujen ja muiden esteiden keskellä ja erottamaan, mitkä esineet sijaitsevat toistensa takana. Kotitalousrobotin tehtävänä voi olla vaikkapa tarttua mattoon, jonka päät näkyvät sohvan eri puolilla. Tehtävän suorittamiseksi robotin on opittava, että kaksi maton palasta muodostavat kokonaisuuden ja tällöin riittää, kun tarttuu mattoon toiselta puolelta sohvaa”, selittää väitöskirjatutkija Antti Rasmus.

Havaintojen ohjaamatonta ryhmittelyä ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu, mutta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvankäsittelyssä eri kuvakerrosten avaamiseen sekä kerrosten valikoimiseen lopulliseen kuvaan. Tämän ominaisuuden avulla esimerkiksi häiritsevät esineet on helposti poistettavissa kuvasta.

”Ominaisuutta voidaan hyödyntää myös meluisissa tilaisuuksissa, joissa halutaan keskittyä vain yhteen ääneen. Tällöin robotti mahdollistaa äänisignaalien erottamisen toisistaan”, toteaa Rasmus.

Aiemmin paljon dataa vaatineet syvät neuroverkot oppivat uuden havainnollisen päättelyn myötä paljon tehokkaammin. Jokainen kuva tuottaa enemmän informaatiota robotin opetustehtävään, jolloin yksittäisen kuvan tehokkuus paranee, eikä niitä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.                                                                                                                                                

”Myös liike on robotille vahva vihje yhteenkuuluvista asioista, koska toisiinsa liittyvät osat liikkuvat aina samaan suuntaan. Esimerkiksi robotin on helpompi huomata aidan takana seisova koira, kun se lähtee liikkeelle”, lisää Rasmus.

Tutkimusta on ollut tekemässä Antti Rasmus, Mathias Berglund ja Tele Hotloo Hao tietotekniikan laitokselta ja The Curious AI:sta; Klaus Greff ja Jürgen Schmidhuber sveitsiläisestä tekoälyyn keskittyvästä tutkimuslaboratoriosta, IDSIA:sta; sekä The Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola. Tutkimus on osa Rasmuksen ja Berglundin väitöskirjatyötä.

Lisätietoa:

Antti Rasmus
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
[email protected]

Artikkeli: Tagger: Deep Unsupervised Perceptual Grouping

Video

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

People attending the Wellbeing Fair at Aalto's Wellbeing Week
Yliopisto Julkaistu:

Oasis mukana Aalto Wellbeing Weekillä

Oasis of Radical Wellbeing -hanke on mukana Wellbeing Weekillä 2.-6.10.
mika_sillanpaa_11_en.jpg
Nimitykset Julkaistu:

Mika A. Sillanpää: Olisi hyödyllistä, jos meillä olisi laboratoriossa pari mustaa aukkoa

Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen kiertämisestä kvanttigravitaation osoittamiseen – professori venyttää kvanttifysiikan rajoja.
Red-haired woman standing outside of Aalto University Töölö building in Helsinki, surrounded by trees and grass. A bus and tram on the background.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Vuoden MBA-alumni päätyi sattumalta humanitaariselle alalle – ”Huomasin, että minulle sopivat kriisit ja katastrofit”

Vuoden 2023 MBA-alumniksi on valittu Päivi Hurttia. Muun muassa journalismin ja viestinnän parissa uraa tehnyt Hurttia vietti juuri vuoden Etiopiassa. Työssään Punaisen Ristin kansainvälisellä komitealla hän auttoi varmistamaan, että humanitaarinen apu pääsee perille kaikille alueille.
ITP-opiskelijoita kesällä 2020. Kuva: Petri Anttila
Opinnot Julkaistu:

ITP kuuluu Aalto-yliopiston kesään

Jälleen kesällä 2023 Information Technology Program -kurssin opiskelijat ratkoivat erilaisia liiketoimintahaasteita.