Tekoäly tuo tehokkuutta kuvien ja äänen käsittelyyn
Tekoälytutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä havainnollista päättelyä. Siinä robotti oppii ryhmittelemään havaintonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ohjaamattomasti ilman, että sille erikseen opetetaan ryhmittelykriteerejä.
”Kun robotille näytetään kuvia, se oppii erottelemaan paitsi kuvien riippumattomat osat erilleen myös yhdistämään yhteenkuuluvat palat kokonaisuuksiksi sekä tarvittaessa täydentämään kuvan puuttuvat osat. Esimerkiksi kotitalousrobotti oppii navigoimaan huonekalujen ja muiden esteiden keskellä ja erottamaan, mitkä esineet sijaitsevat toistensa takana. Kotitalousrobotin tehtävänä voi olla vaikkapa tarttua mattoon, jonka päät näkyvät sohvan eri puolilla. Tehtävän suorittamiseksi robotin on opittava, että kaksi maton palasta muodostavat kokonaisuuden ja tällöin riittää, kun tarttuu mattoon toiselta puolelta sohvaa”, selittää väitöskirjatutkija Antti Rasmus.
Havaintojen ohjaamatonta ryhmittelyä ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu, mutta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvankäsittelyssä eri kuvakerrosten avaamiseen sekä kerrosten valikoimiseen lopulliseen kuvaan. Tämän ominaisuuden avulla esimerkiksi häiritsevät esineet on helposti poistettavissa kuvasta.
”Ominaisuutta voidaan hyödyntää myös meluisissa tilaisuuksissa, joissa halutaan keskittyä vain yhteen ääneen. Tällöin robotti mahdollistaa äänisignaalien erottamisen toisistaan”, toteaa Rasmus.
Aiemmin paljon dataa vaatineet syvät neuroverkot oppivat uuden havainnollisen päättelyn myötä paljon tehokkaammin. Jokainen kuva tuottaa enemmän informaatiota robotin opetustehtävään, jolloin yksittäisen kuvan tehokkuus paranee, eikä niitä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.
”Myös liike on robotille vahva vihje yhteenkuuluvista asioista, koska toisiinsa liittyvät osat liikkuvat aina samaan suuntaan. Esimerkiksi robotin on helpompi huomata aidan takana seisova koira, kun se lähtee liikkeelle”, lisää Rasmus.
Tutkimusta on ollut tekemässä Antti Rasmus, Mathias Berglund ja Tele Hotloo Hao tietotekniikan laitokselta ja The Curious AI:sta; Klaus Greff ja Jürgen Schmidhuber sveitsiläisestä tekoälyyn keskittyvästä tutkimuslaboratoriosta, IDSIA:sta; sekä The Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola. Tutkimus on osa Rasmuksen ja Berglundin väitöskirjatyötä.
Lisätietoa:
Antti Rasmus
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.