Uutiset

Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät

Laadukas perustutkimus varmistaa, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä.
Datailta kuvaaja Hanna Kautto
Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen sekä Tiedon viestintäjohtaja Kia Haring. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki

Data on vauhdilla kasvava luonnonvara, jonka hyödyntämisessä tekoäly on avainasemassa.

”Tekoäly ei ole erillinen tekijä, vaan oleellinen osa kaikkien alojen kehitystä. Laadukas perustutkimus on edellytys sille, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä ja saa tarpeisiinsa ja arvoihinsa sopivaa tekoälyä”, Aalto-yliopiston vararehtori Ossi Naukkarinen korosti Aallon, Espoon kaupungin ja Tiedon tilaisuudessa, jossa pohdittiin tekoälyä parempien kansalaispalveluiden mahdollistajana erityisesti terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

Aallon emeritusprofessori Kimmo Kasken mukaan Suomella on kansainvälisesti etulyöntiasema.

"Meillä on käytössä ainutlaatuinen datamassa, mistä on kiittäminen muun muassa kansallista terveydenhoitojärjestelmää, biopankkia, yksilöllistä henkilötunnusta ja genettisesti erillistä populaatiota – sekä eri toimijoiden tiivistä ja avointa yhteistyötä", Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kaski sanoi.

Tekoäly voi olla lääkärien oikea käsi sairauksien oireiden havaitsemisessa. Esimerkiksi diabeteksen silmänpohjassa aiheuttama retinopatia eli verkkokalvosairaus voidaan havaita kuvista, mutta niiden seulominen on kokeneellekin silmälääkärille työlästä ja kustannustehotonta. Automaattinen, koneoppimiseen perustuva retinakuvien analyysi voi olla lääkäreille suuri apu, sillä diabetekseen sairastuu arviolta joka kymmenes suomalainen. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan harvinaisia sairauksia, joista kärsii noin kuusi prosenttia suomalaisista ja jotka aiheuttavat noin kymmenesosan erikoissairaanhoidon kustannuksista, sekä ohjaamaan potilaat juuri näihin sairauksiin erikoistuneiden lääkärien hoitoon.

Terveydenhoidon lisäksi tekoälystä voi olla suurta apua sosiaalipalvelujen parantamisessa. Espoossa tehdyssä kokeilussa tekoäly löysi anonyymiksi muutetusta datasta tekijöitä, jotka ennustivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Näin sosiaalityön suunnittelijat saivat käyttöönsä arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien palveluiden suunnitteluun ja kohdentamiseen.

Kimmo Kaski ja Tomas Lehtinen
Emeritusprofessori Kimmo Kaski kertoi tilaisuudessa Suomen edelläkävijyydestä terveysdatan kerääjänä ja hyödyntäjänä. Espoon data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen kertoi datan käytöstä palvelujen kohdentamisessa. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Photo by Aki-Pekka Sinikoski
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopisto mukaan ruotsalaiseen tekoälyn ja autonomisten järjestelmien WASP-tutkimusohjelmaan

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa. Mukana on myös kymmeniä ruotsalaisyrityksiä.
Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Väre-rakennuksen aulassa. Kuvaaja Evelin Kask.
Yhteistyö Julkaistu:

Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Momentum-podcastin vieraana

Jakso tarjoaa kuuntelijoille erittäin hyödyllistä kulmaa esimerkiksi tohtoriopintoihin, professorina olemiseen, konsultointiin ja yleisesti elämään ja oppimiseen liittyen.
A man wearing virtual reality glasses. Virtual reality, VR, was discussed at the Unite! Boot Camp.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Unite-yliopistojen virtuaalikampusta kehitettiin suunnittelusprinteissä

Tavoitteena oli koota ideoita virtuaalisesta oppimisesta ja virtuaalitodellisuudesta ja näin fasilitoida virtuaalikampuksen rakentamista Unite-verkostossa.
Aalto EIT Services
Yhteistyö Julkaistu:

Unite!-verkoston Boot Campissa kehitettiin yhteisohjelmia ja joustavia opintopolkuja

Unite-yliopistoverkoston tavoitteena on soveltaa yhteistyössä uusia pedagogisia lähestymistapoja opettamiseen ja oppimiseen kaikilla tutkintotasoilla. Tavoitteena on myös kehittää joustavia opintopolkuja ja yhteisohjelmia, joiden oleellinen osa on liikkuvuus.