Uutiset

Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät

Julkaistu:
Laadukas perustutkimus varmistaa, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä.
Datailta kuvaaja Hanna Kautto
Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen sekä Tiedon viestintäjohtaja Kia Haring. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki

Data on vauhdilla kasvava luonnonvara, jonka hyödyntämisessä tekoäly on avainasemassa.

”Tekoäly ei ole erillinen tekijä, vaan oleellinen osa kaikkien alojen kehitystä. Laadukas perustutkimus on edellytys sille, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä ja saa tarpeisiinsa ja arvoihinsa sopivaa tekoälyä”, Aalto-yliopiston vararehtori Ossi Naukkarinen korosti Aallon, Espoon kaupungin ja Tiedon tilaisuudessa, jossa pohdittiin tekoälyä parempien kansalaispalveluiden mahdollistajana erityisesti terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

Aallon emeritusprofessori Kimmo Kasken mukaan Suomella on kansainvälisesti etulyöntiasema.

"Meillä on käytössä ainutlaatuinen datamassa, mistä on kiittäminen muun muassa kansallista terveydenhoitojärjestelmää, biopankkia, yksilöllistä henkilötunnusta ja genettisesti erillistä populaatiota – sekä eri toimijoiden tiivistä ja avointa yhteistyötä", Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kaski sanoi.

Tekoäly voi olla lääkärien oikea käsi sairauksien oireiden havaitsemisessa. Esimerkiksi diabeteksen silmänpohjassa aiheuttama retinopatia eli verkkokalvosairaus voidaan havaita kuvista, mutta niiden seulominen on kokeneellekin silmälääkärille työlästä ja kustannustehotonta. Automaattinen, koneoppimiseen perustuva retinakuvien analyysi voi olla lääkäreille suuri apu, sillä diabetekseen sairastuu arviolta joka kymmenes suomalainen. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan harvinaisia sairauksia, joista kärsii noin kuusi prosenttia suomalaisista ja jotka aiheuttavat noin kymmenesosan erikoissairaanhoidon kustannuksista, sekä ohjaamaan potilaat juuri näihin sairauksiin erikoistuneiden lääkärien hoitoon.

Terveydenhoidon lisäksi tekoälystä voi olla suurta apua sosiaalipalvelujen parantamisessa. Espoossa tehdyssä kokeilussa tekoäly löysi anonyymiksi muutetusta datasta tekijöitä, jotka ennustivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Näin sosiaalityön suunnittelijat saivat käyttöönsä arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien palveluiden suunnitteluun ja kohdentamiseen.

Kimmo Kaski ja Tomas Lehtinen
Emeritusprofessori Kimmo Kaski kertoi tilaisuudessa Suomen edelläkävijyydestä terveysdatan kerääjänä ja hyödyntäjänä. Espoon data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen kertoi datan käytöstä palvelujen kohdentamisessa. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Professori Ville Alopaeus.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus

Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Esa Saarisen Filosofia Systeemiajattel, kuva: Mikko Raskinen
Opinnot Julkaistu:

Kuuletko muumipilvien kutsun? Esa Saarinen luennoi taas Aalto-salissa tammi- ja helmikuussa

Filosofi ja emeritusprofessori Esa Saarinen tekee paluun Aalto-saliin 10. tammikuuta ja 28. helmikuuta.
Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.