Uutiset

Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät

Laadukas perustutkimus varmistaa, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä.
Datailta kuvaaja Hanna Kautto
Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen sekä Tiedon viestintäjohtaja Kia Haring. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki

Data on vauhdilla kasvava luonnonvara, jonka hyödyntämisessä tekoäly on avainasemassa.

”Tekoäly ei ole erillinen tekijä, vaan oleellinen osa kaikkien alojen kehitystä. Laadukas perustutkimus on edellytys sille, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä ja saa tarpeisiinsa ja arvoihinsa sopivaa tekoälyä”, Aalto-yliopiston vararehtori Ossi Naukkarinen korosti Aallon, Espoon kaupungin ja Tiedon tilaisuudessa, jossa pohdittiin tekoälyä parempien kansalaispalveluiden mahdollistajana erityisesti terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

Aallon emeritusprofessori Kimmo Kasken mukaan Suomella on kansainvälisesti etulyöntiasema.

"Meillä on käytössä ainutlaatuinen datamassa, mistä on kiittäminen muun muassa kansallista terveydenhoitojärjestelmää, biopankkia, yksilöllistä henkilötunnusta ja genettisesti erillistä populaatiota – sekä eri toimijoiden tiivistä ja avointa yhteistyötä", Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kaski sanoi.

Tekoäly voi olla lääkärien oikea käsi sairauksien oireiden havaitsemisessa. Esimerkiksi diabeteksen silmänpohjassa aiheuttama retinopatia eli verkkokalvosairaus voidaan havaita kuvista, mutta niiden seulominen on kokeneellekin silmälääkärille työlästä ja kustannustehotonta. Automaattinen, koneoppimiseen perustuva retinakuvien analyysi voi olla lääkäreille suuri apu, sillä diabetekseen sairastuu arviolta joka kymmenes suomalainen. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan harvinaisia sairauksia, joista kärsii noin kuusi prosenttia suomalaisista ja jotka aiheuttavat noin kymmenesosan erikoissairaanhoidon kustannuksista, sekä ohjaamaan potilaat juuri näihin sairauksiin erikoistuneiden lääkärien hoitoon.

Terveydenhoidon lisäksi tekoälystä voi olla suurta apua sosiaalipalvelujen parantamisessa. Espoossa tehdyssä kokeilussa tekoäly löysi anonyymiksi muutetusta datasta tekijöitä, jotka ennustivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Näin sosiaalityön suunnittelijat saivat käyttöönsä arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien palveluiden suunnitteluun ja kohdentamiseen.

Kimmo Kaski ja Tomas Lehtinen
Emeritusprofessori Kimmo Kaski kertoi tilaisuudessa Suomen edelläkävijyydestä terveysdatan kerääjänä ja hyödyntäjänä. Espoon data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen kertoi datan käytöstä palvelujen kohdentamisessa. Kuva: Hanna Kautto / Espoon kaupunki
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Koivukylän terveysaseman palvelukonsepti
Yhteistyö Julkaistu:

Palvelumuotoilua ja tilasuunnittelua yhdistävä kurssiyhteistyö ratkoi diabetespotilaiden palvelupolun haasteita

Sisustusarkkitehtuurin opiskelijat kehittivät käyttäjälähtöisiä tila- ja palvelukonsepteja Vantaan Koivukylän terveysasemalle.
Henri Salomaa
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Henri Salomaa

”Työelämässä on tärkeää halu oppia, sillä osaaminen ja ammattitaito kehittyvät suurilta osin vasta käytännössä”, kertoo alumnimme Henri Salomaa, joka työskentelee Deloittella tilintarkastuksen Traineena ja samanaikaisesti opiskelee viimeistä vuotta laskentatoimen maisteriohjelmassa.
Picture: Topias Dean / Sitra.
Yhteistyö Julkaistu:

Selvitys: Rakentava vuorovaikutus ratkaisee pelin etätiimeissä

Kun etätiimeissä ratkaistaan haastavia ja monimutkaisia ongelmia, korostuvat yksilön kyvyt sanoittaa ajatuksiaan ja luoda sanallista yhteyttä muiden ajatuksiin. Tasapuolisesti osallistuvat tiimit rakensivat toistensa välille liittymäpintoja pohtivien puheenvuorojen ja avointen kysymysten avulla.
CYBER_Aki-Pekka_Sinikoski010.jpg
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulun tutkijoita mukana nyt yhteensä viidessä tutkimuksen huippuyksikössä

Suomen Akatemia on valinnut yhteensä 11 uutta huippuyksikköä. Perustieteiden korkeakoulun tutkijat ovat mukana ottamassa selvää keinotekoisesti älykkäistä materiaaleista, matematiikan viimeisimpien edistysaskeleiden sovelluksista sekä ilmakehän molekyyliprosesseísta.