Tekniikan tohtoreilla kysyntää

Tekniikan tohtoreille on kysyntää ja tarvetta, sillä yritykset tarvitsevat huippuosaajia. Näin sanoo perjantaina tekniikan kunniatohtoriksi promovoitava ABB:n teknologiajohtaja Matti Kauhanen.

”Tohtoreille on tarvetta, sillä vaatimukset ovat kasvaneet. Ennen vaativissa tuotekehitysprojekteissa työskentelivät diplomi-insinööreiksi valmistuneet henkilöt, mutta nykyään osa heistä on myös tekniikan tohtoreita”, Kauhanen toteaa.

”Yritysten intoon työllistää tohtoreita vaikuttaa tietenkin aina yleinen taloudellinen tilanne, mutta tällä hetkellä tarvetta on. Yritykset palkkaavat mielellään tohtoreita heidän vahvan käsitteellisen ja teoreettisen osaamistaustansa ansiosta, sillä he myös kehittyvät yrityksessä nopeasti alansa huippuasiantuntijoiksi ja hahmottavat aihepiirin ison kuvan”, Kauhanen jatkaa.

Tekniikan alan juhlallisessa tohtoripromootiossa perjantaina 14. kesäkuuta promovoitava Osman Yilmaz sanoo tohtoriopinnoistaan olleen paljon hyötyä työssään Ericssonilla.

”Yksi tärkeimmistä on se, että tohtorinopinnoissa oppii hallitsemaan pitkäkestoista projektia: sen suunnittelua, toteutusta ja loppuun viemistä. Oman aiheen hallinta sekä suunnitelman ja tutkimustavoitteiden luominen eivät aina riitä, vaan on opeteltava myös aivan uusia taitoja”, Yilmaz toteaa.

Tohtoreita yrityksen tarpeisiin

”Tohtoriopinnot ovat valtava henkilökohtainen investointi ja vaativat vuosien sitoutunutta työtä. Kun tohtori työllistyy yritykseen, hän on paneutunut vuosien ajan oman alansa tuoreimpaan tutkimukseen ja vie kaiken osaamisensa yrityksen käyttöön. Yritykset voivat löytää tutkimuksen avulla uusia ratkaisuja”, Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jyri Hämäläinen sanoo.

Samoilla linjoilla on Kauhanen. Hän toivoo tulevaisuuden tohtorikoulutukselta enemmän kohdentamista.

”Tohtoreiden koulutuksen on kohdattava yrityksen tarpeiden kanssa. Yrityksen on osattava määritellä strategiset avainosaamisalueet, joihin osaamista tarvitaan pitkäjänteisesti ja yliopiston pitää kyetä vastaamaan tähän. Parhaimmillaan avainalueiden ympärille voisi rakentua kokonaisia tutkimusohjelmia ja niiden ympärille järjestyisi myös rahoitus”, Kauhanen visioi.

ABB:llä ja Aalto-yliopistolla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä. ABB:n näkökulmasta suurin hyöty yhteistyöstä Aalto-yliopiston kanssa on sen tuottama osaaminen ja osaavat ihmiset. Myös yhteinen innovaatiotoiminta ja sen tuloksena syntyvät patentit ja muut immateriaalioikeudet ovat tärkeitä.

”Tohtorit tuovat vaativiin asiantuntija- ja tuotekehitysprojekteihin syvyyttä ja teoreettista näkökulmaa. Heiltä vaaditaan nykyään myös vahvaa kansainvälistä näkemystä, innovaatiokykyä sekä valmiutta työskennellä myös konkreettisesti käytännön tehtävissä”, Kauhanen sanoo.

Tohtorit tyytyväisiä tutkintoonsa

Jos yritykset ovat tyytyväisiä tohtoreiden osaamiseen, niin ovat tohtoritkin tutkintoonsa. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto selvitti talvella 2018, kuinka vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suomalaisissa yliopistoissa suorittaneet ovat työllistyneet.

Kaikki kyselyyn vastanneet Sähkötekniikan korkeakoulun tohtorit olivat kyselyn aikaan työllistettyjä. Heistä 100 % oli tyytyväisiä tutkintoonsa oman uransa näkökulmasta. Yli neljä viidesosaa vastanneista pystyi hyödyntämään tohtoriopinnoissa oppimiaan tietoja ja taitoja nykyisessä työssään sekä koki nykyisen työnsä liittyvän väitöskirjansa aiheeseen.

Promootion päivätilaisuus suorana verkkolähetyksenä

Tekniikan alan juhlallista tohtoripromootiota vietetään perjantaina 14. kesäkuuta Dipolissa. Promootiopäivän päätapahtuma on promootioakti, jossa uudet tohtorit vihitään tiedeyhteisön jäseniksi. Vihkimisen symbolina toimii tohtorinhattu. Päivätilaisuuden jälkeen juhla jatkuu promootioillallisten ja tanssien merkeissä.

Voit seurata promootion päivätilaisuutta suorana verkkolähetyksenä kello 13–16.

Lisätietoja:

Tekniikan kunniatohtorit 2019

Taiteen kunniatohtorit 2019 

Seremoniaviikko ja tohtoripromootiot

Tutkimusyhteistyö ja innovaatiot

Aalto-yliopiston tohtoriohjelmat

Uutinen: Osman Yilmaz oppi yrityksen ja erehdyksen arvon tohtoriopintojensa aikana

teksti: Niina Norjamäki