Uutiset

Tekniikan päivät 2015: Älytalo huolehtii sinusta ja itsestään

Tulevaisuuden talot voivat oppia asukkaidensa tavoille, mikä tekee asumisesta ekologista ja mukavaa.

 

Älytalossa tulisi pystyä asumaan terveenä ja mukavasti. Älytalon pitäisi myös seurata ja hoitaa omaa terveyttään. ”Usein näitä kahta ei huomioida vaan älytalona pidetään taloa, joka ainoastaan optimoi energiankäyttönsä. Valitettavasti useassa talossa asiat ovat pielessä, mistä aiheutuu valtavasti home- ja muita ongelmia”, sanoo Aalto-yliopiston professori Kary Främling, joka on tutkinut älykkäitä tuotteita, kuten kuorma-autoja, autoja ja jääkaappeja. Älyjääkaapin kehittelystä hänen oli luontevaa siirtyä kehittämään älytaloja.

Anturit seuraamaan kosteutta

Älytalon pysyessä terveenä myös sen asukkaat voivat elää terveenä ja mukavasti. Omaa terveyttään talo seuraa eri huoneisiin sijoitetuilla antureilla.

”Esimerkiksi kosteusanturi seuraa kylpyhuoneen kosteutta. Kun käydään suihkussa, kosteuspitoisuus nousee korkeaksi, jolloin kone alkaa tehostaa ilmanvaihtoa ja tila kuivuu nopeasti. Makuuhuoneessa hiilidioksidianturi tehostaa ilmanvaihtoa sen mukaan, kuinka monta ihmistä on huoneessa nukkumassa.”

Kosteusanturi on hyödyllinen muissakin huoneissa kuin kylpyhuoneessa, sillä laitteen voi laittaa hälyttämään, jos sisätilojen ilmankosteus nousee korkeaksi vaikka ulkona ei olisi kostea ilma.

Ilmanvaihto on tärkeää

Oikeanlainen ilmanvaihto on talon terveyden perusta. ”Nykyinen rakennustekniikka pyrkii siihen, että taloissa on paksut seinät ja talo on ilmatiivis. Eli keskitytään energiatehokkuuteen. Tämä johtaa koneellisen ilmanvaihdon merkityksen korostumiseen. Sen pitää toimia hyvin, että kosteus saadaan poistumaan”, professori Främling toteaa.

Energiankäytön optimoinnissa tutkimus keskittyy älykkääseen ohjaukseen ja energiansäästöön. ”Älykkäässä ohjauksessa laite kerää tietoa, mistä saa halvinta sähköä ja mihin aikaan. Laite tutkii sääennusteet ja hyödyntää niiden tietoa. Esimerkiksi talo voidaan esilämmittää halvan sähkön aikana yöllä, jos ennuste lupaa kylmää ilmaa seuraavalle päivälle. Energiasäästöä tulee, kun laite osaa kytkeä esimerkiksi lämmityksen pienemmälle silloin, kun asukkaat eivät ole kotona.”

Tulevaisuudessa laitteet olisivatkin itseoppivia järjestelmiä, jotka oppisivat talossa asuvan perheen elämänrytmin ja säätäisi lämpötilaa ja ilmastointia sen mukaan.

”Tärkeintä on, että laitteet toimisivat niin, että asukkaat eivät edes huomaa niiden olemassaoloa”, toteaa professori Kary Främling.

 

Tule kuuntelemaan lisää älytaloista! Professori Kary Främling Aalto-yliopistosta luennoi Tekniikan päivillä 7.11. klo 12.45 (Porthania, sali P2, Yliopistonkatu 3).

Lisätietoja myös Tekniikan päivien Facebook-sivuilla.

 

Kuva: Posintra

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
A teacher and two researchers smiling and sorting through paper presentations in a classroom
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa

Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.
Kimmo Karhu is a post-doctoral researcher at Aalto University.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BalticSeaH2-hankkeessa aloitetaan vetylaakson rakentaminen Itämeren ympärille

Aalto-yliopisto keskittyy tutkimaan datavälitteisten verkostovaikutusten hyödyntämistä vetylaakson kasvun vauhdittamiseksi.
Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä