Uutiset

Tekniikan alan yhteistyöyliopisto etenee

Yhteistyöyliopiston ensimmäisen hankkeen tavoitteena on vastata tekniikan alan osaajien kysyntään Lounais-Suomessa. Uusia osaajia voitaisiin alkaa rekrytoida Lounais-Suomeen jo vuoden 2017 aikana.

Seitsemän tekniikan alan yliopistoa ovat sopineet yhteistyöyliopiston (Finnish Institute of Technology) perustamiseen liittyvästä käynnistysprojektista. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto ovat mukana yhteistyössä, jonka tavoite on korjata Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaa diplomi-insinöörivajetta. 

Käynnistysprojektin tehtävänä on kartoittaa alueen yritysten osaamisen täydennystarve ja yliopistojen koulutustarjonta sekä sovittaa ne toisiinsa käytännön opetustoiminnaksi.

Yhteistyöyliopiston toiminta perustuu vahvasti yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimisesta tapahtuu yritysten tiloissa yritysten haasteisiin vastaten. 

Tavoitteena on saada liikkeelle yritysten tarpeisiin vastaavia diplomitöitä ja kurssiprojekteja sekä muuta opetustarjontaa niin, että uusia osaajia voitaisiin alkaa rekrytoida Lounais-Suomeen jo vuoden 2017 aikana. Yhteistyöyliopiston toiminta perustuu vahvasti yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimisesta tapahtuu yritysten tiloissa yritysten haasteisiin vastaten. 

Yhteistyöyliopiston valmistelu tekniikan alan yliopistojen kesken käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen asettaman työryhmän toimesta välittömästi sen jälkeen, kun hallitus oli esittänyt vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisärahoitusta, jolla vastataan Lounais-Suomen osaamistarpeisiin. Åbo Akademin rehtori Mikko Hupan johtaman työryhmän on määrä jättää raporttinsa ministerille elokuun alussa.

Kaikki Suomen tekniikan alan yliopistot ovat mukana yhteistyössä, jossa Lounais-Suomessa voidaan hyödyntää yli 300 professorin ja 40:n jo toiminnassa olevan koulutusohjelman tarjontaa. Näin voidaan tehokkaasti käyttää jo olemassa olevaa yli 100 miljoonan euron tekniikan tutkimusinfrastruktuuria.

Käynnistysprojektin johtoon on nimitetty TkT Sisko Hellgren. Hänellä on teoreettisen osaamisen lisäksi pitkä kokemus eri yrityksistä ja eri tehtävistä erityisesti meriteollisuuden alalta. Käynnistysprojektin suunnittelijaksi on nimitetty KTM Tommi Marjanen.  Hänellä on erityistä osaamista yhdistää yritysten asiantuntijatarpeet ja opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden kompetenssit.

Lisätietoja:

TkT Sisko Hellgren, p. 040 029 2224
Rehtori Mikko Hupa, Åbo Akademi, p. 0400 630 801
Vararehtori Eero Eloranta, Aalto-yliopisto, p. 050 4323411

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Students
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan korkeakoulu avaa haun kesän 2023 kesätyöpaikkoihin tutkimusryhmissä

Etsimme innokkaita opiskelijoita liittymään joukkoomme ensi kesäksi. Yhteensä 24 paikkaa auki kaikilla laitoksillamme. Ihanteellinen hakija on erittäin motivoitunut ja kykenee esimerkiksi avustamaan ja suorittamaan erilaisia laboratoriotehtäviä, kokeita ja kehittämään omia tutkimustaitoja. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada käytännön kokemusta tutkimushankkeista ja työskennellä rinnakkain tohtoriopiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden kanssa.
Risto Siilasmaa. Kuva: WithSecure
Yhteistyö Julkaistu:

Yrittäjä Risto Siilasmaa kannustaa opiskelijoita muuttamaan maailmaa

Aalto-yliopiston alumni, Risto Siilasmaa rohkaisi Aalto International Talent -ohjelman osallistujia muuttamaan maailmaa.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.