"Tavoitteenani on kouluttaa muotoilijoita työskentelemään julkishallinnon ylimmillä tasoilla"

"Muotoilun ammatilliset juuret ovat teollisessa vallankumouksessa ja pyrkimyksessä palvella teollisuutta ja massamarkkinoita," kertoo Mazé. "Olen kiinnostunut siitä, mitä muotoilulle tapahtuu seuraavaksi."

Ramia Mazé on muotoilun uusista mahdollisuuksista (New frontiers of design) vastaava professori Aalto-yliopistossa, jossa hän vetää yhtä maailman edelläkäyvimmistä Design for Government (DfG) -kursseista. Mazé on syntynyt ja kasvanut Yhdysvalloissa. Hän on suorittanut tutkinnon arkkitehtuurista Columbian yliopistossa, minkä jälkeen hän opiskeli Lontoon Royal College of Art -korkeakoulussa. Lontoon jälkeen Mazé muutti Ruotsiin, jossa hän työskenteli erilaisissa muotoilu- ja johtamistehtävissä tutkimusinstituuteissa ja yliopistoissa ennen tuloaan Suomeen vuonna 2015.

"Olen vuosien ajan tutkinut, miten muotoilu siirtyy yhteiskunnalliseen kontekstiin," kertoo Mazé. "Olen tarkastellut muotoilun merkitystä aktivistisessa kontekstissa, heikommassa asemassa olevien yhteisöjen edustamisessa ja ruohonjuuritason organisaatioissa."

"Uskon, että muotoilun uudet mahdollisuudet liittyvät yhteistyöhön julkishallintojen kanssa niin, että politiikan suunnittelusta tulee entistä enemmän yhteistyöhön perustuvaa ja ihmisläheisempää."

Kansalaiskeskeinen muotoilu

Design for Government -kurssilla, jolla Mazé opettaa, keskitytään suomalaisten ministeriöiden ja viranomaisten toimeksiantamiin hankkeisiin. Opiskelijat ratkovat todellisen elämän haasteita heti kurssin ensimmäisestä päivästä lähtien. Kurssi sisältää myös palvelumuotoilun, käyttäytymisen ja organisaatioiden muutoksen, etiikan ja poliittisen teorian opetusta.

Vaikka Suomen kansalaisten luottamus valtioon on maailman vahvimpia, luottamuksessa on viime vuosien aikana tapahtunut heikkenemistä. Tilanteen korjaamiseksi valtionhallinnossa etsitään keinoja tehdä hallinnosta entistä vuorovaikutteisempaa ja saada kansalaiset entistä tiiviimmin mukaan julkisen politiikan ja julkisten palvelujen suunnitteluun. Tässä kohtaa Mazén opiskelijat tulevat mukaan kuvioon.

"Haastavinta muotoilun siirtämisessä julkiselle sektorille on se, ettei muotoilu palvele pelkästään kuluttajaa – joka edustaa kapeaa ja tyypillisesti varakasta väestönosaa – vaan siinä on otettava huomioon kaikki kansalaiset," kertoo Mazé. "Julkishallinnossa on otettava huomioon erilaiset valmiudet ja ikäryhmät, sosio-ekonomiset olosuhteet ja jopa tulevat sukupolvet. On muutettava ajatusta siitä, keiden etuja palvelemme muotoilijoina."

Ministeriöiden kanssa yhteistyötä tekevällä ja professori Tuuli Mattelmäen johtamalla Design for Government -kurssilla työskennellään myös kuntien kanssa. Aalto-yliopiston muotoilualan koulutus, tietämys ja vaikutus ulottuvat näin ollen kahdelle julkisen sektorin osa-alueelle soveltaen hyvin erilaisia muotoiluajattelun tapoja.

"Palvelumuotoilua sovelletaan laajalti suur-Helsingin alueen kunnissa, mutta muotoilu on vasta äskettäin murtanut tiensä valtionhallinnon tasolle. Merkittävää vaikutusta on jo nähtävissä," sanoo Mazé.

"Kuntatasolla muotoilu on paljon lähempänä kansalaisia jo fyysisenkin läheisyyden ansiosta. Ministeriöissä puolestaan muotoilu usein loittonee ihmisistä – maantieteellisesti, kulttuurisesti ja sosioekonomisesti. Muotoilun haasteena onkin löytää keinoja tämän etäisyyden umpeenkuromiseen."

Virkamiesten avustaminen

Yhtenä Design for Government -kurssin hankkeena oli ”Civil Servant 2.0”, jonka puitteissa opiskelijoita pyydettiin kehittämään virkamiehille uusia yhteistyötapoja. Useissa ministeriöissä oli nähty lokeroissa työskentelyn haittapuolet, ja ministeriöt päättivät yhdessä muuttaa tilannetta.

"Vaikka virkamiehet haluaisivat työskennellä entistä kansalaiskeskeisemmin, heidän työympäristönsä rakenteet ja kulttuuri estävät heitä usein tekemästä sitä, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä," kertoo Mazé. “Yhteistyö yliopistojen kanssa tarjoaa tuoreita näkökulmia ja uusia välineitä.”

Useita viikkoja kestäneen tutkimustyön jälkeen Mazén opiskelijat esittelivät ja suunnittelivat opetusohjelman, johon sisältyi vertaisoppimisen osio ja virkamiehiä yhteensaattava väline. Ehdotukseen sisältyi myös etenemissuunnitelma osioiden liittämiseksi ministeriöiden palkkaus- ja ylennyskäytäntöihin.

Yhdessä valtiovarainministeriöltä tänä vuonna saadussa toimeksiannossa opiskelijoita pyydettiin määrittämään tekoälyn merkitystä julkishallinnon palvelujen saattamisessa entistä tehokkaammiksi ja ihmiskeskeisiksi. Hankkeesta – jossa tarkastellaan julkisten palvelujen muotoilua elämäntapahtumien, kuten avioliiton, perhe-elämän ja eläkkeellejäämisen, näkökulmasta – tulee osa 1. heinäkuuta 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta.

Jätteenkäsittelystä jätteiden syntymisen ehkäisemiseen

Toisessa hankkeessa ympäristöministeriö pyysi Mazén opiskelijoita tutkimaan kulutuselektroniikasta aiheutuvaa jätevirtaa ja laatimaan uuden suunnitelman jätevirran käsittelyä varten. Kun yksi ryhmistä – johon kuului tulevaisuudentutkimuksen, kauppatieteen ja muotoilun alan opiskelijoita – ryhtyi tarkastelemaan Euroopan unionin jätepolitiikkaa, se havaitsi, että etusijalla oli elektronisen jätteen käsittely. Paljon vähemmälle huomiolle oli jäänyt elektronisen jätteen syntymisen ehkäiseminen.

Tämän oivalluksen pohjalta ryhmä analysoi jätteiden priorisointia ja ehdotti Suomelle suunnitelmaa, jossa keskityttäisiin jätteiden ennaltaehkäisyyn niiden jatkokäsittelyn sijasta. Jätesuunnitelman sijaan ryhmä laati ennaltaehkäisyyn painottuvan kunnossapitosuunnitelman, jota täydennettiin merkintäjärjestelmillä, uusilla palvelumalleilla ja yhteisöaloitteilla. Ryhmä toteutti suunnitelman ihmiskeskeisellä tavalla ajatellen tilannetta uutta pesukonetta ostavan henkilön näkökulmasta.

"Aalto-yliopistoon tulee opiskelijoita varta vasten tätä kurssia varten ja sen vuoksi, että Suomi on julkiselle sektorille suunnatun muotoilun johtavia maita" sanoo Mazé. "Meillä on ollut opiskelijoita 43:sta eri maasta, mikä tarjoaa uudenlaista ajattelua viranomaisille."

"Kurssi laajentaa muotoilun käsitettä tarkastellen sitä erilaisina ajattelutapoina ja menetelminä, joita monet ihmiset voivat oppia," hän kertoo. "Kurssilla on muun muassa kielitieteen, IT-hallinnon ja kaupallisen alan opiskelijoita. Kurssi myös innostaa ajattelemaan, millainen julkishallinnon osallistavan luonteen on oltava tulevaisuudessa”.

"Julkishallintoon viime vuosien aikana palkattujen muotoilijoiden määrä on kasvanut huimasti. Tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita julkishallinnon tehtäviin ja viedä muotoilijoita ja muotoilumyönteisiä poliittisia päättäjiä julkishallinnon kaikille tasoille – jopa pääministerin työhuoneeseen asti."

***

Suomi esittelee näyttelynsä Everyday Experiments Milanon 22. triennaalissa 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019. Näyttelyssä on mukana kaksitoista kokeiluhanketta, joiden parissa ihmiset parhaillaan työskentelevät tehdäkseen elämästään entistä kestävämpää ja yhdenvertaisempaa. Milanon triennaali järjestetään 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019 ja sitä kuratoi Paola Antonelli, arkkitehtuurin ja muotoilun vanhempi kuraattori sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja modernin taiteen museossa (MoMA). Broken Nature heijastaa ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita kaikilla tasoilla mikrobiomeista kosmokseen kattaen sosiaaliset, kulttuuriset ja luonnolliset ekosysteemit.

Lisätietoa Everyday Experiments -näyttelyn kaikista 12 hankkeesta: everdayexperiments.aalto.fi

22. triennaali, Broken Nature: http://www.brokennature.org/