Tavoitteena medialukutaidon parantaminen
Minkälaisten asioiden parissa työskentelit vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa?
Olin elokuusta 2019 maaliskuuhun 2020 mukana apulaisprofessori Teemu Leinosen johtamassa oppimisympäristöjen tutkimusryhmä LeGroupissa. Halusin tutustua SySTEM 2020 -hankkeeseen, joka on Euroopan unionin rahoittama ja sen tarkoitus on tuoda yhteen koulun ulkopuolella tapahtuvaa luonnontieteiden oppimista. SySTEM 2020:n tavoitteena on kehittää tieteellistä lukutaitoa ja lasten ja nuorten tieteen, tekniikan, insinööritieteiden, taiteen ja matematiikan eli STEAM-koulutusta kaikkialla Euroopassa.
Projekti on todella kiinnostava. Toimin Japanissa museokouluttajana Yamaguchin taide- ja mediakeskuksessa (Yamaguchi Center for Arts and Media, YCAM) ja minulla on taustaa teknologiapohjaisten oppimateriaalien luomisessa. Mutta minulla ei ollut juurikaan asiantuntemusta siitä, kuinka teoretisoida oppimateriaalien luomista ja arvioida niiden vaikutusta. Opin projektista paljon, ja se on todella kannustavaa.
Olit aiemmin tänä vuonna mukana järjestämässä robottien rakennustyöpajaa ja turnausta Heboconia Isossa Omenassa. Mikä oli tapahtuman tarkoitus?
Hebocon on robottiturnaus kaikille niille, joilla ei vielä ole teknistä taitoa rakentaa robotteja. Japanilaista adjektiivia 'heboi' käytetään kuvaamaan jotain, joka on teknisesti heikko tai heikkolaatuinen. Heboconin tavoitteena onkin nauttia 'heppoisuudesta', joten matalan kynnyksen tapahtuma on avoin kaikille roboteista kiinnostuneille – aiempaa tietotaitoa ei edellytetä.
Hebocon-työpaja oli osa SySTEM2020-tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka tukea vähemmistöryhmien luonnontieteiden oppimista koulun ulkopuolella. Huomiota kiinnitetään erityisesti nuoriin, jotka ovat sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Mukaan oli kutsuttu etenkin kirjastojen ja nuorisokeskusten työntekijöitä.
Aamun työpajan osallistujat tekivät kukin robotin. Käytimme robottien materiaaleina leluja, jotka oli saatu kierrätyskeskuksista ja kirjastoista. Iltapäivällä järjestimme turnauksen, jossa nämä robotit taistelivat toisiaan vastaan japanilaisen sumopainin säännöillä. Yleisössä oli jopa paikallisen ala-asteen koululaisia, ja tapahtuma oli menestys.
Turnauksen jälkeisessä yhteissuunnittelutyöpajassa annettiin palautetta ja käytiin aiheesta keskustelua. Kysyimme myös osallistujilta, voisiko Heboconin järjestää esimerkiksi kirjastoissa ja nuorisokeskuksissa. Nyt analysoimme kerättyjä tietoja ja jatkamme tutkimusta.
Näen itse Suomen kirjastojen työskentelytiloissa eli pajoissa suuren potentiaalin. Haluan viedä täällä saamani opin ja näkemykset mukanani ja käyttöön Japanin kirjastoissa.
Kertoisitko tarkemmin Yamaguchin taiteen ja median keskuksesta ja työstäsi siellä?
Olen työskentellyt noin kymmenen vuoden ajan museokouluttajana YCAMissa, joka on vuonna 2003 avattu Yamaguchin kaupungin perustama taidekeskus. Keskuksen tarkoituksena on tutkia taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia hyödyntämällä mediateknologiaa nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa.
Työskentelen yhdessä taiteilijoiden, ohjelmoijien, insinöörien ja tutkijoiden kanssa oppimisohjelmien kehittämiseksi. Suuren yleisön medialukutaidon kehittämistä ajatellen olen tutkinut ja kehittänyt työpajoja, joissa keskitytään ihmisten ja yhteiskunnan sekä ihmiskehon ja mediateknologian välisiin suhteisiin.
Sen lisäksi, että parannamme ihmisten medialukutaitoa ja vahvistamme heidän tietämystään, tavoitteenamme on tuoda heidän päivittäiseen elämäänsä uusia näkökulmia. Sellaisia, jotka ruokkivat luovuutta ja mielikuvitusta, jotta he voivat nähdä ympäröivän maailman aivan uudessa valossa. Koulutuksellinen lähestymistapamme on ensisijaisesti käytännöllinen, eikä se keskity niinkään teknologian oppimiseen, vaan pikemminkin teknologian kanssa oppimiseen ja teknologisesta näkökulmasta ajattelemiseen.
Mikä on tärkein viesti, jonka haluat työsi kautta välittää?
Teknologian kehittyessä meidän pitäisi pysyä jatkuvasti ajan tasalla. Muuttuvan teknologian vaikutus ulottuu asiantuntemukseemme, viestintään, etiikkaan ja sosiaaliseen elämäämme. Kehittäessäni koulutusohjelmia, kuten työpajoja, olen etsinyt tapoja ymmärtää mediatekniikka fyysisesti ja intuitiivisesti. Olisin onnellinen, jos voisin jatkaa uuden medialukutaidon kehittämisen tukemista, varsinkin kun sitä kaikessa tässä muutoksessa tarvitaan.
Modernin yhteiskuntamme on erityisen vaikeaa ennustaa tulevaisuutta. Haluankin tuoda esiin etenkin nuoremmille sukupolville ajattelutapaa, jossa nautitaan muutoksista ja pystytään jatkuvasti ja joustavasti oppimaan uutta.
Miten voidaan parhaiten tukea kansalaisten osallistumista teknologiaa koskevaan keskusteluun?
Uskon, että keskustelua on jatkettava edelleen, mutta sen lisäksi tarvitaan myös paikkoja ja yhteisöjä, joissa ihmiset voivat liikuttaa kehoaan ja oppia teknologiaa hauskalla tavalla. Jos perustaisin tällaisen yhteisön, vaatimukset voisivat olla esimerkiksi tällaisia:
- Helppo tehdä
- Jokainen pääsee mukaan
- Viihtyminen, nauttiminen
- Kehoon liitetty media.
Suomessa on monia upeita yhteisöjä, jotka täyttävät nämä vaatimukset. Niitä on esimerkiksi ilmakitaran soiton, kännykän heiton, keppihevosharrastuksen ja eukonkannon tiimoilta. Kutsun niitä ”Suomen mestaruusmenetelmiksi".
Miten näet YCAMin kaltaisten keskusten roolin ihmisten medialukutaitojen kehittämisessä?
YCAM on alusta alkaen hyödyntänyt mediataideteosten luomisella saatua tietotaitoa koulutusohjelmissaan ja jatkaa pyrkimyksiään tarjota sitä paikalliselle yhteisölle. Uskon, että kotien ja koulujen lisäksi myös julkisten kulttuuritilojen, kuten paikallisten museoiden ja kirjastojen, tulisi jatkaa aktiivisesti medialukutaidon kehittämistä. Suomessa kirjastot toteuttavat paljon tämänkaltaisia aloitteita, joista voisimme ottaa oppia.
Mikä on taiteen rooli mediateknologiassa?
Uskon, että taide on "tapa tietää". Tämän kysymyksen suhteen nojaan usein Frank Oppenheimeriin, joka on San Franciscon luonnontieteellisen museon Exploratoriumin perustaja. Taiteellinen ilmaisu ja taiteen arvostaminen auttavat ihmisiä tavoittamaan heitä ympäröivän maailman sekä oman sisäisen maailmansa, sillä sen avulla he näkevät maailman uudesta näkökulmasta ja tulevat tietoisiksi asioista, joista on muuten vaikea saada otetta.
Mielestäni taide-elämykset ovat erittäin tärkeitä, etenkin nykypäivän yhteiskunnassa, joka muuttuu nopeasti mediateknologian kehityksen vuoksi. Aalto-yliopiston monialainen ilmapiiri, jossa taiteellinen ajattelu yhdistyy tekniikkaan, tieteeseen ja liiketoimintaan, oli minulle erittäin jännittävä kokemus.
Kuinka vierailusi Aallossa sujui?
Se oli upea kokemus. Aalto-yliopisto tarjoaa täydellisen ympäristön uusille haasteille. Tilat olivat erinomaiset ja koko henkilöstö osaavaa ja avuliasta. Olen oppinut paljon suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin kautta. Rehellisesti sanottuna toivon, että olisin voinut jatkaa siellä pidempään. Haluaisin palata takaisin käymään uusissa Aalto Studiosin tiloissa.
Mitä aiot tehdä seuraavaksi?
Tutkin edelleen teknologian hyödyntämistä oppimisvälineenä. STEAM-koulutus on herättänyt kasvavaa huomiota Japanissa, koska Japanin hallitus on asettanut ohjelmointikurssin pakolliseksi peruskoulussa tästä vuodesta alkaen. Sain Suomessa monia hyödyllisiä näkemyksiä ja oivalluksia, joita voin jakaa japanilaisten koulutusalan edustajien kanssa. Haluaisin voida hyödyntää kaiken mitä olen oppinut Suomessa parhain mahdollisin tavoin.
Lisätietoa:
Kiyoshi Suganuma, Yamaguchi Center for Arts and Media, [email protected]
Aalto vastaa SySTEM 2020 -hankkeen ideointi- ja suunnitteluprosessin johtamisesta. Lisätietoja saaLeGroup-projektikoordinaattori Eva Durallilta, [email protected]
Lue lisää uutisia
5G Hack the Mall -kesäkoulu tarjoaa yrityksille ja alueille kustannustehokkaan tavan oppia 5G-teknologiasta
Se tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden käynnistää yrityksiä ja aluetta palvelevia uusinta teknologiaa soveltavia kehitysprojekteja.
Fiskars Group lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun alalle
Lahjoitus on osa Fiskars Groupin ja Aallon pitkäaikaista yhteistyötä, joka on sisältänyt muun muassa vastuulliseen muotoiluun ja tulevaisuuden materiaaleihin keskittyviä kursseja.
Matematiikan alan naisten kansainvälinen konferenssi ja Ladyženskaja-palkinnon julkistus 1.-2.7.2022
International Mathematical Union -järjestön matematiikan alan naisten valiokunta järjestää kautta aikojen toisen (WM2)- eli World Meeting for Women in Mathematics -konferenssin 1.–2.7.2022. Sen yhteydessä jaetaan matemaattisen fysiikan palkinto, joka on nimetty Olga Aleksandrovna Ladyženskajan mukaan.