Uutiset

Talotekniikka 2030: Toimialalle energisoiva visio kohti kestävää kehitystä

Talotekniikan osuus rakentamisessa on kasvanut merkittävästi. Siitä huolimatta läheskään kaikkia sen mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Uusi Talotekniikka 2030 -konsortio on tarttunut haasteeseen. Se haluaa tutkimuksen ja kokeilujen keinoin kiihdyttää alan välttämätöntä uudistumista.
Toimistotila, katossa näkyvillä talotekniikkaa
Toimistotila ja talotekniikkaa.

EU:n ja kansallisella tasolla rakennetun ympäristön kestävyyteen kohdistuu mittavia vaatimuksia. EU-parlamentti tavoittelee uudella energiatehokkuusdirektiivillä nollaenergiarakennusten sijaan nollaemissiorakennuksia. Se asettaa myös vaatimuksia sisäilman laadun varmistamiselle.

Suomen on toimeenpantava direktiivin velvoitteet 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, joten muutoksia rakentamisen ja kiinteistöpidon käytäntöihin on tehtävä ripeästi. Talotekniikalla on ratkaiseva merkitys direktiivin toimeenpanossa.

Talotekniikka vaikuttaa suoraan rakennusten energiakulutukseen ja sisäilman terveellisyyteen. Uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen, kulutusjoustot, energiavarastot ja sähköistyminen edellyttävät nekin panostuksia talotekniikkaan. Talotekniikka on myös lähellä käyttäjää ja tuottaa yhä enemmän dataa, kun rakennusten älykkyys kasvaa. 

Painoarvostaan ja kehitysnopeudestaan huolimatta talotekniikka ei ole tähän mennessä saanut yhtä suurta huomiota kuin rakennustekniikka. Uusi konsortio pyrkii parantamaan tilannetta yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä.

Visiosta virtaa alan uudistumiselle

Talotekniikka-alan kehittämiselle on hyvä verrokki, professori Olli Seppäsen kokoama Building 2030. Se on Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen konsortio, joka on vuodesta 2016 toteuttanut lukuisia rakennustekniikan tutkimus- ja kehityshankkeita. Sen toimintaa ohjaa visio, jonka toteutumista konsortio myös seuraa erityisin mittarein. Niiden mukaan Building 2030 on jo saanut aikaan myönteistä muutosta kotimaan rakennussektorilla.

Ryhmä talotekniikan professoreita päätti vuonna 2022 koota alansa yrityksistä vastaavan konsortion, joka sai nimekseen Talotekniikka 2030. Sen tutkimusta johtaa kvintetti, johon kuuluvat Tampereen yliopiston Piia Sormusen lisäksi Aalto-yliopistosta Risto Kosonen, Heikki Ihasalo, Jaakko Ketonen ja Olli Seppänen.

Talotekniikka 2030:n tehtävänä on luoda toimialalle energisoiva visio ja edistää sen toteutumista. Vision tarkoituksena on innostaa talotekniikan toimijoita laajentamaan tehtäväkenttäänsä ja ottamaan kehitysloikan tuottavuudessa ja vastuullisuudessa.

Jotta visio toteutuisi, konsortio laatii matkaoppaaksi tiekartan ja käynnistää joukon kehityshankkeita. Ne tuottavat tutkijoiden ja yritysjäsenten yhteistyönä ratkaisuja, jotka perustuvat uusimpaan tutkimukseen ja kansainväliseen vertailutietoon.

Tutkimushankkeet ovat jo käynnissä

Talotekniikka 2030 -konsortion tutkimustyö käynnistyi joulukuussa 2022. Tuolloin sai lähtölaukauksen neljä hanketta:

  • Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa
  • Talotekniikan optimaalinen aikataulu rakennushankkeissa
  • Rakennusten energiajoustavuus ja kulutusjousto
  • Toiminnanvarmistus

Kahdesta ensimmäisestä vastaa Piia Sormunen; kahta jälkimmäistä puolestaan luotsaa Risto Kosonen. Kullakin hankkeella on oma työryhmänsä, johon osallistuu tutkijoiden lisäksi yritysten edustajia.

Koska projektien on määrä valmistua ripeästi syksyyn 2023 mennessä. Hankkeet saavat rahoituksensa konsortion jäsenmaksuista.

Tuloksia näköpiirissä

Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa selvittää rakennushankkeen arvonluontiprosessia ja talotekniikan vaikutusta rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Projektin tulokset konkretisoivat talotekniikan suunnittelun ja toteutuksen merkitystä rakennusten koko elinkaaressa.

Rakennusten energiajoustavuus ja kulutusjousto -tutkimus tuottaa puolestaan tietoa kulutusjouston taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä. 

Talotekniikan optimaalinen aikataulu rakennushankkeissa pureutuu aikataulutukseen etenkin yhteistyön näkökulmasta. Jo Building 2030:n tutkimukset ovat osoittaneet nykyisen aikataulusuunnittelun ongelmia, joista erityisesti talotekniikka-asennukset kärsivät.

Toiminnan varmentaminen tarkastelee koko rakennusprosessia eikä vain luovutusvaiheen tehtäviä. Tutkimuksen avulla on tarkoitus luoda kuva muun muassa tarkastusten vaikutuksesta lopputuloksen laatuun.

Talotekniikkaa sisäkatossa.
Ilmanvaihtokanavia katossa. Kuva: Aarni Heiskanen

Tutkimuksen vahva linkki käytäntöön

Yritykset määrittävät Talotekniikka 2030:ssa tutkimuksen suuntaa paitsi vision myös päätöksenteon kautta. Linkki käytäntöön on vahva, samoin velvoite edistää vision toteutumista omassa toiminnassa.

Vuosittaisista tutkimusaiheista päättää konsortion ohjausryhmä, joka myös valvoo hankkeiden toteutumista. Toimitusjohtajaryhmä taas vastaa Talotekniikka 2030 -vision ja tiekartan luomisesta.

Talotekniikka 2030 tulee mittaamaan toimintansa vaikuttavuutta, kunhan hankkeiden tulokset alkavat jalkautua. Building 2030:n tapaan se laatii visioon pohjautuvat mittarit, joilla se arvioi edistystä vuosittain. 

Toiminnan vaikuttavuus riippuu ennen kaikkea yritysten halukkuudesta ja kyvystä hyödyntää yhteisesti tuotettuja tuloksia ja toimintamalleja. Tätä vahvistaakseen konsortio viestii määrätietoisesti myös yhteisön ulkopuolelle.

Ovet ovat auki halukkaille

Talotekniikka 2030 kutsuu kehittämiseen mukaan kaikki talotekniikka-alan sektorit: teknologiatoimittajat, urakoitsijat, suunnittelijat ja ylläpitäjät. Tällä hetkellä mukana on yliopistojen lisäksi jo 14 kumppania.

Talotekniikka 2030:n edistymiseen ja tutkimusraportteihin voi tutustua konsortion kotisivulla. Konsortiolla on myös LinkedIn-sivu, jolla voi osallistua keskusteluun ja pysyä ajan tasalla tulevista tapahtumista.

Talotekniikka 2030:n kesäseminaariin aamupäivällä 15.6.2023 ovat kaikki tervetulleita!

Talotekniikka 2030 - Yhdessä kohti uudistavaa visiota

Tutkijoiden ja yritystoimijoiden yhteenliittymä, joka määrittää toimialaa uudistavan vision ja edistää sen toteutumista tutkimuksen ja nopeiden kokeilujen avulla.

Read more
Ihmisiä kävelämässä aseman läpi.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
A teacher and two researchers smiling and sorting through paper presentations in a classroom
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa

Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.
Football field / Jalkapallokenttä. Kuva: Aleksi Poutanen
Opinnot Julkaistu:

Jalkapalloilija Tim Väyrynen ja koripalloilija Helmi Tulonen kuuluvat Aalto-yliopiston URHEA-opiskelijoihin

”Aalto-yliopisto on Urhean periaatteiden mukaisesti tukenut meitä ammattiurheilun ja opiskelujen yhteensovittamisessa.”
Mira Hänninen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Mira Hänninen: On inspiroivaa, että omalla työllä on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan

Nykyisin Nesteellä työskentelevä alumnimme Mira Hänninen hakeutui Kauppakorkeakouluun yritysjuridiikan maisteriohjelmaan, sillä hän halusi enemmän käytännönläheistä yritysnäkökulmaa oikeustieteen opintoihinsa. ”Palkitsevinta opinnoissa oli juuri se, ettemme opiskelleet vain sääntelyn sisältöä vaan mietimme, millainen käytännön vaikutus sillä on yritysten liiketoimintaan ja päätöksentekoon.”