Uutiset

Talo täynnä osaamista ja miljardien mahdollisuuksia

Aalto Bioproduct Centren avajaisia juhlittiin iloisissa tunnelmissa 3. toukokuuta.

Aalto Bioproduct Centre sijaitsee Otaniemessä osoitteessa Vuorimiehentie 1. Tiloissa toimii muun muassa Designer in Residence Pirjo Kääriäisen (oik.) yhdessä varadekaani Tapani Vuorisen kanssa luotsaama, biomateriaalit ja designin opetuksen ja tutkimuksen kautta yhdistävä CHEMARTS-hanke.

Aalto Bioproduct Centrestä on turha etsiä tutkijankammioita. Suuret, valoisat hallit ovat yhtä avaraa tilaa, ja ylemmän kerroksen parven toimistoissa voi äänieristettyjen lasiseinien ansiosta työskennellä hiljaisuudessa – ja samalla keskellä opiskelijoiden ja tutkimusryhmien hyörinää.

Juuri uusien ja vanhojen osaajien yhteen tuominen on yksi tutkimuskeskuksen keskeisistä tavoitteista. Tiiviimpää ja rohkeampaa yhteistyötä tarvitaan Suomelle elintärkeän biotalouden menestyksen turvaamiseksi ja vauhdin kiihdyttämiseksi.

”Biotalous on Suomen tärkeimpiä vientialoja ja työllistäjiä”, Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine korosti.

”Siirtyminen öljypohjaisesta taloudesta yhä vahvemmin biopohjaiseen talouteen on meille suuri mahdollisuus, ja siinä esimerkiksi yhteistyö yritysten kanssa on korvaamatonta.”

Ioncell-kuidunvalmistusmenetelmää esittelevä professori Herbert Sixta haluaa rohkaista tutkijoita kaupallistamaan osaamistaan. Keskuksen tiloissa toimii jo sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelyyn erikoistunut Toihan – ja lisää on varmasti tulossa.

Biotuotteiden ja biotekniikan laitosta johtava Herbert Sixta muistutti, että Suomen metsissä vuosittain kasvavasta biomassasta noin viidennes jää hyödyntämättä. Pelkästään tuon viidenneksen sisältämä selluloosa voisi esimerkiksi tekstiilikuiduiksi jalostettuna merkitä Suomelle 5 miljardin lisätuloja vuodessa.

”Ja jos kaikki puun rakenneosat otetaan mukaan, summa on vielä paljon suurempi. Siksi ABiossa korostetaan arvoketjuajattelua, ja tutkimusryhmämme kehittävät uusia tapoja hyödyntää sitä esimerkiksi tulevaisuuden puurakentamisessa ja ekologisissa, vettä hylkivissä pinnoitteissa.”

Professori Herbert Sixta, rehtori Tuula Teeri ja dekaani Janne Laine avasivat Aalto Bioproduct Centren leikkaamalla professori Jouni Paltakarin ryhmän valmistaman nanopaperin perinteisellä paperileikkurilla.

Tutkimuskeskuksen virallisesti avannut rehtori Tuula Teeri ei peitellyt onnellisuuttaan.

”Tämä on minulle toteutunut unelma ja samalla osoitus siitä, mikä on tieteen merkitys yhteiskunnan menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta.”

Paneelikeskusteluun osallistuneet yritysten edustajat – ABB:n Iiro Harjunkoski, Metsä Fibren Ari Harmaala, Marimekon Milla Asikainen, Andritzin Johan Engström ja Spinnovan Janne Poranen – painottivat yliopiston merkitystä paitsi uusimman tutkimustiedon tuottajana myös tulevaisuuden osaajien kouluttajana.                                                              

Yritykset, pienet ja suuret – kiinnostaako yhteistyö?

Lisätietoja Aalto Bioproduct Centren mahdollisuuksista:

Professori, biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen varajohtaja Jouni Paltakari
p. 0400 818 244
[email protected]

Laboratorioinsinööri Timo Ylönen
p. 040 577 9804
[email protected]

Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Lue myös:

Kauppalehti 3.5. Suomelle tyrkyllä viiden miljardin euron bisnes tekstiilikuiduista

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.