Uutiset

Suunnittelu palvelemaan asentamista – Uusia kuvioita rakennusprojektin pelikirjaan

korjausrakentaminen

Miten suunnittelu saadaan palvelemaan asentamista työmaalla ja kuinka tahtituotanto toimii korjausrakentamisessa? Näitä kysymyksiä pohti Building 2030 -konsortion Hajautetun työnsuunnittelun työryhmä toisessa työpajassaan.

Professori Olli Seppänen kuvasi Otaniemessä 3.3.2020 pidetyn työpajan aluksi, kuinka suunnitelmien laatu vaikuttaa oleellisesti rakennustyön tuottavuuteen. Monet selvitykset ovat osoittaneet, että suunnitelmien luettavuus, ristiriidattomuus ja käytettävyys asennustyössä ovat tässä suhteessa ratkaisevia.

Asennettavuutta edistäisi RFI-käytäntö (Request for Information), jolla esim. urakoitsija voi pyytää suunnittelijalta tai aliurakoitsija pääurakoitsijalta tarkempaa tietoa tai muutosta suunnitteluratkaisuun liittyen. Seppäsen mukaan Suomen rakennusalalta tämä käytäntö puuttuu. Sen soveltaminen edellyttäisi yhteisesti sovittua prosessia ja välinettä, jolla muutos- ja tietopyyntöjä voi hallita systemaattisesti.

Building 2030 -konsortion puitteissa on käynnistynyt useita tutkimusprojekteja, jotka valottavat hajautettuun työnsuunnitteluun ja asennettavuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Työpajassa oli esillä kolme Aalto-yliopistolla tehtävää tutkimusta sekä työntekijöille suunnattu kyselytutkimus.

Puoliksi suunniteltu ei ole tehty

Rambollin Timo Hiitola oli ensimmäisessä toteutussuunnitelmassaan kohdannut tavanomaisen haasteen. Hän oli joutunut kiireessä laatimaan Tukholman seudulla sijainneelle rakennustyömaalle suunnitelman paikallavaletusta välipohjasta. Parin viikon kuluttua työmaalta tuli ilmoitus, että suunnitelmaa ei voi toteuttaa. Hiitola otti yhteyttä urakoitsijaan ja sai selville, miten suunnitelmaa olisi täydennettävä, jotta se olisi toteutuskelpoinen.

”Olen huomannut lyhyen urani aikana, että sama kaava toistuu. Suunnitelma tehdään kiireellä ja kun h-hetki on käsillä, toteuttajat huomaavat, että sitä ei voi toteuttaa”, Hiitola kertoi. ”Yleensä paras ratkaisu saadaan, kun mennään paikan päälle ja keskustellaan urakoitsijan kanssa. Kun asentajakin on mukana, toteutettavuuden rajaehdot tulevat selviksi.”

Hiitola pohti, voisiko asentajien hiljaisen tiedon saada käyttöön suunnittelussa. Tästä kysymyksestä tuli lähtökohta hänen diplomityölleen, joka keskittyy paikallavaletun betonin toteutussuunnitelmien kehittämiseen.

Suunnitelmien laatua haasteena

Hiitola viittasi aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan suurimmat suunnitelmien toteutusongelmat liittyvät tiedon laatuun. Suunnitelmista puuttuu mittoja tai ne ovat tuotannon kannalta vääristä pisteistä. Myös havainnollistavia leikkauksia ja projektioita on liian vähän. Toleranssien huomiotta jättäminen tekee suunnitelmista vaikeita tai suorastaan mahdottomia toteuttaa.

Timo-Hiitola

Hiitola vertasi toteutussuunnittelua joukkuepeliin. Projektiorganisaatio on joukkue, joka haluaa saada pallon maaliin. Suunnitteluasiakirjat ovat syöttöjä, joiden laatu ratkaisee saavatko hyökkääjät – asentajat – pallon maaliin.

Tietomallintaminen tarjoaa mahdollisuuden täydentää tai kokonaan korvata perinteisiä toteutussuunnitelmia. Hiitelä esitteli Rambollin Ruotsin toimiston projektin vuodelta 2013, jossa oli mittavien paikallavaluja. Työmaalla oli käytössä tietomalli ja raudoitusta tehtiin esivalmistetuilla häkeillä. Raudoittajat pystyivät tietomallista tarkistamaan kolmiulotteisesti tarvittavia yksityiskohtia. Lisäksi suunnitelmat oli koottu asentajien tarpeen mukaisesti. Tämä käytäntö sai toteuttajilta kiitosta ja työ sujui selvästi laskettua nopeammin.

Toteuttajien osaaminen mukaan suunnitteluun

Kun rakennushankkeen tilaaja päättää suunnittelun hankinnasta, toteutuksen tarpeet eivät ole yleensä esillä. Urakoitsijoiden, saatikka asentajien tietotaito ja kokemus jäävät tällöin huomiotta. Asennusta palvelevassa suunnittelussa asiakas on kuitenkin asentaja, ei tilaaja.

Seppänen mainitsi, että USA:ssa raudoitevalmistaja vastaa suunnittelusta, samoin kuin talotekniikkaa asentava yritys. Pääurakoitsija voi myös teettää lisäsuunnittelua omaan lukuunsa, koska siitä saa merkittää säästöä rakentamisen aikana.

 

Lisä- tai uudelleensuunnittelua toteuttamista varten hillitsevät nykyiset tilauskäytännöt. Suunnittelusopimukset ovat Suomessa tavallisesti kiinteähintaisia ja lisätöiden tekemiseen ei ole joustovaraa. Perinteiset urakkamallit eivät nekään anna urakoitsijoille mahdollisuuksia teettää asennusta palvelevaa suunnittelua. Uusien tarjouspyyntökäytäntöjen ja urakkamallien käyttöönotto olisi tähän ratkaisu, kuten työpajassa käydyssä keskustelussa tuli esille.

Tahtituotanto parantaa toteutuksen hallittavuutta

YIT:n Jenni Sahlbergin diplomityön aiheena on tahtituotannon soveltaminen korjausrakentamiseen. Hän on jalkautunut Espoon Keilaniemessä korjattavan, vuonna 1994 valmistuneen toimistorakennuksen työmaalle, jolla hän arvioi tahtituotannon toimivuutta tosiaikaisesti.

Pohjustuksena työlleen Sahlberg on tutkinut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tehnyt haastatteluja. Niistä hän oli poiminut haasteita, joita tahtituotannolla voisi ratkaista. Yksi suurimmista ja tyypillisimmistä ongelmista on työn pakkaantuminen hankkeen loppuvaiheeseen. Tahtihankkeissa tämä voidaan välttää, jos työn tekemisen edellytykset muuten ovat kunnossa.

Tahtituotanto ja sen lähelle tekemistä hajautettu suunnittelu antavat urakoitsijoille selkeän kuvan oman työn aikataulusta, edellytyksistä ja vaikutuksista. Luottamus mestojen luovuttamiseen ajallaan, poikkeamien nopea esille tulo ja sosiaalinen paine edistävät aikataulussa pysymistä.

Tahtituotanto synnyttää toistuvuutta ja siten parantaa lopputuloksen laatua sekä mahdollistaa läpimenoajan lyhenemisen. Aikataulun tiivistäminen ei Sahlbergin mukaan ole kuitenkaan työmaahenkilöstön primääritavoite vaan enemmänkin seuraus hyvästä hallinnasta ja tehokkaan työn edellytysten luomisesta.

jenni-sahlberg

Korjausrakentamista Keilaniemessä

Suurimmat yllätykset korjausrakentamisessa liittyvät purkutöihin. Ne johtavat helposti ennakoimattomiin suunnittelutarpeisiin. Sahlbergin mielestä olisi järkevää varata aikatauluun tälle lisäsuunnittelulle selkeä osuus. Lisäksi tilaajalla ja vuokralaisilla voi olla hankkeen aikana esille tulevia vaatimuksia, jotka vaativat uusia ratkaisuja.

Talotekniikalla on korjausrakentamisessa merkittävä vaikutus aikataulutukseen. Talotekniikkaurakoitsijoiden osallistuminen aikataulusuunnitteluun onkin tämän vuoksi välttämätöntä

Sahlberg esitteli Keilaniemen kohteessa käytettävän kolmivaiheisen tahtituotannon kehysmallin. Se koostuu 1) valmistelevista töistä, 2) sarjatyömäisistä sisävalmistustöistä ja 3) luovutusvaiheesta. Valmistelevien töiden tahtialueet ovat suuria ja sisältävät muuttuvat tehtävät, kuten purkutyöt, rakenteelliset muutokset ja paikallavalut. Niiden luomien edellytysten jälkeen sisävalmistuksen täsmällinen tahditus on mahdollista.

Keilaniemessä sisätöiden tahtialueita on neljä ja tahti on ainakin aluksi viikon mittainen. Materiaalit tuodaan mestoille viikonloppuina. Tahtialueiden suuren koon ansiosta sekä talotekniikka että rakennustekninen urakoitsija voivat työskennellä samassa vaunussa.

Tahtituotanto korjausrakentamisessa on vielä monille toimijoille uutta. ”Ei heti syvään päätyyn, vaan vahvistamalla hyviä käytäntöjä, jotka ovat jo olemassa” on tällöin Sahlbergin mielestä hyvä periaate.

Sairaalakorjaus tahtituotannolla

Skanskan kehitysinsinööri Pekka Kujansuu esitteli Siltasairaalan korjaushanketta, jossa on tahti käytössä purku- ja sisätöissä. Hanke on HUSin tilaama yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, joka Kujansuun mielestä on hyvä tahtituotannon suunnittelun kannalta. Aikataulusuunnittelussa jokainen palanen on käyty läpi erikseen jokaisen aliurakoitsijan kanssa sekä yksittäin että kokonaisuutena.

Vuonna 1946 valmistunut vanha Lastenklinikka on jo lähes purettu kantavia rakenteita myöten ja yläkerroksissa on ensimmäisiä sisätyövaiheita valmistumassa. Samoin kuin YIT:n Keilaniemen hankkeessa, Siltasairaalassa on käytössä viikon tahti ja useita urakoitsijoita pystyy työskentelemään samalla suurehkolla tahtialueella yhtä aikaa. Päivän tahti olisi sekin mahdollinen, mutta viikko antaa sopivasti pelivaraa työvaiheiden yhteensovittamiselle, mistä tekijät ovat olleet tyytyväisiä.

Juliana Jääsvuo on tekemässä projektista diplomityötä Aalto-yliopistossa. Hän todentaa työmaalla toteutuvaa prosessia, tutustuu dokumentteihin ja haastattelee tekijöitä. Jääsvuo on myös mukana urakoitsijoiden kanssa käytävissä suunnittelusessioissa ja luovutusvaiheen aikataulun laadinnassa.

pekka-kujansuu

Kysely kartoittaa rakennustyöntekijöiden tilannetietoisuutta

Tilaisuuden lopuksi Building 2030 -tutkimusassistentti Juho Saranpää esitteli hiljattain käynnistynyttä, Christopher Görschin tutkimukseen liittyvää rakentajille suunnattua kyselyä. Se kartoittaa rakennusalan työntekijöiden tilannetietoisuutta eli ymmärrystä projektin etenemisestä suhteessa tarvittaviin tietoihin, joilla nämä voivat suorittaa tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti.

Suomen-, englannin- ja vironkielinen kysely on ollut jo koekäytössä muutamilla työmailla. Tarkoitus on saada kokoon vastaukset ainakin tuhannelta osallistujalta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ISM Research Xmas Calendar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos (ISM) on julkaissut digitaalisen tutkimuskalenterin

Kalenteri esittelee ajankohtaista ja monipuolista ISM-laitoksella tehtävää tutkimusta.
Matti Kummu, kuva Maija Taka
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen

Matti Kummu pitää tärkeänä että Suomi varautuu mahdollisiin tulevaisuuden häiriöihin globaalissa ruokasysteemissä ja kehittää keinoja, millä resilienssiä näiden varalle voidaan nostaa.
Saija Hollmén istumassa lattialla risti-istunnassa värikkäiden afrikkalaisten kankaiden päällä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Humanitaarinen arkkitehtuuri luo turvaa ja suojaa köyhyyden ja kriisien keskelle

Kun globaalit kriisit ajavat ihmisiä pois kodeistaan, voidaan monialaisen yhteistyön kautta rakentaa vähästä enemmän.
Arja Karhumaa. Photo: Evelin Kask
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arja Karhumaa Vuoden Huiput 2020 -kilpailun ylituomariksi

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Arja Karhumaa luotsaa 61-henkisen luovista suunnittelijoista koostuvan tuomariston työskentelyä.