Suomikin voi hyötyä liuskekaasuvallankumouksesta

Yhdysvalloista alkanut mullistus on mahdollisuus taloudelle, ympäristölle ja kuluttajalle, sanoo aiheesta diplomityön tehnyt Marleena Ahonen.

”Asuin aikaisemmin Yhdysvalloissa, jossa liuskekaasu oli laajalti esillä. Maa on onnistunut sen avulla muutamassa vuodessa vähentämään kivihiilen käyttöä ja pienentämään kasvihuonepäästöjään kymmenellä prosentilla ja samalla kasvattamaan talouttaan. Kyse on valtavasta resurssista, joka voi mullistaa energiamarkkinat ja vaikuttaa myönteisesti myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”, hän kuvailee.

Euroopassa liuskekaasun hyödyntämistä ovat hidastaneet epäilyt sen ympäristövaikutuksista. Liuskekaasu on geologisesti haastavissa esiintymissä sijaitsevaa maakaasua. Sen poraamiseen tarvitaan vesisärötykseksi kutsuttua menetelmää, joka vaatii paljon vettä ja voi vaikuttaa pohjavesiin.

”Suomalainen osaaminen vesien hallinnassa ja mineraalipitoisten jätevesien puhdistusmenetelmissä voisi pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Tämä on liiketoimintamahdollisuus jo Yhdysvalloissa, mutta erityisesti sitten, kun tuotanto alkaa myös Kiinassa. Siellä veden saanti on todella suuri haaste ja suomalainen puhtaan teknologian osaaminen suuresti arvostettua”, Marleena Ahonen korostaa.

Kohti metaanitaloutta

Suomalaiselle prosessiosaamiselle liuskekaasuvallankumous siis tietää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajia ja teollisuutta se voi puolestaan hyödyttää edullisempana ja myös varmemmin saatavana energiana, kun Venäjän lisäksi maakaasua voitaisiin ostaa myös Euroopasta. Nykyinen kaasuputkisto kattaa vain pienen osan Suomesta, mutta nestemäisessä muodossa tuotavan kaasun, LNG:n, ansiosta kaasun käyttömahdollisuudet laajenisivat koko maahan. Marleena Ahosen mukaan tämä voisi myös tehdä suomalaisen biokaasun talteenotosta ja käytöstä kannattavampaa ja lisätä sen myötä energiaomavaraisuutta.

Miten liuskekaasuvallankumous voi näkyä tavallisten suomalaisten arjessa vaikka 30 vuoden kuluttua?

”Toivottavasti olemme silloin siirtyneet suurimmissa määrin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön”, Marleena Ahonen toivoo.

”Infrastruktuurin laajeneminen vie myös eteenpäin metaanitaloutta, jossa uusiutuvien energiamuotojen tuottama sähkö voidaan varastoida metaanina, jota pystytään hyödyntämään maakaasun tavoin. Kaasu voisi toimia varastona siten, että yksittäisillä kotitalouksilla olisi kellarissa metanointitankki, johon muodostuu talon aurinkokennoilla tai tuuliturbiinilla kaasua, jota kotitalous voi hyödyntää tai vaikka tankata autonsa”, hän visioi.

Tutustu diplomityöhön tarkemmin täällä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Head of Post-Award Services Jukka Hyvönen and Head of Pre-Award Services Sanna-Maija Kiviranta
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudet palvelupäälliköt tutkimuspalveluissa

Sanna-Maija Kiviranta on nimitetty tutkimusrahoituspalveluiden palvelupäälliköksi ja Jukka Hyvönen on nimitetty hankepalvelujen palvelupäälliköksi. Molemmat tiimit tukevat Aallon tutkijoita tutkimusrahoituksessa.
A false colour electron microscope image of the bolometer, the scale bar shows a single bacteria, indicating how small the device is
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Nanosäteilyilmaisin on myös edeltäjiään sata kertaa nopeampi, ja se pystyy toimimaan ilman taukoja.