Uutiset

Suomikin voi hyötyä liuskekaasuvallankumouksesta

Yhdysvalloista alkanut mullistus on mahdollisuus taloudelle, ympäristölle ja kuluttajalle, sanoo aiheesta diplomityön tehnyt Marleena Ahonen.

”Asuin aikaisemmin Yhdysvalloissa, jossa liuskekaasu oli laajalti esillä. Maa on onnistunut sen avulla muutamassa vuodessa vähentämään kivihiilen käyttöä ja pienentämään kasvihuonepäästöjään kymmenellä prosentilla ja samalla kasvattamaan talouttaan. Kyse on valtavasta resurssista, joka voi mullistaa energiamarkkinat ja vaikuttaa myönteisesti myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”, hän kuvailee.

Euroopassa liuskekaasun hyödyntämistä ovat hidastaneet epäilyt sen ympäristövaikutuksista. Liuskekaasu on geologisesti haastavissa esiintymissä sijaitsevaa maakaasua. Sen poraamiseen tarvitaan vesisärötykseksi kutsuttua menetelmää, joka vaatii paljon vettä ja voi vaikuttaa pohjavesiin.

”Suomalainen osaaminen vesien hallinnassa ja mineraalipitoisten jätevesien puhdistusmenetelmissä voisi pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Tämä on liiketoimintamahdollisuus jo Yhdysvalloissa, mutta erityisesti sitten, kun tuotanto alkaa myös Kiinassa. Siellä veden saanti on todella suuri haaste ja suomalainen puhtaan teknologian osaaminen suuresti arvostettua”, Marleena Ahonen korostaa.

Kohti metaanitaloutta

Suomalaiselle prosessiosaamiselle liuskekaasuvallankumous siis tietää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajia ja teollisuutta se voi puolestaan hyödyttää edullisempana ja myös varmemmin saatavana energiana, kun Venäjän lisäksi maakaasua voitaisiin ostaa myös Euroopasta. Nykyinen kaasuputkisto kattaa vain pienen osan Suomesta, mutta nestemäisessä muodossa tuotavan kaasun, LNG:n, ansiosta kaasun käyttömahdollisuudet laajenisivat koko maahan. Marleena Ahosen mukaan tämä voisi myös tehdä suomalaisen biokaasun talteenotosta ja käytöstä kannattavampaa ja lisätä sen myötä energiaomavaraisuutta.

Miten liuskekaasuvallankumous voi näkyä tavallisten suomalaisten arjessa vaikka 30 vuoden kuluttua?

”Toivottavasti olemme silloin siirtyneet suurimmissa määrin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön”, Marleena Ahonen toivoo.

”Infrastruktuurin laajeneminen vie myös eteenpäin metaanitaloutta, jossa uusiutuvien energiamuotojen tuottama sähkö voidaan varastoida metaanina, jota pystytään hyödyntämään maakaasun tavoin. Kaasu voisi toimia varastona siten, että yksittäisillä kotitalouksilla olisi kellarissa metanointitankki, johon muodostuu talon aurinkokennoilla tai tuuliturbiinilla kaasua, jota kotitalous voi hyödyntää tai vaikka tankata autonsa”, hän visioi.

Tutustu diplomityöhön tarkemmin täällä

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
arotor adjustable stiffness test setup
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.