Uutiset

Suomikin voi hyötyä liuskekaasuvallankumouksesta

Yhdysvalloista alkanut mullistus on mahdollisuus taloudelle, ympäristölle ja kuluttajalle, sanoo aiheesta diplomityön tehnyt Marleena Ahonen.

”Asuin aikaisemmin Yhdysvalloissa, jossa liuskekaasu oli laajalti esillä. Maa on onnistunut sen avulla muutamassa vuodessa vähentämään kivihiilen käyttöä ja pienentämään kasvihuonepäästöjään kymmenellä prosentilla ja samalla kasvattamaan talouttaan. Kyse on valtavasta resurssista, joka voi mullistaa energiamarkkinat ja vaikuttaa myönteisesti myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”, hän kuvailee.

Euroopassa liuskekaasun hyödyntämistä ovat hidastaneet epäilyt sen ympäristövaikutuksista. Liuskekaasu on geologisesti haastavissa esiintymissä sijaitsevaa maakaasua. Sen poraamiseen tarvitaan vesisärötykseksi kutsuttua menetelmää, joka vaatii paljon vettä ja voi vaikuttaa pohjavesiin.

”Suomalainen osaaminen vesien hallinnassa ja mineraalipitoisten jätevesien puhdistusmenetelmissä voisi pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Tämä on liiketoimintamahdollisuus jo Yhdysvalloissa, mutta erityisesti sitten, kun tuotanto alkaa myös Kiinassa. Siellä veden saanti on todella suuri haaste ja suomalainen puhtaan teknologian osaaminen suuresti arvostettua”, Marleena Ahonen korostaa.

Kohti metaanitaloutta

Suomalaiselle prosessiosaamiselle liuskekaasuvallankumous siis tietää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajia ja teollisuutta se voi puolestaan hyödyttää edullisempana ja myös varmemmin saatavana energiana, kun Venäjän lisäksi maakaasua voitaisiin ostaa myös Euroopasta. Nykyinen kaasuputkisto kattaa vain pienen osan Suomesta, mutta nestemäisessä muodossa tuotavan kaasun, LNG:n, ansiosta kaasun käyttömahdollisuudet laajenisivat koko maahan. Marleena Ahosen mukaan tämä voisi myös tehdä suomalaisen biokaasun talteenotosta ja käytöstä kannattavampaa ja lisätä sen myötä energiaomavaraisuutta.

Miten liuskekaasuvallankumous voi näkyä tavallisten suomalaisten arjessa vaikka 30 vuoden kuluttua?

”Toivottavasti olemme silloin siirtyneet suurimmissa määrin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön”, Marleena Ahonen toivoo.

”Infrastruktuurin laajeneminen vie myös eteenpäin metaanitaloutta, jossa uusiutuvien energiamuotojen tuottama sähkö voidaan varastoida metaanina, jota pystytään hyödyntämään maakaasun tavoin. Kaasu voisi toimia varastona siten, että yksittäisillä kotitalouksilla olisi kellarissa metanointitankki, johon muodostuu talon aurinkokennoilla tai tuuliturbiinilla kaasua, jota kotitalous voi hyödyntää tai vaikka tankata autonsa”, hän visioi.

Tutustu diplomityöhön tarkemmin täällä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Vidha Saumyan teos, jossa groteskeja ihmishahmoja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTSin alumni Vidha Samyan teos esillä Venetsian biennaalissa 2024

Suomen paviljongissa Venetsian 60. kansainvälisessä taidebiennaalissa nähdään näyttely The pleasures we choose. Näyttely on esillä 24.11.2024 asti.
Metallikuutio, jota kädet koskettaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.
Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.