Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen
Pääministeri Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. Pääministeri totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. Pääministerin mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.
”Tilaisuudessa todettiin tekoälyn olevan niin tärkeä asia Suomelle, että siihen pitää tarttua heti ja sitoutua pitämään sitä keskeisessä roolissa yli hallitusohjelmakausien. Tekoälyn aiheuttama mullistus on jo menossa, ja tietoisuus siitä on alkanut levitä yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, panelisti Risto Siilasmaan sanoin, kasvun nopeus tekoälyn kaltaisilla eksponentiaalisen kasvun aloilla tulee aina yllättämään meidät”, kertoo paneelissa mukana ollut tietotekniikan laitoksen professori Samuel Kaski.
Tekoäly on laaja alue, jossa tarvitaan erityisesti koneoppimista ja algoritmeja. Lähellä ovat myös datatiede ja tiedon louhinta. Näillä alueilla Suomella ja Aalto-yliopistolla on pitkät tutkimusperinteet ja vahva nykyinen tutkimus.
“Tutkimuksessa emme ole suinkaan peukaloita pyöritelleet, vaan tekoäly on aivan keskeinen aihe. Nyt kun valtion ja yritysten korkeimmalla tasolla on tietoisuus tekoälystä, Suomella on mahdollisuus saada asioita aikaan. Olemme valmiita tarttumaan haasteeseen omalta osaltamme”, tähdentää Kaski lopuksi.
Tekoälypaneeleihin osallistuivat Kasken lisäksi muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, johtaja Matti Apunen (EVA), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen (TrademarkNow), hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (Nokia), toiminnanjohtaja Sari Stenfors (Augmented Leadership) ja toimitusjohtaja Harri Valpola (CuriousAI).
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.