Uutiset

Suomi 100 -satelliitin kokoonpano on alkanut

Seuraavan suomalaissatelliitin loppukokoonpano alkoi tällä viikolla Otaniemessä. Suomi 100 -satelliitti on tarkoitus saada valmiiksi elokuussa ja laukaista avaruuteen joulukuussa.
Renderöinti satelliitista.

Epäilemättä juhlavuoden korkealentoisimmalla hankkeella on myös tärkeä tieteellinen tehtävä: satelliitin avulla testataan uutta teknologiaa ja sitä käytetään luonnontieteiden opetuksessa.

Suomi 100 -satelliitti tukee hanketta vetävän Aalto-yliopiston professori Esa Kallion tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää maapallon luona avaruudessa olevien sähköisesti varattujen hiukkasten sijaintia ja käyttäytymistä. Satelliitissa oleva erikoisvalmisteinen radiovastaanotin tarkkailee radiosignaalien kulkua sähköisesti varattuja hiukkasia sisältävien alueiden läpi, ja havainnoista voidaan saada lisätietoa muun muassa avaruussäähän ja siten revontulien syntyyn vaikuttavista ilmiöistä.

Satelliitin runkorakenteessa käytetään uudenlaisia 3D-tulostettuja osia, jotka voivat tehdä nanosatelliittien rakentamisesta vastaisuudessa helpompaa ja edullisempaa. Tulostetut osat voivat olla myös kevyempiä ja monimutkaisempia kuin perinteisesti valmistetut osat. Tekniikka perustuu tutkijatohtori Antti Kestilän kehittämään menetelmään.

Lisäksi satelliitti tuottaa iloa kaikille suomalaisille kuvaamalla maatamme ja planeettaamme avaruudesta. Kameran avulla saadaan myös radiomittalaitteen havaintoja tukevia kuvia muun muassa revontulista.

Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopistossa tehtävä nanosatelliitti. Se on pienempi kuin parhaillaan avaruudessa toimiva Aalto-1 ja keväällä laukaistu Aalto-2, mutta silti se on täysiverinen satelliitti: vastaavia, edullisia laitteita käytetään paljon tutkimukseen ja tekniikan testaamiseen.

Tutustu satelliitteihin ja avaruuteen Avaruusrekassa

Osa Suomi 100 -satelliittihanketta on syys-lokakuussa 2017 Suomea kiertävä Avaruusrekka, joka perustuu vuosina 2012 ja 2014 suuren suosion saaneeseen näyttelykonseptiin: näyttelyrekan sisälle on rakennettu pieni avaruusaiheinen tiedekeskus. Tällä kertaa näyttely keskittyy nanosatelliitteihin ja avaruuden olosuhteiden esittelyyn. Rekan sisällä on myös pieni puhdastila, missä yleisön edustajat pääsevät kokoamaan itse satelliittia.

Kiertue on laajempi kuin koskaan, sillä se kattaa 22 paikkakuntaa eteläisestä Suomesta Ivaloon saakka. Matka alkaa Otaniemestä 15.9. ja päättyy erikoiskiertueeseen Espoossa 17.–19.10.2017. Suuri osa rekan sisällöstä on esillä näyttelykeskus WeeGeen ala-aulassa marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018.

Suomi 100 -satelliitti tänään mukana SuomiAreenalla

Satelliittihanketta esitellään Porissa Aika-lavalla tänään torstaina 13.7. noin klo 10.57 ja 14.57. Esitysten jälkeen noin klo 16 lavan luota lähetetään sään salliessa satelliitin koivupuusta tehty mallikappale stratosfääriin, missä olosuhteet ovat hyvin avaruudelliset. 

Lennon alkuvaihetta voi seurata myös Suomi 100 -satelliitin Facebook-sivun live-lähetyksessä.

Lisätietoja:

www.suomi100satelliitti.fi

Professori Esa Kallio
esa.kallio@aalto.fi
Puh. 050 420 5857

Tohtoritutkija Antti Kestilä
antti.kestila@aalto.fi
Puh. 045 131 0609

Avaruusrekan tuottaja Jari Mäkinen
jari.makinen@kupla.com
Puh. 040 550 9198

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.