Uutiset

Suomi 100 -satelliitin kokoonpano on alkanut

Seuraavan suomalaissatelliitin loppukokoonpano alkoi tällä viikolla Otaniemessä. Suomi 100 -satelliitti on tarkoitus saada valmiiksi elokuussa ja laukaista avaruuteen joulukuussa.
Renderöinti satelliitista.

Epäilemättä juhlavuoden korkealentoisimmalla hankkeella on myös tärkeä tieteellinen tehtävä: satelliitin avulla testataan uutta teknologiaa ja sitä käytetään luonnontieteiden opetuksessa.

Suomi 100 -satelliitti tukee hanketta vetävän Aalto-yliopiston professori Esa Kallion tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää maapallon luona avaruudessa olevien sähköisesti varattujen hiukkasten sijaintia ja käyttäytymistä. Satelliitissa oleva erikoisvalmisteinen radiovastaanotin tarkkailee radiosignaalien kulkua sähköisesti varattuja hiukkasia sisältävien alueiden läpi, ja havainnoista voidaan saada lisätietoa muun muassa avaruussäähän ja siten revontulien syntyyn vaikuttavista ilmiöistä.

Satelliitin runkorakenteessa käytetään uudenlaisia 3D-tulostettuja osia, jotka voivat tehdä nanosatelliittien rakentamisesta vastaisuudessa helpompaa ja edullisempaa. Tulostetut osat voivat olla myös kevyempiä ja monimutkaisempia kuin perinteisesti valmistetut osat. Tekniikka perustuu tutkijatohtori Antti Kestilän kehittämään menetelmään.

Lisäksi satelliitti tuottaa iloa kaikille suomalaisille kuvaamalla maatamme ja planeettaamme avaruudesta. Kameran avulla saadaan myös radiomittalaitteen havaintoja tukevia kuvia muun muassa revontulista.

Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopistossa tehtävä nanosatelliitti. Se on pienempi kuin parhaillaan avaruudessa toimiva Aalto-1 ja keväällä laukaistu Aalto-2, mutta silti se on täysiverinen satelliitti: vastaavia, edullisia laitteita käytetään paljon tutkimukseen ja tekniikan testaamiseen.

Tutustu satelliitteihin ja avaruuteen Avaruusrekassa

Osa Suomi 100 -satelliittihanketta on syys-lokakuussa 2017 Suomea kiertävä Avaruusrekka, joka perustuu vuosina 2012 ja 2014 suuren suosion saaneeseen näyttelykonseptiin: näyttelyrekan sisälle on rakennettu pieni avaruusaiheinen tiedekeskus. Tällä kertaa näyttely keskittyy nanosatelliitteihin ja avaruuden olosuhteiden esittelyyn. Rekan sisällä on myös pieni puhdastila, missä yleisön edustajat pääsevät kokoamaan itse satelliittia.

Kiertue on laajempi kuin koskaan, sillä se kattaa 22 paikkakuntaa eteläisestä Suomesta Ivaloon saakka. Matka alkaa Otaniemestä 15.9. ja päättyy erikoiskiertueeseen Espoossa 17.–19.10.2017. Suuri osa rekan sisällöstä on esillä näyttelykeskus WeeGeen ala-aulassa marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018.

Suomi 100 -satelliitti tänään mukana SuomiAreenalla

Satelliittihanketta esitellään Porissa Aika-lavalla tänään torstaina 13.7. noin klo 10.57 ja 14.57. Esitysten jälkeen noin klo 16 lavan luota lähetetään sään salliessa satelliitin koivupuusta tehty mallikappale stratosfääriin, missä olosuhteet ovat hyvin avaruudelliset. 

Lennon alkuvaihetta voi seurata myös Suomi 100 -satelliitin Facebook-sivun live-lähetyksessä.

Lisätietoja:

www.suomi100satelliitti.fi

Professori Esa Kallio
[email protected]
Puh. 050 420 5857

Tohtoritutkija Antti Kestilä
[email protected]
Puh. 045 131 0609

Avaruusrekan tuottaja Jari Mäkinen
[email protected]
Puh. 040 550 9198

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Students in the Aalto University Learning Centre / photo by Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkain 2020-2022 -hanke avaa kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoimat kotimaiset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot vuosilta 1930-2018 ovat nyt tutkijoiden käytettävissä.
Metsähovi Radio Observatory, Joni Tammi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?

Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
computer illustration of a cut away of the donut-shaped fusion reactor, showing that it much larger tha human
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Antti Snickeristä ITER-fuusioreaktorin ensimmäinen suomalainen Scientist Fellow

Antti Snickerin tehtävänä on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.