Uutiset

Suomessa sekä lääkärit että hoitajat ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmien käytettävyyteen

Tuoreen tutkimuksen perusteella hoitajien ja lääkärien näkemykset siitä, mitä asioita järjestelmissä pitäisi kehittää, poikkeavat kuitenkin toisistaan.
A doctor using an EHR system
Potilastietojärjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa tehottomuutta ja turhautumista sekä lääkäreissä että hoitajissa. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Suomalaistutkijat ovat ensimmäisten joukossa maailmassa tutkineet kansallisesti, millaisia kokemuksia lääkäreillä ja hoitajilla on potilastietojärjestelmien käytöstä. Tutkimuksesta käy ilmi, että yleisesti niin suomalaislääkärit kuin -hoitajat ovat potilastietojärjestelmien käytettävyyteen tyytymättömiä.

Maailmalla aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu hoitajien olevan lääkäreitä tyytyväisempiä järjestelmiin. Tässä tutkimuksessa tulokset ovat kuitenkin erisuuntaisia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Johanna Kaipio huomauttaa, että perustyötä tekevien hoitajien käyttäjäkokemuksia on tutkittu aiemmin vähemmän kuin lääkärien kokemuksia.

”Lääkärit ovat ammattiryhmänä kriittisempi. Rivihoitajien näkemykset kehittämistarpeisiin liittyen eivät välttämättä nouse samalla tavalla esiin kuin rivilääkärien. Tämä on saattanut vaikuttaa yleiseen mielikuvaan ammattiryhmien tyytyväisyydestä järjestelmiin”, Kaipio sanoo.

Suomalaislääkärit ja -hoitajat ovat kuitenkin eri mieltä siitä, mikä nykyisissä potilastietojärjestelmissä toimii ja mikä ei. Suomessa käytössä olevien potilastietojärjestelmien kirjo on laaja niin niiden sisältämien toimintojen kuin toteutuksen laadun osalta. Osa järjestelmistä palvelee paremmin hoitajien, toiset lääkärien tarpeita.

Tutkimuksen mukaan hoitajat olivat lääkäreitä tyytyväisempiä siihen, miten potilastietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. He antoivat korkeammat pisteet myös siitä, miten hyvin järjestelmät auttavat rutiinitehtävissä ja miten hyvin niistä saa haettua tietoa potilaista. Lääkärit puolestaan olivat hoitajia tyytyväisempiä järjestelmien tekniseen vakauteen sekä siihen, miten nopeasti niitä oppii käyttämään ja miten sujuvaa potilastietojen kirjaaminen on.

”Hoitajille on tärkeää esimerkiksi kirjaamisen sujuvuus, kun taas lääkäreille päätöksentekoa varten tarvittavat yhteenvedot ja koosteet kirjatuista tiedoista”, Kaipio tiivistää.

Järjestelmien kehittämisessä olisi tärkeää huomioida molemmat ammattiryhmät. Tutkijat huomauttavat artikkelissaan, että niitä järjestelmiä, joiden käytettävyyteen lääkärit olivat tyytyväisimpiä, ovat alun perin kehittäneet pääosin toiset lääkärit.

Kaipio sanoo, että potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksista on tärkeä tehdä lisää tutkimusta ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan järjestelmien suunnitteluun. Työhön on syytä ottaa entistä vahvemmin mukaan ihmiset, jotka järjestelmiä työssään käyttävät, sekä huomioida järjestelmien erilaiset käyttötilanteet ja -tarkoitukset sekä käyttäjät. ”Järjestelmien käytettävyydessä on paljon parantamisen varaa ja niiden toteutuksessa heijastuu se, ettei suunnittelussa ole ollut mukana riittävää ymmärrystä loppukäyttäjien työstä ja tarpeista. Järjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa nykyään tehottomuutta ja turhautumista sekä lääkäreissä että hoitajissa.”

”Terveydenhuollon henkilöstön työrasitusta voitaisiin vähentää ja hyvinvointia parantaa investoimalla teknisesti hyvin toimiviin käyttäjäystävällisiin tietojärjestelmiin. Riittävä perehdytys ja koulutus ovat myös tärkeitä, varsinkin silloin kun uusia järjestelmiä tai ominaisuuksia otetaan käyttöön”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.

Aalto-yliopiston, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä  Helsingin yliopistollisen sairaalan raportoimaan tutkimukseen osallistui 3 013 lääkäriä ja 2 560 hoitajaa, jotka työskentelivät vuonna 2017 julkisella sektorilla joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Sen tulokset julkaistiin International Journal of Medical Informatics -tiedelehdessä.

Linkki tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2019.104018

 

Lisätietoa
Johanna Kaipio
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puhelin 050 5936 822
[email protected]

Tarja Heponiemi
Tutkimusprofessori, THL
DigiIN-konsortion johtaja
Puhelin 029 524 7434
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.