Suomessa on maailman kahdeksanneksi nopein mobiili-internet

Yhteyksien keskinopeus on moninkertaistunut kolmessa vuodessa, Aalto-yliopistossa kehitetty Nettitutka paljastaa.

Maailman nopeimmat mobiiliverkkojen kautta toimivat internetyhteydet ovat Tanskassa (22,3 Mbit/s), Singaporessa (16,9 Mbit/s), Sveitsissä (16,6 Mbit/s), Norjassa (14,8 Mbit/s) ja Koreassa (13,0 Mbit/s). Suomi on tuloksella 11,3 Mbit/s sijalla kahdeksan.

Listan latausnopeusmittaukset on tehty vuonna 2014 Nettitutkan avulla. Se on Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä sovellus, jolla kuka tahansa voi mitata puhelimensa datayhteyden nopeuksia eri paikoissa. Ilmainen sovellus toimii kaikilla älypuhelimilla, mobiili- ja WIFI-verkoissa ja mittaustulokset tallennetaan nimettömänä yliopiston tutkijoiden käyttöön. Palvelu tuottaa kuluttajille peittokarttoja, joiden avulla verkkojen laatua ja saatavuutta voi itse tarkastella.

Professori Jukka Manner paljastaa, että yhteyksien nopeus on kasvanut valtavasti muutamassa vuodessa.

– Vuonna 2012 keskiarvo oli Suomessa vain 2.8 Mbit/s ja mediaani, eli se arvo, jonka alapuolelle ja yläpuolelle jäi yhtä paljon tuloksia, 1,9 Mbit/s. Vuonna 2013 keskiarvo oli 6,5 Mbit/s ja mediaani 3.7 Mbit/s, ja vuonna 2014 keskiarvo oli jo 11.2 Mbit/s ja mediaani 5,9 Mbit/s.Vuoden 2015 mittauksissa keskiarvo on tällä hetkellä 16,9 Mbit/s.

Yhä useampi suomalainen pääsee kiinni uusimman teknologian verkkoihin.

Mannerin mukaan syitä nopeuksien kasvuun Suomessa on useita.

– Suurin syy parantuneeseen latausnopeuteen on 4G-verkkojen kehittyminen, mutta myös 3G laajenee samalla, mikä auttaa erityisesti haja-asutusalueilla. Yhä useampi suomalainen pääsee siis kiinni uusimman teknologian verkkoihin, kiitos verkkoteknologiaan tehtyjen investointien ja parempien älypuhelimien yleistymisen. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaisista mittauksista 4G-verkkojen osuus oli 13 %, kun taas vuonna 2014 osuus oli jo 22 %.

Ruuhka ja maastokin vaikuttavat

Vaikka keskinopeus on parantunut koko maailmassa, erot maiden välillä ja sisällä ovat silti suuria. Operaattorien, käytettävien laitteiden ja verkkojen ruuhkautumisen lisäksi nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi liittymille asetetut rajoitukset, käyttäjien etäisyys operaattoreiden antenneihin, maaston muodot ja saatavilla oleva radioteknologia.

Aina 4G ei tuo suuria muutoksia nopeuksiin. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa 4G-verkkojen keskinopeus oli 29 Mbit/s, kun taas Ranskassa keskinopeus 4G-verkossa oli vain 14 Mbit/s ja Espanjassa 18 Mbit/s.

Nettitutka mittaa internetyhteyksien laatua useiden tekijöiden osalta: laitteeseen tulevan ja laitteesta lähtevän tietoliikenteen nopeutta, verkon viivettä ja signaalin voimakkuutta, verkkojen virheitä sekä kännyköiden ja tablettien tehokkuutta mobiili-internetin osalta. Sovellus on saatavilla Android-, iOS-, Windows Phone -, Blackberry-, Nokia X -, Meego-, Symbian- jaollan Sailfish-laitteiden käyttäjille.

Tähän mennessä käyttäjät eri puolilla maailmaa ovat asentaneet Nettitutka-sovelluksen yli 200 000 kertaa yli 6000 erimalliseen kännykkään ja tablettiin. Aalto-yliopiston tietokannassa on jo yli 5 miljoonaa mittausta suurimmasta osasta maailman maita.

Lisätietoja:

Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 511 2973

Nettitutka: www.nettitutka.fi

Linkki eri maissa havaituista nopeuksista tehtyihin karttakuviin http://materialbank.aalto.fi:80/public/bc5d26aec84F.aspx

Taulukko: Nettitutkan maailmavertailu - vuoden 2014 mittaustulokset (Excel) http://materialbank.aalto.fi:80/public/ee6d3a7cc804.aspx

Lisää tästä aiheesta

Syväoppimismenetelmä auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistutkijoiden kehittämä syväoppimismalli tunnistaa tarkasti diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia

Suomalaiset tekoälytutkijat ovat kehittäneet syväoppimismallin, josta voi olla merkittävää apua diabeteksen aiheuttamien silmäsairauksien tunnistamisessa.
Kansikuvat Verma ja Lee
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hyvää suunnittelua vauvasta vaariin

Aalto ARTSin elokuun väittelijät ratkaisevat ongelmia eri käyttäjäryhmät huomioonottavilla suunnittelumetodeilla.
Mika Juuti studied the use of machine learning in information security for his dissertation.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietoturvatutkijan täytyy osata ennakoida hyökkääjän seuraava askel

Tohtorikoulutettava Mika Juuti keskittyi väitöskirjassaan koneoppimisen hyödyntämiseen tietoturvajärjestelmissä.
Photoactive rod-like virus bundle schematic
Tiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Virukset ja väriaineet voidaan valjastaa vedenpuhdistukseen

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät uuden tavan luoda viruspohjaisia materiaaleja. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää muun muassa nanolääketieteessä ja ympäristöteknologiassa.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu