Uutiset

Suomen kielen puheentunnistus kehittyy Elisan ja Aalto-yliopiston yhteistyön ansiosta

Uusi, tarkempi puheentunnistusteknologia parantaa puheeseen perustuvia palveluita.
Kuvituskuvassa kaksi puhelinta, joiden näytöillä kasvot. Kuvitus: Taru Happonen.
Kuva: Taru Happonen

Aalto-yliopisto ja tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä Elisa ovat kehittäneet yhteistyössä suomalaista puheentunnistusta. Puheentunnistus tarkoittaa puhutun kielen muuttamista tietokoneille luettavaan ja käsiteltävään muotoon. Elisan ja Aallon kehittämä puheentunnistus tulkitsee suomenkielisiä puhelinkeskusteluja tarkemmin kuin markkinoilla olevat globaalien toimijoiden tarjoamat palvelut, kertoo Elisa tiedotteessaan.

Puheentunnistusteknologian erityishaaste on tulkita suomen puhekieltä, joka voi erota monin tavoin kirjoitetusta kielestä. Aalto-yliopistossa on pitkään ollut tavoitteena kehittää suomenkielistä puheentunnistusta, joka ymmärtäisi myös puhekielistä keskustelua.

”Suomenkielisen puheentunnistuksen kehittäminen on vaikeaa monesta syystä. Tutkimuskäyttöön saatavilla olevaa keskusteluaineistoa on hyvin vähän, eikä puhekielisille sanoille ole standardoitua kirjoitusmuotoa. Lisäksi suomenkielisillä sanoilla on puhekielen rikkauden lisäksi taivutuspäätteiden ja yhdyssanojen vuoksi paljon eri muotoja, joiden esiintymisen tilastollinen mallintaminen on hankalaa”, kertoo Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo.

Aalto-yliopiston tutkijat tekevät puheentunnistuksen menetelmien perustutkimusta ja kehittävät pilottiversioita puheentunnistimista. Aalto-yliopiston kehittämään pilottiversioon pohjautuen Elisa on jatkokehittänyt teknologiaa oman aineistonsa avulla.

”Meillä on saatavilla paljon laadukasta puhedataa Elisan asiakaspalvelusta ja ICT-palveluiden käyttäjätuesta, minkä avulla olemme saavuttaneet laatutason, jolla voi toteuttaa käytännössä toimivia ratkaisuja. Haluamme olla edelläkävijä suomen kielen puheentunnistuksessa, koska sen hyödyntämisestä on valtavasti hyötyä sekä Elisalle että asiakkaillemme”, Elisan yritysasiakasliiketoiminnan teknologiajohtaja Ville Rautio kertoo.

Puheentunnistusta hyödynnetään jo Elisan asiakaspalvelussa ja ensimmäiset Elisan yritysasiakkaat pilotoivat puheentunnistuksen käyttämistä omassa toiminnassaan. Suomen kielen puheentunnistus lyhentää merkittävästi asiakaspalvelussa käytävien puheluiden käsittelyaikaa.

”Puheentunnistus on osa automatisointia, ei koko ratkaisu. Puheentunnistuksen hyödyntämismahdollisuudet myös muualla kuin asiakaspalvelussa ovat lähes rajattomat. Puheesta saatavaa dataa voi käyttää esimerkiksi asiakastyytyväisyyden selvittämisessä ja asiakkuudenhallinnassa”, kertoo Rautio.

Kehitystyö on osa suomen kieleen ja tekoälyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä, jossa ovat mukana Elisa ja Suomen tekoälykeskus FCAI. Suomenkielisten tekoälyyn pohjautuvien sovellusten kehittäminen on tärkeääSuomen kielen elinvoimaisuuden kannalta, sillä se auttaa varmistamaan, että suomalaiset asiakkaat saavat asiakaspalvelua myös omalla kielellään tulevaisuudessa.

”Suomen kannalta olisi hyvä, että pysymme näissä asioissa eturintamassa. On tärkeää saada enemmän resursseja suomen kieliteknologian kehittämiseen ”, Mikko Kurimo sanoo.

FCAI on valtakunnallinen tekoälyn osaamiskeskus, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.