Uutiset

Suomen kielen puheentunnistus kehittyy Elisan ja Aalto-yliopiston yhteistyön ansiosta

Uusi, tarkempi puheentunnistusteknologia parantaa puheeseen perustuvia palveluita.
Kuvituskuvassa kaksi puhelinta, joiden näytöillä kasvot. Kuvitus: Taru Happonen.
Kuva: Taru Happonen

Aalto-yliopisto ja tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä Elisa ovat kehittäneet yhteistyössä suomalaista puheentunnistusta. Puheentunnistus tarkoittaa puhutun kielen muuttamista tietokoneille luettavaan ja käsiteltävään muotoon. Elisan ja Aallon kehittämä puheentunnistus tulkitsee suomenkielisiä puhelinkeskusteluja tarkemmin kuin markkinoilla olevat globaalien toimijoiden tarjoamat palvelut, kertoo Elisa tiedotteessaan.

Puheentunnistusteknologian erityishaaste on tulkita suomen puhekieltä, joka voi erota monin tavoin kirjoitetusta kielestä. Aalto-yliopistossa on pitkään ollut tavoitteena kehittää suomenkielistä puheentunnistusta, joka ymmärtäisi myös puhekielistä keskustelua.

”Suomenkielisen puheentunnistuksen kehittäminen on vaikeaa monesta syystä. Tutkimuskäyttöön saatavilla olevaa keskusteluaineistoa on hyvin vähän, eikä puhekielisille sanoille ole standardoitua kirjoitusmuotoa. Lisäksi suomenkielisillä sanoilla on puhekielen rikkauden lisäksi taivutuspäätteiden ja yhdyssanojen vuoksi paljon eri muotoja, joiden esiintymisen tilastollinen mallintaminen on hankalaa”, kertoo Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo.

Aalto-yliopiston tutkijat tekevät puheentunnistuksen menetelmien perustutkimusta ja kehittävät pilottiversioita puheentunnistimista. Aalto-yliopiston kehittämään pilottiversioon pohjautuen Elisa on jatkokehittänyt teknologiaa oman aineistonsa avulla.

”Meillä on saatavilla paljon laadukasta puhedataa Elisan asiakaspalvelusta ja ICT-palveluiden käyttäjätuesta, minkä avulla olemme saavuttaneet laatutason, jolla voi toteuttaa käytännössä toimivia ratkaisuja. Haluamme olla edelläkävijä suomen kielen puheentunnistuksessa, koska sen hyödyntämisestä on valtavasti hyötyä sekä Elisalle että asiakkaillemme”, Elisan yritysasiakasliiketoiminnan teknologiajohtaja Ville Rautio kertoo.

Puheentunnistusta hyödynnetään jo Elisan asiakaspalvelussa ja ensimmäiset Elisan yritysasiakkaat pilotoivat puheentunnistuksen käyttämistä omassa toiminnassaan. Suomen kielen puheentunnistus lyhentää merkittävästi asiakaspalvelussa käytävien puheluiden käsittelyaikaa.

”Puheentunnistus on osa automatisointia, ei koko ratkaisu. Puheentunnistuksen hyödyntämismahdollisuudet myös muualla kuin asiakaspalvelussa ovat lähes rajattomat. Puheesta saatavaa dataa voi käyttää esimerkiksi asiakastyytyväisyyden selvittämisessä ja asiakkuudenhallinnassa”, kertoo Rautio.

Kehitystyö on osa suomen kieleen ja tekoälyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä, jossa ovat mukana Elisa ja Suomen tekoälykeskus FCAI. Suomenkielisten tekoälyyn pohjautuvien sovellusten kehittäminen on tärkeääSuomen kielen elinvoimaisuuden kannalta, sillä se auttaa varmistamaan, että suomalaiset asiakkaat saavat asiakaspalvelua myös omalla kielellään tulevaisuudessa.

”Suomen kannalta olisi hyvä, että pysymme näissä asioissa eturintamassa. On tärkeää saada enemmän resursseja suomen kieliteknologian kehittämiseen ”, Mikko Kurimo sanoo.

FCAI on valtakunnallinen tekoälyn osaamiskeskus, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.