Uutiset

Suomen kaikki sankarihautausmaat ja -vainajat Sotasammon uudessa verkkosovelluksessa

Palvelussa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä.
Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskuksen SA-kuva-arkisto.

Sotasampo on tietopalvelu, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja sen verkkosovelluksella on ollut kymmeniätuhansia käyttäjiä. Nyt julkistettavaa Sotasammon uutta sovellusta varten Suomen yli 600 sankarihautausmaata kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti noin 2400 valokuvan avulla. 

Uutta sovellusta varten jokaiselle hautausmaalle luotiin kotisivut, joilta selviävät niillä lepäävät sankarivainajat. Sovelluksen avulla voi tutkia oman kylän tai kunnan hautausmaiden uhreja erilaisten visualisointien avulla, etsiä tietoa ja kuvia oman suvun tai alueen kaatuneista sotilaista sekä löytää heidän sodanaikaisia reittejään ja kuolinpaikkojaan kartoilta.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Palvelu yhdistää vainajien tiedot eri aineistoihin, kuten puolustusvoimien 160 000 autenttiseen rintamilla otettuun valokuvaan, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin, Karjalan karttoihin sekä muihin palvelussa oleviin aineistoihin. Kaikkiaan Sotasammossa on nyt tietojen välisiä yhteyksiä 12 miljoonaa.

”Sankarihautausmaita koskevaa dataa käytetään myös Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvassa Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän kunniavartioita sankarihaudoille. Valittujen hautausmaiden sankarihautojen kohdalla tulee seisomaan saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan”, kertoo Sotasampo-hanketta luotsaava professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.

Sotasampo sai kesällä 2017 kansainvälisen LODLAM Challenge Open Data Prize -palkinnon Venetsiassa.

Palvelu löytyy osoitteesta sotasampo.fi

Lisätietoja:

Professori Eero Hyvönen
p. 050 384 1618
[email protected]

Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG kanssa. Työtä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Suomen Akatemia. Sankarihautausmaat on kuvannut Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n jäsenjärjestöt eri puolilla Suomea. Uuden sovelluksen on rahoittanut Kaatuneiden Muistosäätiö. Hanke on osa Suomi Finland 100 -ohjelmaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.
Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.