Uutiset

Suomen kaikki sankarihautausmaat ja -vainajat Sotasammon uudessa verkkosovelluksessa

Palvelussa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä.
Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskuksen SA-kuva-arkisto.

Sotasampo on tietopalvelu, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja sen verkkosovelluksella on ollut kymmeniätuhansia käyttäjiä. Nyt julkistettavaa Sotasammon uutta sovellusta varten Suomen yli 600 sankarihautausmaata kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti noin 2400 valokuvan avulla. 

Uutta sovellusta varten jokaiselle hautausmaalle luotiin kotisivut, joilta selviävät niillä lepäävät sankarivainajat. Sovelluksen avulla voi tutkia oman kylän tai kunnan hautausmaiden uhreja erilaisten visualisointien avulla, etsiä tietoa ja kuvia oman suvun tai alueen kaatuneista sotilaista sekä löytää heidän sodanaikaisia reittejään ja kuolinpaikkojaan kartoilta.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Palvelu yhdistää vainajien tiedot eri aineistoihin, kuten puolustusvoimien 160 000 autenttiseen rintamilla otettuun valokuvaan, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin, Karjalan karttoihin sekä muihin palvelussa oleviin aineistoihin. Kaikkiaan Sotasammossa on nyt tietojen välisiä yhteyksiä 12 miljoonaa.

”Sankarihautausmaita koskevaa dataa käytetään myös Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvassa Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän kunniavartioita sankarihaudoille. Valittujen hautausmaiden sankarihautojen kohdalla tulee seisomaan saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan”, kertoo Sotasampo-hanketta luotsaava professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.

Sotasampo sai kesällä 2017 kansainvälisen LODLAM Challenge Open Data Prize -palkinnon Venetsiassa.

Palvelu löytyy osoitteesta sotasampo.fi

Lisätietoja:

Professori Eero Hyvönen
p. 050 384 1618
[email protected]

Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG kanssa. Työtä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Suomen Akatemia. Sankarihautausmaat on kuvannut Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n jäsenjärjestöt eri puolilla Suomea. Uuden sovelluksen on rahoittanut Kaatuneiden Muistosäätiö. Hanke on osa Suomi Finland 100 -ohjelmaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.