Uutiset

Suomen kaikki sankarihautausmaat ja -vainajat Sotasammon uudessa verkkosovelluksessa

Palvelussa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä.
Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskuksen SA-kuva-arkisto.

Sotasampo on tietopalvelu, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja sen verkkosovelluksella on ollut kymmeniätuhansia käyttäjiä. Nyt julkistettavaa Sotasammon uutta sovellusta varten Suomen yli 600 sankarihautausmaata kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti noin 2400 valokuvan avulla. 

Uutta sovellusta varten jokaiselle hautausmaalle luotiin kotisivut, joilta selviävät niillä lepäävät sankarivainajat. Sovelluksen avulla voi tutkia oman kylän tai kunnan hautausmaiden uhreja erilaisten visualisointien avulla, etsiä tietoa ja kuvia oman suvun tai alueen kaatuneista sotilaista sekä löytää heidän sodanaikaisia reittejään ja kuolinpaikkojaan kartoilta.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Palvelu yhdistää vainajien tiedot eri aineistoihin, kuten puolustusvoimien 160 000 autenttiseen rintamilla otettuun valokuvaan, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin, Karjalan karttoihin sekä muihin palvelussa oleviin aineistoihin. Kaikkiaan Sotasammossa on nyt tietojen välisiä yhteyksiä 12 miljoonaa.

”Sankarihautausmaita koskevaa dataa käytetään myös Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvassa Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän kunniavartioita sankarihaudoille. Valittujen hautausmaiden sankarihautojen kohdalla tulee seisomaan saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan”, kertoo Sotasampo-hanketta luotsaava professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.

Sotasampo sai kesällä 2017 kansainvälisen LODLAM Challenge Open Data Prize -palkinnon Venetsiassa.

Palvelu löytyy osoitteesta sotasampo.fi

Lisätietoja:

Professori Eero Hyvönen
p. 050 384 1618
[email protected]

Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG kanssa. Työtä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Suomen Akatemia. Sankarihautausmaat on kuvannut Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n jäsenjärjestöt eri puolilla Suomea. Uuden sovelluksen on rahoittanut Kaatuneiden Muistosäätiö. Hanke on osa Suomi Finland 100 -ohjelmaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.
Keskeinen tutkimuslaite ARotor laboratoriossa Otaniemessä on paperiteollisuudessakin käytössä oleva tela.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

’Ei voi onnistua’ vie konetekniikan tutkijoita kohti kunnianhimoisempia tavoitteita

Pitkän ajan yhteistyö ja työ Valmetin veturihankkeissa tuottavat tuloksia raskaan teollisuuden tarpeisiin.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Hera-tehtävässä Milani on yksi kahdesta CubeSat-pienoissatelliitista, jotka lähetetään tutkimaan Didymoksen ja Dimorphoksen asteroidijärjestelmää.  Kuva: Tyvak International
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaista teknologiaa lähtee ulkoavaruuteen – tavoitteena auttaa suojelemaan Maata asteroidien törmäyksiltä

VTT:n kehittämä ASPECT-hyperspektrikamera on mukana Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusmissiossa, jossa testataan teknologiaa potentiaalisesti vaarallisen asteroidin kiertoradan muuttamiseksi. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat datankäsittelystä, laitteiston testauksesta ja operaation tieteellisestä suunnittelusta. Kuva Space on suunnitellut hyperspektrikameran dataprosessointiyksikön ja laitteet, jotka ylläpitävät luotaimien elintoimintoja matkalla asteroideille.