Uutiset

Suomen kaikki sankarihautausmaat ja -vainajat Sotasammon uudessa verkkosovelluksessa

Palvelussa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä.
Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskuksen SA-kuva-arkisto.

Sotasampo on tietopalvelu, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin kaksi vuotta sitten, ja sen verkkosovelluksella on ollut kymmeniätuhansia käyttäjiä. Nyt julkistettavaa Sotasammon uutta sovellusta varten Suomen yli 600 sankarihautausmaata kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti noin 2400 valokuvan avulla. 

Uutta sovellusta varten jokaiselle hautausmaalle luotiin kotisivut, joilta selviävät niillä lepäävät sankarivainajat. Sovelluksen avulla voi tutkia oman kylän tai kunnan hautausmaiden uhreja erilaisten visualisointien avulla, etsiä tietoa ja kuvia oman suvun tai alueen kaatuneista sotilaista sekä löytää heidän sodanaikaisia reittejään ja kuolinpaikkojaan kartoilta.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Palvelu yhdistää vainajien tiedot eri aineistoihin, kuten puolustusvoimien 160 000 autenttiseen rintamilla otettuun valokuvaan, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin, Karjalan karttoihin sekä muihin palvelussa oleviin aineistoihin. Kaikkiaan Sotasammossa on nyt tietojen välisiä yhteyksiä 12 miljoonaa.

”Sankarihautausmaita koskevaa dataa käytetään myös Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvassa Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän kunniavartioita sankarihaudoille. Valittujen hautausmaiden sankarihautojen kohdalla tulee seisomaan saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan”, kertoo Sotasampo-hanketta luotsaava professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.

Sotasampo sai kesällä 2017 kansainvälisen LODLAM Challenge Open Data Prize -palkinnon Venetsiassa.

Palvelu löytyy osoitteesta sotasampo.fi

Lisätietoja:

Professori Eero Hyvönen
p. 050 384 1618
[email protected]

Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG kanssa. Työtä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Suomen Akatemia. Sankarihautausmaat on kuvannut Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n jäsenjärjestöt eri puolilla Suomea. Uuden sovelluksen on rahoittanut Kaatuneiden Muistosäätiö. Hanke on osa Suomi Finland 100 -ohjelmaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Suomen Akatemia
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemian avoimen julkaisemisen vaatimukset muuttuvat

Plan S:n mukaista välitöntä avointa julkaisemista edellytetään hankkeissa, jotka on rahoitettu Suomen Akatemian 1.1.2021 jälkeen avaamissa hauissa. Käytännössä uudet vaatimukset koskevat vuonna 2022 alkavia tai jatkorahoituksen saaneita projekteja. Tarkistathan rahoituspäätöksen mukana tulleet rahoitusehdot huolellisesti.
Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollannin mukaan matematiikassa tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan.