Uutiset

Suomen Akatemialta rahoitusta biotieteiden, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen hankkeisiin

Aallon kuudelle akatemiahankkeelle sekä kliiniselle tutkijalle myönnetty rahoitus on yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.
Kaksi HUSIn korkeaa rakennusta kuvattuna alhaalta
Kuva Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnat ovat myöntäneet rahoituksen Aalto-yliopistoon kuudelle uudelle akatemiahankkeelle. Syyskuun 2019 hausta myönnetty rahoitus kyseisille hankkeille on yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.

Lisäksi biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoitti monipuolisesti akatemiahankkeita painottaen nuoren sukupolven hankkeita. Toimikunta myönsi 214 900 euron rahoituksen Aallossa työskentelevälle kliiniselle tutkijalle.

Rahoituskaudet alkavat 1.9.2020 ja hankkeet ovat nelivuotisia. Toimikunnat päättivät rahoituksista 27. toukokuuta (BTY-toimikunta) ja 28. toukokuuta (KY-toimikunta).

Akatemiahankkeet

Aranko Sesilja, biotuotteiden ja biotekniikan laitos
Funktionaalisia ja vedenkestäviä komposiittimateriaaleja ristisilloitetusta ei-kanonisesta silkistä ja selluloosasta (493 042e)

Carlson Synnöve, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
Ennenaikaisuus, aivot ja käyttäytyminen (504 250e)

Konsortio PREJUDICEREDUCTION: Neurobiologiaan ja sosiaalitieteisiin pohjautuva ennakkoluulon tutkimus ja vähentäminen
Jääskeläinen Iiro, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos (280 000e)
Jasinskaja Inga, Helsingin yliopisto (280 000 e)
Ravaja Niklas, Helsingin yliopisto (280 000 e)

Konsortio ABE-UEFLC: Demokraattisen suunnittelun muuttuvat anatomiat: Suunnitteluteoreettisia ja oikeustieteellisiä näkökulmia joustavaan sääntelyyn suomalaista maankäytön suunnittelua ohjaavassa lainsäädännössä (TRANAPLAN)
Mattila Hanna, rakennetun ympäristön laitos (279 548 e)
Pölönen Ismo, Itä-Suomen yliopisto (280 000 e)

Konsortio EXED: Liikkeenjohdon koulutus strategisena käytäntönä: Historian opetukset ja tulevaisuuden näkymät
Mattila Pekka, markkinoinnin laitos (280 000 e)
Kansikas Juha, Jyväskylän yliopisto (280 000 e)

Konsortio MakerStudioPeda: Materiaalisuus, käsityön käytännöt ja design studio -pedagogiikka
Mäkelä Maarit, muotoilun laitos (274 602 e)
Seitamaa-Hakkarainen Satu Pirita, Helsingin yliopisto (279 938 e)

Kliininen tutkija

Nora Anni, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
Toiminnallinen aivokuvantaminen, koneoppiminen ja kielen oppiminen kehityksellisen kielihäiriön aivoperustan avaajina (214 900e)

 

Lue lisää rahoituspäätöksistä Suomen Akatemian sivuilta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.