Suomalaisyritykset Intiassa: Asiakkaiden läheisyys sijaintipäätöksen taustalla
Myös suomalaisyritykset ovat yhä kiinnostuneempia Intiasta: suomalaisten suorien investointien kanta Intiassa on 20-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Yritysten näkökulmasta Intian toimintaympäristö on kuitenkin hyvin monimuotoinen. Intia on erilaisten kulttuurien, poliittisten järjestelmien ja talousrakenteiden mosaiikki, mikä vaikuttaa merkittävästi yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksiin eri osavaltioissa. Taloudelliset erot alueiden välillä ja sisällä ovat suuria, ja vauraus, liiketoiminnan rakenne sekä investointi-ilmapiiri vaihtelevat huomattavasti alueittain. Koska myös infrastruktuuri ja yhteydet osavaltioiden välillä ovat usein heikot, sopivimman sijaintipaikan valinta on ulkomaisille yrityksille ratkaisevan tärkeää.
CEMATin tutkimuksessa selvitettiin Intiassa toimivien suomalaisyritysten sijaintipäätöksen taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä yritysten havaitsemia eroja Intian alueiden välillä. Tutkimuksessa haastateltiin Intiassa toimivien suomalaisyritysten johtoa koskien erityisesti Intian kolmea keskeistä talousaluetta, joissa valtaosa suomalaisyrityksistä toimii: pohjoisessa pääkaupunki Delhiä ja sen ympäristöä, lännessä Mumbaita ympäristöineen sekä eteläistä Intiaa, missä sijaitsevat mm. Bangalore ja Chennai. Alueet eroavat toisistaan selvästi mm. resurssien ja toimialarakenteiden osalta.
Suomalaisyritysten mukaan sijaintipäätökset Intiassa on tehty erityisesti asiakasyritysten läheisyyden perusteella. Toinen tärkeä tekijä on kohdealueen investointi-ilmapiiri, etenkin osavaltion tai alueen tarjoamat kannustimet, joilla ulkomaisia investointeja houkutellaan esimerkiksi ns. erityistalousalueille. Lisäksi yritykset pitävät tärkeänä toimivaa infrastruktuuria ja logistiikkaa, kuten lento- ja laivayhteyksiä, mikä mahdollistaa niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikkumisen. Haastattelujen perusteella erityisesti IT- ja palvelualan yritykset painottavat myös osaavan työvoiman saatavuutta.
Delhi ja sitä ympäröivät alueet tarjoavat hyvän ponnahduslaudan suomalaisyritysten liiketoiminnalle Intiassa. Erityisesti sellaiset yritykset, jotka hyötyvät tiiviistä suhteista kansallisen tason ministeriöihin, valitsevat sijaintipaikaksi liittovaltion hallinnollisena keskuksena toimivan Delhin. Mumbain alue puolestaan tunnetaan perinteisenä liiketoiminnan keskuksena, josta löytyvät maan tärkein pörssi, monipuolinen teollisuusrakenne ja toimiva infrastruktuuri. Mumbain suhteellinen merkittävyys on kuitenkin hieman heikentynyt muiden alueiden talouskehityksen myötä, ja suomalaisyritysten liiketoiminta Mumbaissa hoituu ’tavanomaiseen tapaan’. Eteläiseen Intiaan on puolestaan syntynyt IT-alan yritysten keskittymä. Alue tarjoaa houkuttelevia investointikannustimia ja osaavaa työvoimaa tuotteensa globaaleille markkinoille vieville yrityksille.
Kettunen, E., Penttilä, A. & Kosonen, R. (2012)
Location factors of Finnish firms in India’s three business regions
CEMAT Papers 2/2012
Lisätietoa:
Johtaja, prof. Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, [email protected]
Lue lisää uutisia
Monenlaisia urapolkuja: Satu Rämö kirjoittaa huippusuosittuja dekkareita vastapainoksi digitaaliselle viestinnälle, jossa pitää olla lyhyt ja ytimekäs
Omannäköinen elämä kirjailijana ja viestintäalan yrittäjänä on Satu Rämölle mahdollista, koska kaupallinen osaaminen auttaa pitämään katteet kunnossa ja oman talouden hallinnassa.
Kehitysrahoitushaku käynnistetty elämänlaajuisen oppimisen kehityksen vauhdittamiseksi
Aalto-yliopisto tarjoaa kehitysrahoitusta elämänlaajuisen oppimisen hankkeille kouluissa ja laitoksilla. Jopa 100 000 euron suuruinen rahoitus tarjoaa kouluille ja laitoksille mahdollisuuden toteuttaa innovatiivisia hankkeita, jotka edistävät elämänlaajuisen oppimisen kehitystä ja luovat kestäviä oppimisratkaisuja oppijoiden ja toimialojen tarpeisiin.
Perustieteiden korkeakoulun parhaat väitöskirjat ja diplomityöt vuodelta 2022 palkittu
Aalto-yliopisto palkitsee vuosittain parhaat 10 prosenttia väitöskirjoista Aallon väitöskirjapalkinnolla. Palkittuja väitöskirjoja on Perustieteiden korkeakoulussa tänä vuonna kuusi. Diplomitöitä palkittiin viisi.