Uutiset

Suomalaistutkijoiden kehittämä syväoppimismalli tunnistaa tarkasti diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia

Mallista voi olla merkittävää apua diabeteksen aiheuttamien silmäsairauksien tunnistamisessa. Se voi helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä laskea terveydenhuollon kustannuksia.
Syväoppimismenetelmä auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia.

Uusi syväoppimismalli tunnistaa täsmällisesti diabeettisen retinopatian eli silmän verkkokalvosairauden ja sen aiheuttaman makulaturvotuksen vakavuusasteen. Tutkimustulokset on julkaistu Nature Scientific Reportsissa.

Syväoppimismalli tunnisti verkkokalvosairauden vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin aiemmissa tutkimuksissa kehitetyt vastaavat mallit, vaikka mallin kouluttamiseen käytettiin vain 29 000 kuvan aineistoa. Malli tunnisti sairauksia täsmällisemmin, kun koulutuksessa hyödynnettiin korkealaatuisia ja -resoluutioisia kuvia diabetespotilaiden silmänpohjista.

”Mallista voisi rakentaa automatisoidun tunnistusmenetelmän, joka joko tukisi lääkäreiden työtä tai toimisi itsenäisempänä diagnosointityökaluna”, sanoo tutkija Jaakko Sahlsten.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että syväoppimisen avulla diabetekseen liittyvien silmäsairauksien seulontaa ja diagnosointia voitaisiin tehostaa. Järjestelmää voitaisiin soveltaa kliinisissä tutkimuksissa, jotka vaativat tarkkaa luokittelua.

”Tällä hetkellä lääkärit katsovat silmänpohjakuvat tietokoneelta, ja tekevät päätöksen erikoislääkärin lähetteestä diabeettisen retinopatian luokitteluasteikon ja kokemuksensa perusteella. Tälle seulontaprosessille on asetettu tarkat ohjeistukset tarkkuuden suhteen esimerkiksi Suomessa ja Englannissa, jotka malli myös ylittää korkealla marginaalilla”, jatkaa tutkija Joel Jaskari.

Silmän verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista, joka voi hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen ja jopa silmän sokeutumiseen. Tällä hetkellä diabeteksen aiheuttamien silmäsairauksien tunnistamiseen käytetään yleensä silmänpohjan tai verkkokalvon kuvantamista, ja taudin vakavuuden ja asteen arvioi lääkäri.

Diabetes on kaikkialla maailmassa ilmenevä sairaus. Se yleistyy nopeasti, minkä vuoksi myös silmänpohjan ja verkkokalvon kuvantamisten määrä kasvaa. Tämä lisää terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa sekä terveydenhuollon kustannuksia. Automatisoitu tunnistusmenetelmä, joka joko tukisi ammattilaisten työtä tai toimisi varsinaisena diagnosointityökaluna, helpottaisi tilannetta.

”Suomalaisen terveydenhuollon korkealaatuiset arkistoidut kuvamateriaalit ovat mahdollistaneet tämän työn ja kannustavat tutkimaan tekoälypohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta diabeteeksen liittyviin ja liittymättömiin sairauksiin ja komplikaatioihin", toteaa professori Kimmo Kaski.

Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta, Suomen tekoälykeskuksesta (FCAI, Finnish Center for Artificial Intelligence) ja lääkäreille silmäsairauksien seurantapalveluita tuottavasta Digifundus-yrityksestä ja Keski-Suomen keskussairaalasta.

Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41598-019-47181-w

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Hollmen Reuter Sandman arkkitehtien suunnittelema Naisten keskus Senegalissa
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Naisarkkitehdit esille

Suomalaiset arkkitehdit Saija Hollmén, Jenni Reuter ja Helena Sandman ovat mukana 100 Women: Architects in Practice -kirjassa.