Uutiset

Suomalaisinnovaatio voi vähentää merkittävästi avosydänleikkauksien komplikaatioita

Joka viides potilas kärsii sydämen vajaatoiminnasta leikkauksen jälkeen.
Biodesign Finland 2017 -projektiimi: Jari Rantala (vas.), Kalle Kotilahti (kesk.), Sami Elamo (oik.) ja Tommi Pätilä (ei kuvassa).

Sydänlihaksen kunnon reaaliaikaiseen seuraamiseen perustuva innovaatio voi pelastaa satoja ihmisiä joka vuosi, uskovat tutkijat.

Tutkimusidea ja innovaatio ovat peräisin Biodesign Finland -ohjelmasta, joka on Stanfordin yliopiston luoma terveydenhuollon ongelmia teknologisella tuotekehityksellä ratkova menetelmä.

Yhdeksän kuukautta kestävässä projektissa lääkärien sekä insinööritieteiden, tietotekniikan, biotieteiden, tuotesuunnittelun, oikeuden ja liiketoiminnan asiantuntijoiden muodostama tiimi tekee ensin kenttätyötä sairaalassa. He kartoittavat, millaisiin ongelmiin ja toimintatapoihin sairaalassa pitäisi luoda uusia, optimaalisia ratkaisuja. Lopulta tiimi valitsee yhden ongelman, jonka helpottamiseksi se alkaa kehittää kaupallistettavaa teknologiaa.

Monet avosydänleikkauksien jälkeiset komplikaatiot – sydänlihaksen ja sydämen vasemman kammion väliaikainen vajaatoiminta ja niitä korjaava jatkuva lääkitys tai tahdistin – johtuvat sydänlihaksen hapenpuutteesta operaation aikana. Vasemman kammion väliaikaisesta vajaatoiminnasta kärsii nykyisin joka viides leikattu potilas.

Operaation aikana sydän on pysäytettävä, jotta kirurgilla olisi liikkumaton ja veretön leikkausalue. Pysäytyksen ajaksi sydän jää ilman happea ja ravinteita, ja mitä kauemmin leikkaus kestää, sitä suuremmaksi riski sydänlihaksen vaurioista kasvaa.

Kirurgien ja leikkaustiimin pitäisi pystyä seuraamaan sydänlihaksen vointia reaaliajassa pysäytyksen aikana ja leikkausta seuraavina päivinä. Toistaiseksi siihen ei ole riittäviä keinoja.

Biodesign-tiimi sai idean keksintöönsä kenttätyössä Meilahden sairaalassa Helsingissä.

”Aloite tuli lastensydänkirurgi Tommi Pätilältä. Hänen mukaansa menetelmissä seurata potilasta leikkauksessa oli parantamisen varaa. Potilaiden yksilöllisiä eroja ei pystytä nyt huomioimaan riittävästi leikkauksen aikana, vaan leikkaustiimin on luotettava pitkälti keskiarvoistettuun tietoon. Näyttöön perustuva lääketiede on vahvassa nosteessa, ja innovaatiomme tukee sitä”, kertoo projektipäällikkö ja lääketieteellisen tekniikan tohtori Kalle Kotilahti.

”Kehitämme sensoriteknologiaa, jonka tuottaman mittaustiedon avulla kirurgi voi olla koko ajan tietoinen potilaan sydänlihaksen tilasta”, kuvailee ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja diplomi-insinööri Sami Elamo.

Tiimin mittausmenetelmä voisi kirurgien käytössä parantaa leikattujen potilaiden toipumista ja elämänlaatua sekä pelastaa jopa satoja henkiä vuosittain.

“Maailmassa tehdään joka vuosi reilu miljoona avosydänleikkausta, joten leikkausten laatua ja tuloksia parantavalle teknologialle on tarjolla satojen miljoonien eurojen markkinat vuodessa”, kertoo diplomi-insinööri ja innovaatioasiantuntija Jari Rantala.

Yhteensä tiimi kirjasi kenttätyönsä aikana yli 200 havaintoa ja ongelmaa. Ne on kaikki kirjattu Meilahden sairaalan omaan kehitysjärjestelmään. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun poikkitieteellisille projektikursseille poimitaan myös aiheita Biodesign-työryhmien löydöksistä.

”Biodesign on muuttanut omaa ajattelutapaani paljon. Lääkärikoulu opettaa helposti rajattuun katsantokantaan ja putkinäköisyyteen. Omasta alasta tiedetään paljon, mutta laatikon ulkopuolelle ei uskalleta mennä edes ajatuksissa. Se tappaa monesti luovuuden. Olen nyt oppinut näkemään sairaalan ja terveydenhuollon toiminnan uusin silmin sekä tunnistamaan todellisia tarpeita ja kehittämään ratkaisuja, joilla on merkitystä”, kertoo Sami Elamo.

Suomessa Biodesign-projekti on viety läpi nyt toisen kerran. Vuoden 2017 tiimi alkaa kehittää innovaatiotaan sydänleikkauksiin Business Finlandin ja Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen puolitoistavuotisella rahoituksella.

Lisätietoja:
Kalle Kotilahti, Innovation Fellow
Biodesign Finland 2017
puh. 050 3443162
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.