Uutiset

Suomalaisesta lentokonevanerista syntyi designtuoleja

Aalto-yliopiston opiskelijat esittelevät osaamistaan Tukholman huonekalumessuilla 3.–7. helmikuuta.

Neljätoista kalustesuunnittelun maisteriopiskelijaa on suunnittelut ja rakentanut Tukholman huonekalumessuille nojatuoleja huonekaluissa harvoin nähdystä materiaalista: lentokonevanerista.

– Se on äärimmäisen kestävä mutta myös taipuisa materiaali, jota hyödynnettiin alun perin lentokoneiden valmistuksessa toisen maailmansodan aikana, kertoo lehtori Martin Relander.

– Tuoleissa käytetty 1,5 mm:n paksuinen vaneri on valmistettu Suomessa kotimaisesta koivusta, eikä sitä parempaa materiaalia kevyiden nojatuolien prototyyppeihin varmaan ole olemassa.

 

Sinistä ja mustaa

Ultramariinin sinisen lentokonevanerin lisäksi opiskelijat käyttivät tuolien materiaalina mustaa, 15 mm x 15 mm teräsputkea. Töissä painotettiin kalustesuunnittelun kulmakiviä: rakennetta, sommittelua, käyttötarkoitusta ja kaikkein tärkeimpänä muotoilijan henkilökohtaista taiteellista ilmaisua.

Kaikki prototyypit ovat ensimmäisen vuosikurssin maisteriopiskelijoiden tekemiä, mutta työpajoissa heidän apunaan olivat puu- ja metallipajojen harjoitusmestarit. Työpajoissa korostettiin materiaalin tajua eli sen mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtämistä sekä huonekalun visuaalisen vaikutelman ymmärtämistä tilassa.

Opiskelijoita ohjasivat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori Jouko Järvisalo, lehtori Martin Relander ja assistentti Noora Liesimaa.

– Onnistunut työpaja ja hyvät tekniset laitteet ja resurssit mahdollistivat materiaaliosaamisen kehittymisen ja kokeilemisen, mutta samalla opiskelijat kehittivät myös muotoiluajatteluaan. Lopputuloksena on muotoilua, joka erottuu ja kiinnostaa kansainvälisesti, professori Järvisalo sanoo.

Opiskelijoiden Ultramarine-näyttely Stockholm Furniture & Light Fair'n Greenhouse -osastolla näyttelypisteessä VH02:08.

Linkki tuolien kuviin http://materialbank.aalto.fi:80/public/00e953c4c833.aspx

Lisätietoja:

Lehtori Martin Relander
[email protected]
puh. 040 592 4992

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.