Spektrikirjasto kertoo, miten pohjoisen puut heijastavat auringon säteilyä
Spektrikirjastossa on 25 eri puulajia. Kuva: Aarne Hovi
Ympäristöä havainnoivien kaukokartoitussatelliittien määrä kasvaa nopeasti. Uudet satelliitit pystyvät erottamaan yhä kapeampia aallonpituuskaistoja ja tekemään havaintoja maapallon metsistä yhä tiheämmin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia metsien tilan ja muutosten seurannassa.
Tulkinnan tueksi tarvitaan kuitenkin referenssiaineistoa eli maanpinnalla mitattua tietoa siitä, miten eri tyyppiset puut tai kasvit heijastavat auringon säteilyä. Referenssiaineistoja voidaan osin korvata fysikaalisilla malleilla, joita varten tarvitaan tietoa perusosasten eli lehtien ja neulasten heijastusominaisuuksista. Nyt Aalto-yliopiston spektrilaboratorion tutkijat ovat keränneet kansainvälisesti merkittävän spektrikirjaston boreaalisten eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen puulajien heijastusominaisuuksista.
”Mittasimme yhteensä yli 1000 spektriä neulas- ja lehtinäytteistä, jotka olivat peräisin Helsingin seudulta Arboretumeista eli puulajipuistoista sekä kasvitieteellisistä puutarhoista. Kaikkiaan saimme spektrikirjastoon 25 puulajia. Mukana on monia taloudellisesti merkittäviä lajeja niin Pohjois-Amerikasta kuin Euraasiasta, kuten siperianlehtikuusi sekä Kanadassa yleiset musta- ja valkokuusi”, kertoo tutkijatohtori Aarne Hovi.
Heijastavilla puilla viilentäviä vaikutuksia
Tutkijat osoittivat, että puulajien spektriset erot ovat suurimmillaan lyhytaaltoisen infrapunan eli ihmissilmän erottamaa valoa pidempien aallonpituuksien loppupäässä. Tulos hyödyttää tutkimuksia, joissa kaukokartoitusaineistoista pyritään erottamaan eri puulajeja, sillä muutamat nykyisistä satelliiteista mittaavat jo lyhytaaltoisen infran loppupäätä.
Satelliittitulkinnan lisäksi mitattuja spektrejä voidaan hyödyntää metsien ilmastovaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi metsän albedon eli metsien heijastaman auringon kokonaissäteilyn mallinnukseen on ollut tähän saakka tarjolla vain vähän materiaalia. Uuden spektrikirjaston avulla voidaan esimerkiksi tarkastella eri puulajien merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tai kiihdyttämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että enemmän heijastavia puulajeja voitaisiin suosia ilmastoa viilentävien vaikutusten lisäämiseksi.
”Kehitämme parhaillaan spektrilaboratoriossa menetelmiä, joilla spektrimittauksia voidaan entisestään tarkentaa ja nopeuttaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erilaisten ympäristötekijöiden tai kasvien terveydentilan seurannan avaruudesta käsin”, Aarne Hovi sanoo.
”Koko aineisto on myös julkaistu avoimesti, mikä lisää sen käyttömahdollisuuksia satelliittikuvien tulkintamenetelmien kehittämisessä.”
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Aarne Hovi
p. 050 406 4147
[email protected]
Apulaisprofessori, tutkimusryhmän johtaja Miina Rautainen
[email protected]
Aineisto on saatavilla kansainvälisestä SPECCHIO -tietokannasta.
Aiheesta julkaistu tieteellinen artikkeli (silvafennica.fi)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.