Sosiaalinen tuki parantaa verkkokurssin suorituksia

Tutkijat eivät tuloksista huolimatta suosittele kavereiden käyttämistä oppimisen tukena. Kavereilta saatu tuki voi pinnallistaa oppimista sen sijaan, että oma osaaminen kehittyisi.

Kaikille avoimia verkkokursseja (MOOC) on pidetty itsenäisiä tehtäviä sisältävänä yksilöharjoituksena, joka edellyttää hyviä opiskelutaitoja. Uudessa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa haluttiin ohjelmoinnin MOOC-kurssin avulla selvittää, pitääkö väite paikkaansa. Tutkimus perustuu MOOC-kurssin opiskelijoille tehtyyn kyselyyn ja sen analyysiin tilastotieteen ja datatieteen menetelmiä käyttäen.

Tutkimustulosten mukaan noin puolet opiskelijoista ei saa mitään sosiaalista tukea opintoihinsa – ja juuri nämä itsenäiset opiskelijat lopettivat kurssin useimmiten kesken. Noin neljäsosa opiskelijoista taas hakee apua kurssisuoritukseen kurssin ulkopuolisilta kavereiltaan, ja toinen neljäsosa kurssin oman keskustelukanavan kautta.

”Kavereilta tukea saaneet opiskelijat käyttivät enemmän pinnallisen oppimisen menetelmiä, mutta toisaalta pääsivät useimmiten kurssista läpi. Ehkä heillä on myös sosiaalinen joukkoon kuulumisen tarve, ja siksikin he pysyvät kurssilla mukana. Itsenäisillä opiskelijoilla ei ole samanlaista sosiaalista sidettä kurssiin, ja se voi vaikuttaa motivaatioon”, kuvailee tutkijatohtori Matti Nelimarkka Aalto-yliopistosta ja HIIT-tutkimuslaitoksesta.

Jos opiskelija sai paljon apua opiskeluun kurssin omalta keskustelukanavalta, hän sai kurssin hyvin todennäköisesti suoritettua. Kun kaikille avoimilla verkkokursseilla keskimäärin alle puolet aloittaneista saa kurssin suoritettua loppuun, niin paljon apua saaneissa osuus oli jopa 75%.

Naisia oli ohjelmointikurssilla reilu neljäsosa, ja he etsivät miehiä enemmän sosiaalista tukea opintoihinsa. Vanhemmat opiskelijat tukeutuivat keskimääräistä enemmän kurssin omaan kanavaan, kun taas nuoremmat opiskelijat kysyivät useammin apua kavereiltaan.

Osaavia kavereita voi tutkimuksen perusteella pitää sosiaalisena pääomana, mutta Nelimarkka ja Helsingin yliopiston yliopistolehtori Arto Hellas eivät oppimisen näkökulmasta välttämättä suosittele heidän käyttämistään oppimisen tukena – tuloksista huolimatta.

”Emme tiedä näistä kaveriauttajista kovinkaan paljoa. Ehkä he ovat liiankin avuliaita? Oppimisessa saattaa toteutua hyvin kevyt ja pinnallinen lähestymistapa. Tehtävät tulee kyllä suoritettua räpiköimällä, mutta ohjelmoinnin ymmärtämisessä voi olla parantamisen varaa”, tähdentää Nelimarkka.

Tutkimus herättää kysymyksiä siitä, miten sosiaalista oppimista voisi laajemmin tukea. Voitaisiinko opiskelijoita auttaa esimerkiksi esittämään paremmin muotoiltuja kysymyksiä? Myös erilaisissa oppimista tukevissa ryhmissä kannattaa huomioida, että ei ole välttämättä hyödyllisintä kertoa kysyjälle ratkaisua suoraan.

”Peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistettiin ilmiöoppimisen suuntaan, ja olisi kiinnostavaa tietää näkyvätkö samat löydökset sielläkin. Saako osaavien kavereiden avulla parempia oppimistuloksia jo peruskoulussa?” pohtii Nelimarkka lopuksi.

Lisätietoa:

Matti Nelimarkka
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 5275 920

Arto Hellas
Yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 02941 51269

Lisää tästä aiheesta

Yliopistonlehtori Panu Erästö. Kuva: Terhi Ollikainen / Aalto-yliopisto
Opinnot Julkaistu:

Yliopistonlehtori Panu Erästö on digitalisoinut tilastotieteen peruskurssien opiskelua

Opetusvideot näyttävät, miten esimerkiksi Excel toimii, jolloin siihen ei tarvitse käyttää aikaa luokassa.
Kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Miten katkaista haavoittuvaisuusketju

Claudia Garduño ja AaltoLAB Mexico selvittivät, kuinka empatian, tiiviin kuuntelemisen ja muotoiluajattelun avulla voidaan löytää alkuperäisyhteisön keskeisimmät ongelmat.
Leonardo Hidalgo Uribe: Stories from cold and warm lands
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Laaja tekstiiliosaaminen on osa Aallon muodin vahvuutta

Taiteellisen ja teknisen suunnitteluosaamisen yhdistelmä opetuksessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Sounds of aurora borealis
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Revontulten räiskeet ja rätinät liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin

Uusi tutkimus osoittaa, että 70–80 metrin korkeudessa syntyvät äänet ovat seurausta Schumann-resonanssien vahvistumisesta.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu