Uutiset

Soitamme niin kuin chattaamme – uusi tutkimus paljastaa ihmisten käyttävän sähköisiä viestintäkanavia samalla tavalla

Verkostoanalyysin mukaan ihmiset muodostavat ja ylläpitävät sosiaalisia verkostojaan samoilla tavoilla riippumatta sähköisestä tai digitaalisesta kanavasta. Osa ihmisistä keskittyy lähipiiriinsä ja toiset ovat sosiaalisesti uteliaampia, pitäen aktiivisemmin yhteyttä laajempaan verkostoonsa.
Digital ethics, symbolic illustration Matti Ahlgren
Tutkimusartikkeli on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto

Tampereen yliopiston, Aalto-yliopiston sekä itävaltalaisen CEU-yliopiston tutkijat selvittivät ihmisten sosiaalisten siteiden vahvuuksia uudessa tutkimuksessaan. Tutkijat keräsivät lähes kaksi miljardia sähköistä tai digitaalista vuorovaikutustilannetta tutkimuksen aineistoksi. Aineistoon kuului anonymisoituja metadatatietoja muun muassa puheluiden, tekstiviestien, sähköpostien sekä keskustelufoorumeiden viestien lähettäjistä, vastaanottajista ja lähetysajankohdista.

Tutkimus osoitti ihmisten muodostavan ja ylläpitävän sosiaalisia verkostojaan samoilla tavoilla riippumatta viestintäkanavasta.

”Havaitsimme, että ihmiset muodostavat samankaltaisia verkostoja niin ystäviensä ja perheidensä kanssa puhelimitse kuin tuntemattomien ihmisten kanssa keskustelufoorumeilla, vaikka näiden viestintäkanavien roolit ovat hyvin erilaisia”, sanoo professori Jari Saramäki Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta. 

”Havaittu käyttäytymismalli on epäintuitiivinen, koska näillä kanavilla on niin erilaiset käyttötarkoitukset – harvemmin ajattelemme, että tapamme soitella ihmisille on verrattavissa tapaamme osallistua internetin keskustelupalstojen puheenaiheisiin. Kaikissa kanavissa suurin osa ihmisistä panostaa eniten vain muutamaan verkostonsa jäseneen.”

Aiemmat tutkimukset ovat vihjanneet tällaisen sosiaalisen käyttäytymismallin olemassaolosta, mutta sen yleistettävyyttä ei ole aiemmin selvitetty.

”Matemaattisen mallin avulla voimme johtaa tämän käyttäytymismallin aiheutuvan kahdesta keskenään kilpailevasta mekanismista: panostamisesta vahvoihin sosiaalisiin siteisiin ja toisaalta viestinnästä tasapuolisesti kaikkien kanssa siteen vahvuudesta riippumatta”, sanoo Saramäki. ”Nämä mekanismit löytyvät kaikista tutkimistamme kanavista, mutta oletettavasti eri syistä – olen lähimpiin ystäviini yhteydessä, koska he ovat minulle läheisimpiä, mutta keskustelufoorumilla olen yhteydessä vain muutaman ihmisen kanssa jostain muusta syystä. Ehkä siksi, että se on helpointa.”

Ihmisten yleisessä taipumuksessa suosia muutamia ihmissuhteita havaittiin toisaalta myös yksilöllistä vaihtelua – osa ihmisistä on selvemmin taipuvainen suosimaan vahvimpia sosiaalisia suhteitaan, kun taas toiset ovat uteliaampia. Näitä taipumuksia oli aiemmassa tutkimuksessa onnistuttu todentamaan vain puhelindatalla, mutta nyt tutkijat onnistuivat osoittamaan ilmiön myös muissa viestintäkanavissa.

Ihmiset muuttuvat, käyttäytymistavat säilyvät

Yksilöiden sosiaaliset käyttäytymistavat paljastivat myös uutta tietoa sosiaalisten verkostojen jatkuvuudesta.

”Ihmisten sosiaalisen käyttäytymisen tavat pysyvät samanlaisina ajan kuluessa ja vaikka ihmiset sosiaalisissa verkostoissamme vaihtuisivat”, sanoo professori Gerardo Iñiguez Tampereen yliopistosta. ”On mahdollista, että nämä taipumukset ovat jokin käyttäytymiseemme liittyvä ominaispiirre, jonka mukaan toimimme niin yrityksen intranetissä kuin raskaan musiikin keskustelufoorumeilla.”

Tutkimus voi osaltaan edistää ymmärrystämme sosiaalisten verkostojen toiminnasta ja tukea ihmisten sosiaalisen elämän mielekkyyttä.

”Monipuoliset ihmissuhteet ovat tutkitusti yhteydessä pitkäikäisyyteen, ikäihmisten hyvinvointiin sekä parempaan immuniteettiin. Mielestämme on olennaista selvittää, miksi ihmiset muodostavat sosiaalisia verkostojaan eri tavoilla. Aiheen tutkiminen voi tuottaa tärkeää tietoa terveyttä edistävistä sosiaalisen kanssakäynnin muodoista”, sanoo Sara Heydari, väitöstutkija Aalto-yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin hiljattain Nature Communications -tiedelehdessä.

Lähde: Gerardo Iñiguez, Sara Heydari, János Kertész & Jari Saramäki (2023). Universal patterns in egocentric communication networks. In Nature Communications. doi: https://doi.org/10.1038/s41467-023-40888-5

Gerardo Iñiguez

Jari Saramäki

Professor
Professorship Saramäki J.

Sara Heydari

Yökukkujat (siniset) ovat keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissaan kuin aamuvirkut (oranssit). Jokainen piste kuvaa yhtä ihmistä ja viivat vuorovaikutusta (puheluita) heidän välillään.

Yökukkujien sosiaaliset verkostot ovat laajempia kuin aamuvirkkujen

Digitaalisen käyttäytymisemme jälkiä älypuhelimissa voidaan käyttää mielenterveysongelmien hoidossa.

Uutiset
Complex Systems, Aalto University

Complex Systems

Complex systems are found at all scales in nature, from the complex machinery operating inside our cells to the human brain, from human sociality to the networked social organization.

Department of Computer Science
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.
Jar full of coins representing Unite! Seed Fund.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hae Unite!-yliopistoallianssin siemenrahaa opetusyhteistyön edistämiseksi

Siemenrahalla edistetään vaihto-opintokokonaisuuksien luomista Unite-yliopistojen välillä. Allianssiin kuuluu Aallon lisäksi kahdeksan muuta eurooppalaista yliopistoa.
Aalto-yliopisto Junior teknologiatyöpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Automaatiosäätiöltä lahjoitus Aalto-yliopisto Juniorille

Automaatiosäätiö lahjoittaa 20 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille. Lahjoitus kohdennetaan virtuaalilasien ja robotiikan hankintaan.
Timo Vuori
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka johtajien on hyvä tietää tunteiden voimasta murroshetken päätöksenteossa

Tuotantotalouden laitoksen professori Timo Vuori tutkii radikaalien teknologisten- ja markkinamuutosten herättämiä voimakkaita tunteita yritysjohdossa sekä näiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon. Nyt hän kertoo, miten haitallinen ahdistus voidaan kääntää rakentavaksi energiaksi.