Uutiset

Smart Energy Transition -tutkimushankkeen erinomaiset ratkaisut ja vuorovaikutus siivittivät sen jatkorahoituskaudelle

STN:n uusi rahoitusinstrumentti rahoittaa laadukasta tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen -raportti luovutettiin ministeri Kai Mykkäselle 28.11.2017 Kauppakorkeakoululla järjestetyssä tilaisuudessa. Vasemmalla professori Sampsa Hyysalo ja takana Sitran johtaja Mari Pantsar.

Professori Raimo Lovion johtama Smart Energy Transition (SET)-tutkimushanke sai syksyllä 2015 Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoitusta. SET-tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Professori Lovion siirryttyä vuoden 2017 lopussa emeritusprofessoriksi hankkeen johtajana jatkokaudella 2018–2020 toimii professori Armi Temmes.

Smart Energy Transition -hanke sai huomattavan rahoituksen STN:n syksyllä 2015 perustaman täysin uuden rahoitusinstrumentin Teknologiamurrokset-teema-alueelta. Uusi rahoitusinstrumentti tukee yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä on keskeisellä sijalla rahoitusta saaneissa hankkeissa.

STN:n rahoituksen saamiseen vaikuttaa akateemisen tuotannon rinnalla yhtä paljon myös vuorovaikutus. Hankkeen vuorovaikutusjohtajana toimii tutkija Karoliina Auvinen.

”Vuorovaikutusta edistääksemme olemme kirjoittaneet paljon yleistajuisia kirjoituksia, kuten blogeja, esim. Tekniikka&Talous-lehteen, keskustelupapereita ja politiikkasuosituksia. STN:n arvioinnin pohjaksi olemme pitäneet indikaattorityökirjaa, johon olemme koonneet kaikki julkaisut ja esiintymiset raportoiden, kuka on ollut vuorovaikutuksessa missäkin mediassa tai eduskunnassa ja milloin ja kuinka suurelle kuulijakunnalle. Tämän lisäksi olemme tehneet neljä vaikuttavuuskertomusta, joissa kerromme, miten haluamme vaikuttaa yhteiskuntaan ja erityisesti, miten olemme siinä onnistuneet”, Armi Temmes kertoo.

Suomi voi hyötyä energiamurroksesta osallistumalla aktiivisesti teknologia- ja markkinakehitykseen

Smart Energy Transition -hanke analysoi kansainvälisiä julkaisuja uusista älykkään energian liiketoimintamalleista ja ekosysteemeistä. Esimerkiksi vahva ICT ja teknologiaosaaminen, laajat metsäresurssit ja sääolosuhteiden vuodenaikavaihtelut saattavat tarjota Suomelle kilpailuetua ja tukea Suomen menestymistä globaalissa energiamurroksessa. Hanke tutkii liiketoiminnan muutoksia mm. toimijoissa ja arvoketjuissa, liiketoimintamalleissa, institutionaalisissa esteissä ja uuden liiketoiminnan ekosysteemeissä.

Tämänhetkisen energiantuotantojärjestelmän toimijat, käytännöt, teknologia ja markkinat ovat aikojen kuluessa vakiintuneet. Uusien teknologioiden onkin vaikea päästä kilpailukykyisiksi, vaikka toimintaympäristö alkaa murtaa nykyjärjestelmän toimivuutta. Kokeilemalla on mahdollista kehittää uusia innovaatioita ja kokeilemalla myös tapahtuu oppimista, mikä on tärkeää. Murroksen toimijat pyrkivät vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksentekoon.

Huippuporukalla on saatu paljon aikaiseksi

Armi Temmes kertoo, että tutkimushankkeen puitteissa on kahden ensimmäisen vuoden aikana saatu valmiiksi monta tutkimustehtävää. On esimerkiksi koottu EnergiaKokeilut.fi-sivustolle tietopankki, joka kattaa yli sata uuden energian pilottia, demonstraatioita ja kokeiluja jo vuodesta 2010 alkaen. Kokeiluissa on uutta teknologiaa, uusia sovelluksia tai uusia toimintatapoja.

On myös tehty delphi-tutkimusta teknologioiden kehittymisestä ja siitä, miten asiantuntijoiden ajatukset teknologiamurroksesta ovat kehittyneet. Tutkimuksissa on todettu valtava muutos siinä, miten asiantuntijoilla ei muutamia vuosia sitten ollut kummoisiakaan odotuksia teknologiamurroksesta ja miten se on nyt kaikkien huulilla.

On vertailtu Saksan, Iso-Britannian ja Tanskan energiamurroksen etenemistä. Kiinnostuksen kohteena on ollut, kuinka energiamarkkinoiden organisaatiot näissä eri maissa osallistavat, hyödyntävät ja järjestävät sisäisiä ja ulkoisia toimijoita innovaatioprosesseissaan. Saksassa, jonka energiamurrokseen usein Suomenkin tilannetta verrataan, on tehty asiassa paljon, mutta samalla tuotantokustannukset ovat nousseet. Iso-Britanniassa murros on hyvin alussa, kun puolestaan Tanska käytti pitkään hiiltä, kunnes siellä alettiin edistää hajautettua energiantuotantoa. Tänä päivänä tuulivoimasta on kasvanut maan merkittävä energiatuotantomuoto ja samalla energiateknologian vienti on kasvanut valtavasti.

Parhaillaan hankkeessa on työn alla EnergiaKokeilut.fi:tä vastaava yritysten tietopankin luominen. Tietopankin 250 yritystä, joiden liiketoimintaan energiamurroksella on vaikutuksensa, esittelee, miten Suomi voi(si) hyötyä uudesta energiasta. Tietopankki julkistetaan helmikuussa.

Yksi merkittävä aikaansaannos hankkeessa on ollut myös energiamurrosareenan eli mittavan asiantuntijatyöpajasarjan toteuttaminen professori Sampsa Hyysalon johdolla. Sen raportti Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen julkistettiin ja luovutettiin eduskunnan energiaremonttiryhmälle marraskuussa. Raportin, jossa asiantuntijat ehdottavat energiasektorille täysremonttia, vastaanotti ja sitä kommentoi tuoreeltaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

”Yhteistyö hankkeen eri osapuolten välillä on ollut erinomaista. Hankkeessa on mukana parisenkymmentä kovatasoista asiantuntijaa, joista Kauppakorkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professoreiden ja tutkijoiden lisäksi avainrooleissa ovat muun muassa professori Eva Heiskanen Helsingin yliopistosta, professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Dr. Paula Kivimaa Sussexin yliopistosta. Tällaisen asiantuntijajoukon kanssa on ollut hyvä tehdä töitä ja saada aikaan konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin”, Armi Temmes sanoo.

Lisätietoja:
www.smartenergytransition.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

site crew
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten työnsuunnittelun hajauttaminen parantaa rakentamisen tuottavuutta

Rakennusprojektien aikataulusuunnittelu ei nykymuodossaan tue tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Kun teoreettinen aikataulu kohtaa rakentamisen todellisuuden, syntyy konflikteja, jotka tarpeettomasti haittaavat toteutusta. Building 2030 -konsortio selvittää olisiko hajautettu työnsuunnittelu ratkaisu tähän ongelmaan.
media lab demo day
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Xmas Demo Day 2019 kuvina

Kuvia viimeisimmästä Demo Day'stä, 5. joulukuuta 2019
arkkitehdit Philip Tidwell, Kristo Vesikansa ja Laura Berger seisovat katsoen kameraan
Nimitykset, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:
Quantum Garden
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IBM-yhteistyö lisää ymmärrystä kvanttitietokoneista

IBM ja professori Sabrina Maniscalco tutkimusryhmineen kehittävät yhteistyössä konkreettisia välineitä, jotta kvanttiteknologia on helpommin ymmärrettävissä.