Sähköiset vaalit – uhka vai mahdollisuus?

Opetusministeriön tekemässä selvityksessä on kuitenkin todettu, että sähköisen äänestyksen turvallisuus on luultua vaikeampi asia. 

Sähköisen äänestämisen mahdollisuuksia ja uhkia pohdittiin Digitaalisten vaalien turvallisuus –seminaarissa Aalto-yliopistossa 8. joulukuuta. Puhujina kuultiin useita tietoturva-alan asiantuntijoita.

Aalto-yliopiston Professor of Practice Jarno Limnéll epäili, että Suomessa ei täysin tällä hetkellä ymmärretä mitä kaikkea digitaalisuus tuo tullessaan. Syvenevä digitalisaatio tuo mukanaan myös syvenevän haavoittuvaisuuden.

"Vaaleihin vaikuttaminen on yksi hybridisodankäynnin muoto, jossa tekijää on vaikea osoittaa, valtiollisten toimijoiden vaikuttamisen kyvykkyys kasvaa ja kansainvälinen laki liikkuu edelleen harmaalla alueella."

Limnéllin mukaan sähköiseen äänestämiseen ei kannata siirtyä, jos yksikin vaalien turvallisuuden tai luotettavuuden periaate heikentyy.

Paperivaalit mahdollistavat äänten uudelleenlaskennan

Digitalisoimista ei kannata tehdä vain digitalisoimisen itsensä vuoksi. F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen painotti, että digitalisaation on tarkoitus ratkaista ongelmia. Hän ei nähnyt sitä ongelmaa, minkä sähköisen äänestyksen oletetaan ratkaisevan. Hän nosti myös esille äänten uudelleenlaskennan mahdollisuuden paperivaaleissa.

"Jos yhdestä vaalipiiristä saadaan outoja äänestystuloksia, nykyisellä järjestelmällä on mahdollista tehdä uudelleenlaskenta. Digitaalinen järjestelmä ei tätä mahdollista."

Myös tietoturva-asiantuntija Harri Hursti puhui nykymuotoisen paperiäänestyksen puolesta. Hän viittasi Hyppösen tavoin uudelleenlaskentaan. Digitalisaation myötä poistettaisiin paperi, joka todistaa sen, mitä kukakin on äänestänyt. Sähköisen äänestyksen puolestapuhujat vetoavat myös siihen, että digiäänestäminen saisi nuoret äänestämään. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa olemassa, vaan yleensä muutos on vaikuttanut yli 45-vuotiaisiin äänestäjiin, Hursti totesi.

Vaalijärjestelmällä pitää olla kansalaisten luottamus

Aalto-yliopiston tutkija Mikko Särelä nosti esille, että vaaleilla pitää olla kansalaisten luottamus. Jos luottamus katoaa, katoaa myös usko järjestelmän toimivuuteen. Nykyinen paperimuotoinen vaalijärjestelmä on helppo selittää kadunmiehelle, mutta digivaalien matemaattista kaavaa on hankalampi avata.

"Demokratia pohjaa siihen luottamukseen, että asiat tehdään oikein," hän totesi.

Tietoturvakonsultti Lea Viljanen on yksi Codenton neuvoa-antavien kunnallisten kansanäänestysten nettiäänestysjärjestelmän esiselvitystä tehneistä konsulteista. Viljanen pohti sitä, millä ehdoin sähköinen äänestys voisi olla mahdollinen ja korosti sitä, että prosessien riskit tulee aina huomioida.

"Sähköiseen äänestämiseen liittyy aina tietoteknisiä riskejä, kuka näissä tilanteissa määrittelee jäännösriskin tason", Viljanen kysyi.

Hänen mielestään sähköistä äänestämistä voidaan hyödyntää pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi kunnallisissa päätöksissä, mutta ei esimerkiksi eduskunta- ja presidentinvaaleissa, joilla voi olla laajemmin vaikutusta yhteiskuntarauhalle.

Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteeri Kimmo Rousku totesi yhteenvedossaan, että vaikka nyt eletään digitalisaation kulta-aikaa, olisi hyvä miettiä, mitä ongelmaa vaalien digitalisoinnilla ollaan ratkaisemassa. Lisäksi tietoturvariskit ja poliittiset uhkat tulee huomioida. Jos yksikin vaalisalaisuutta koskeva periaate heikentyy, äänestysjärjestelmä ei ole hyvä kohde digitalisaatiolle.

**

Seminaarin tallenne tulee verkkoon ensi viikolla. Tiedot löytyvät tapahtumasta.

Tapahtuma verkossa