Rohkeutta, mokia ja tekoälyn mahdollisuuksia

Tieteen päivien teemana on tänä vuonna rohkeus.

Keskiviikkona 9. tammikuuta mustien aurinkokennojen tehoennätyksiä rikkonut professori Hele Savin osallistuu paneelikeskusteluun, jonka aiheena on tieteellisen rohkeuden ja riskinoton kannattavuus Suomessa.  Miten yhteiskuntamme ja talouselämä voisivat paremmin palkita tieteen edelläkävijöitä, jotka riskeistä huolimatta avaavat rohkeasti uusia näkökulmia?

Perjantaina 11. tammikuuta aiheena ovat fysiikan suurimmat epäonnistumiset – ja niiden seuraukset –  kylmäfuusiosta Schön-skandaaliin. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi. Dosentti Veikko Linko puolestaan kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii akatemiaprofessori Päivi Törmä.

Perjantaina 11. tammikuuta akatemiaprofessori, tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:ta vetävä Samuel Kaski on mukana paneelikeskustelussa, jossa pohditaan sitä, miten tekoälyä tuodaan rohkeasti yhteiskuntaan – meidän kaikkien hyväksi. Tekoälyn pelätään usein vievän työpaikat ja johtavan tuhoisampaan sodankäyntiin, mutta se voi mahdollistaa myös monia myönteisiä kehityskulkuja.

Lauantaina 12. tammikuuta kvanttitietokonetta Aallossa rakentava dosentti Mikko Möttönen kertoo, mitä rohkeus hänen tutkimukselleen merkitsee. Tilaisuutta johtaa professori Pekka Orponen.

Katso Tieteen päivien koko ohjelma täältä!

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski